Nordefco-vuosiraportit
Nordefco-vuosiraportti 2022
Nordefco-vuosiraportti 2021
Nordefco-vuosiraportti 2020
Nordefco-vuosiraportti 2019
Nordefco-vuosiraportti 2018
Nordefco-vuosiraportti 2017
Nordefco-vuosiraportti 2023
Vuonna 2023 Nordefcon puheenjohtajamaana toimi Ruotsi.
Ruotsin puheenjohtajuuskaudella valmisteltiin pohjoismaisen puolustusyhteistyön uutta poliittista ohjausasiakirjaa (Nordefco Visio 2030). Ruotsin puheenjohtajuutta ohjasivat seitsemän painopistettä:
- tehostettu pohjoismainen puolustusyhteistyö uudessa turvallisuuskontekstissa
- tuki Ukrainalle
- Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö
- operatiivinen yhteistyö
- suorituskyky-yhteistyö
- koulutus- ja harjoitustoiminta
- puolustusmateriaaliyhteistyö
Pohjoismainen suorituskyky-yhteistyö kehittyi vuoden aikana merkittävästi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessien etenemisen myötä. Vuoden aikana pyrittiin muun muassa edistämään pohjoismaista suorituskyky-yhteistyötä suhteessa Naton prosesseihin, kuten puolustussuunnitteluprosessiin.
Materiaaliyhteistyön saralla keskityttiin ammustarvikepulan ratkaisemiseen. Pohjoismaiset puolustusmateriaalijohtajat keskustelivat keskeisten sidosryhmien kanssa ampumatarviketuotannon pullonkaulojen tunnistamisesta sekä tuotannon lisäämisestä. Vuoden 2023 lokakuussa allekirjoitettiin pohjoismainen sopimus ampumatarvikkeiden yhteishankinnoista.
Nordefco-vuosiraportti 2022
Vuonna 2022 Nordefcon puheenjohtajamaana toimi Norja. Vuotta leimasivat Ukrainan sota sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemukset.
Nordefco-vuosiraportti 2021
Vuonna 2021 monenkeskistä pohjoismaista yhteistyötä luotsattiin eteenpäin Suomen johdolla. Tavoitteet Nordefcossa ovat kuitenkin yhteisiä, ja niistä keskeisin on yhteistoiminnan kehittäminen mahdollisia kriisi- ja konfliktitilanteita varten. Tähän keskityttiin myös Suomen puheenjohtajuuskaudella.
Nordefco-vuosiraportti 2020
Vuonna 2020 pohjoismaisen puolustusyhteistyön, Nordefcon, puheenjohtajana toimi Tanska. Vaikka koronakriisi väritti myös puolustusyhteistyötä, mahdollisti Nordefcon tietoturvallinen videoyhteys lähes kaikkien suunniteltujen kokousten toteuttamisen.
Kriisin ja konfliktin ajan yhteistoimintakyvyn kehittäminen oli yksi Tanskan puheenjohtajakauden painopisteistä. Vuonna 2019 käyttöön otettu puolustusministeriöiden välinen kriisikonsultaatiomekanismi aktivoitiin vuoden 2020 aikana kolme kertaa: Ruotsin aloitteesta tammikuussa Irakin tilanteen vuoksi, ja Tanskan aloitteesta kaksi kertaa COVID-19-pandemian vuoksi keväällä. Lisäksi sotilaallinen liikkuvuus valittiin keväällä 2020 kriisin ja konfliktin ajan yhteistyön testiprojektiksi.
Tanska pyrki puheenjohtajakaudellaan edistämään transatlanttisia suhteita, mikä on myös yksi Visio 2025:n tavoitteista. Keskeisin hanke tällä saralla oli valmistelutyö uuden, Arctic Challenge Exercise -ilmasotaharjoitusta (ACE) koskevan poliittisen tason aiesopimuksen tekemiseksi Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen välillä. Aiesopimus allekirjoitettiin 17.2.2021.
Ruotsi, Tanska, Norja ja Suomi allekirjoittivat marraskuussa 2020 puolustustarvikkeiden vientivalvontaa koskevan sopimuksen, joka on vuoden 2015 pohjoismaisen puolustusmateriaalisopimuksen alainen liitesopimus. Lisäksi Tanska liittyi huoltovarmuussopimukseen, jossa sovitaan maanpuolustuksen huoltovarmuuden järjestämisestä, kehittämisestä ja käytännön toimenpiteistä. Sopimuksen kohdealue on tavarat ja palvelut maanpuolustuksen käyttöön.
