Suomen puolustustarvikevientiä toteutetaan voimassaolevien säädösten mukaisesti

Suomi ei ole rikkonut kansainvälisiä sopimuksia tai EU:n yhteistä kantaa

• Suomessa on avoin ja korkeatasoinen vientivalvontajärjestelmä. Puolustustarvikkeiden vientiä valvotaan tarkasti ja kukin vientilupa harkitaan erikseen EU:n yhteisen kannan kriteerien mukaisesti. Ulkoasianministeriö vastaa ulko- ja turvallisuus-poliittisesta harkinnasta. Ehdottomia esteitä viennille ovat YK:n ja EU:n asettamat asevientikiellot, joita noudatetaan tarkasti.
• Arabikevään 2011 myötä syntynyt tilanne oli erityisen poikkeuksellinen, koska useiden maiden sisäinen tilanne alueella muuttui äkillisesti.
• Puolustusministeriö reagoi tilanteeseen nopeasti ja tarkisti voimassaolevat vientiluvat ko. alueelle. Niissä tapauksissa, joissa lupa oli myönnetty, mutta tuotteita ei oltu vielä toimitettu, yritykset pidättäytyivät vienneistä (tiedote yrityksille). Nämä olivat yksittäisiä tapauksia.
• Lainsäädännöstä huomattiin puuttuvan mahdollisuus vientiluvan tilapäiseen keskeyttämiseen. Tämä puute on korjattu uudessa kesäkuussa 2012 voimaan tullessa lainsäädännössä.
• Suomessa kaikki myönnetyt puolustustarvikkeiden vientiluvat ovat julkisia.

Esille nostettu vienti Bahrainiin

• Tarkkuuskiväärien (205 kpl) vienti perustuu Sako Oy:n syyskuussa 2010 saamaan puolustusministeriön vientilupaan. Tämän jälkeen tarkkuuskiväärien viennille Bahrainiin ei ole myönnetty lupia.
• Lupaharkinnassa toimittiin täysin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ulkoasiainministeriö oli tehnyt ulko- ja turvallisuuspoliittisen harkinnan silloisen tilanteen mukaisesti. Asia ei edellyttänyt valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä.
• Puolustusministeriö ei vastaa siviiliaseiden ja -ammusten valvonnasta, vaan siitä vastaa poliisihallitus.

Vientiluvat on käsitelty säädösten mukaisesti 

• Valtioneuvosto käsittelee puolustustarvikkeiden vientiluvat, jos niiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys sitä edellyttää tai viennin arvo on huomattavan suuri. Käytännössä rajana on pidetty yhtä miljoonaa euroa.
• Suomessa on pidetty tärkeänä, että merkittävimmät vientiluvat käsitellään korkealla poliittisella tasolla. Menettely säilytettiin myös vuonna 2012 voimaan tulleessa uudessa lainsäädännössä.
• Bahrainin vienneistä vain tarkkuuskiväärit ovat valvonnanalaisia puolustustarvikkeina. Siviiliaseiden ja –ammusten lupia ei lainsäädännön mukaan käsitellä valtioneuvostossa, vaan niitä sääntelee ampuma-aselaki, jolloin valvonta kuuluu poliisiviranomaisille. 

Viranomaisten välinen koordinaatio

• Eri lupaviranomaisten välinen koordinaatio toimii hyvin. Poliisihallitus ja ulkoasiainministeriö ovat edustettuina puolustusministeriön vetämässä puolustustarvikkeiden maastavientiasioiden työryhmässä, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa käsittelemään lupa-asioita. Eri viranomaisilla vireillä olevia asioita voidaan koordinoida työryhmän kokouksissa.

Suomen puolustustarvikkeiden vienti on kansainvälisesti vertailtuna vähäistä

• Julkaistun raportin perusteella syntyy helposti mielikuva, että Suomi olisi kansainvälisesti merkittävä puolustustarvikkeiden viejä.
• Todellisuudessa Suomen puolustustarvikkeiden vienti on vuosittain noin yksi prosentti Euroopan unionin koko puolustustarvikkeiden viennistä. Suomen viennistä yleensä noin viisi prosenttia suuntautuu Lähi-idän alueelle.
• Koska Suomen puolustustarvikevienti on pientä, yksittäinen isompi kauppa voi korostua tilastoissa. Tarkat tilastot ovat luettavissa puolustusministeriön verkkosivuilta (www.defmin.fi).
• Tarkkuuskiväärien vienti Bahrainiin oli 0,85 prosenttia Suomen puolustustarvikeviennistä ko. vuonna. Vientilupa käsiteltiin noin puoli vuotta ennen levottomuuksien alkamista ja harkinta perustui sen hetkiseen tilanteeseen.
• Vaikka Suomen puolustustarviketeollisuuden vientimäärät ovat pieniä, ne ovat tärkeitä suomalaisille alan toimijoille. Puolustusteollisuus kansainvälistyy muiden toimialojen tapaan.
• Myös sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää pitää yllä tietynasteista kotimaista teollisuutta.

Palaa otsikoihin