Tanskan puheenjohtajakaudella käynnistettiin keskustelu mahdollisuuksista pohjoismaiseen puolustusmateriaali- ja teollisuusyhteistyöhön Euroopan puolustusrahaston (EDF) puitteissa. Lisäksi puolustusmateriaalipuolella saatiin suoritettua yhteispohjoismaisen taisteluasukokonaisuuden (Nordic Combat Uniform, NCU) testausvaihe. NCU on ensimmäinen pohjoismainen hankinta, jossa mukana on neljä maata.
Nordefco-vuosiraportti 2020 (pdf)Nordefco-vuosiraportti 2019
Vuonna 2019 pohjoismaisen puolustusyhteistyön eli Nordefcon puheenjohtajana toimi Ruotsi. Vuosi 2019 oli ensimmäinen, joka keskittyi vuonna 2018 laaditun pitkän aikavälin ohjausasiakirjan eli Visio 2025:n toimeenpanoon. Vision tavoitteena on yhteisten turvallisuusnäkökulmien pohjalta vahvistaa tehokkaan yhteistyön avulla kunkin maan kansallista puolustusta sekä kykyä toimia yhdessä rauhan, kriisin ja konfliktin aikana. Yhteistyön laajentaminen koskemaan myös kriisi- ja konfliktitilanteita on uusi tavoitetaso pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä.
Konkreettisin edistysaskel kriisin ja konfliktin ajan yhteistyön kehittämisessä vuonna 2019 oli Nordefcon kriisikonsultaatiomekanismin käyttöönotto. Mekanismi mahdollistaa tiedonvaihdon ja dialogin pohjoismaisten puolustusministereiden välillä salattua viestijärjestelmää pitkin. Lisäksi vuoden 2019 aikana allekirjoitettiin Pohjoismaiden välinen sopimus huoltovarmuusyhteistyöstä, ja varakenttäjärjestely (Alternate Landing Bases, ALB) laajennettiin kattamaan myös aseistetut koneet. Puolustusmateriaaliyhteistyössä pitkään valmistelussa ollut yhteinen taisteluasukokonaisuus on edennyt testausvaiheeseen. Kyseessä on ensimmäinen pohjoismainen hankinta, jossa mukana neljä maata.
Nordefco-vuosiraportti 2018
Julkaisusta vastasi vuoden 2018 puheenjohtajamaa Norja.
Raportin mukaan vuoden 2018 keskeisiä tuloksia ovat pohjoismaisen puolustusyhteistyön uuden tavoitetason Visio 2025 laatiminen, ilmatilannekuvan vaihtoa koskevan NORECAS-hankkeen teknisen järjestelyn allekirjoittaminen sekä Pohjoismaiden kesken helpotettua maahantuloa koskevan Easy Access-hankkeen eteneminen. Lisäksi Norjan puheenjohtajuuskaudella toteutettiin yhteispohjoismaiset selvitykset miehittämättömiin järjestelmiin sekä avaruuteen liittyen. Materiaaliyhteistyön osalta vuonna 2018 jatkettiin pohjoismaisen taisteluasun hankintaprosessia. Lisäksi raportti sisältää pohjoismaisten puolustusministerien yhteisartikkelin koskien Trident Juncture-harjoitusta. Raportin lopussa esitellään myös pohjoismaisen puolustusyhteistyön uusi visio ”Nordic Defence Cooperation Vision 2025”.
Nordefco-vuosiraportti 2017
Vuonna 2017 Suomen Nordefco-puheenjohtajakaudella toiminnassa keskityttiin jatkuvuuteen ja olemassaolevien hankkeiden edistämiseen sekä puolustuspoliittiseen dialogiin ja sen laajentamiseen koskemaan myös pohjoisia alueita.
Suomen puheenjohtajakauden keskeisiä saavutuksia olivat ilmatilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (NORECAS) allekirjoittaminen sekä yhteisen taisteluasuhankinnan eteneminen. Puheenjohtajakauden aikana päätettiin myös aloittaa Nordefcon vision uudistustyö.
Nordefco-yhteistyö käynnistyi vuonna 2009. Yhteistyörakenteeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Puheenjohtajuus on kiertävä.