Puolustusministeriön kolumnit
Miksi Suomi edistää teknologiaosaamista DIANA-aloitteella eikä osaamiskeskuksella?
Suomi tavoittelee Natossa puolustuksen vahvistamisen lisäksi teknologian ja osaamisen edistämistä sekä yritysten markkinoiden avaamista.
Veteraanien muisto säilyy
Sotatoimet Suomen maaperällä päättyivät tasan 79 vuotta sitten, kun viimeiset saksalaisjoukot vetäytyivät Kilpisjärven kautta Norjan puolelle. Kuusi vuotta kestänyt kolmen sodan raskas aikakausi tuli päätökseen.
Vuosi Natossa – Suomen integroituminen osaksi liittokuntaa hyvässä vauhdissa
Tänään on tullut kuluneeksi vuosi Suomen liittymisestä Natoon. Heti valtionjohdon jätettyä Suomen jäsenhakemuksen alkoi prosessi, jossa Suomea ryhdyttiin integroimaan eli yhteensovittamaan osaksi Naton rakenteita ja toimintoja. Täydellinen integraatio tulee kestämään vuosia, mutta monella saralla ollaan jo edetty huomattavasti.
Ruotsi Natoon - Mikä nyt muuttuu ja mikä ei?
Suomen ja Ruotsin jättäessä yhdessä Naton jäsenhakemuksensa keväällä 2022 ei todennäköisesti kovinkaan moni uskonut, että maidemme tiet eroaisivat jäsenyysaikataulun osalta näin huomattavasti. Molemmat maat täyttivät selkeästi liittokunnan jäsenyysvaatimukset, minkä sellaisenaan piti olla nopean jäsenyysprosessin tae. Toisin kävi.
Reservistä eroamisesta
Heti alkuun haluan todeta, että reservistä eroamisen estämistä ei olla valmistelemassa.
Suomen maanpuolustuksesta käydään vilkasta keskustelua ja hyvä niin. Venäjä muodostaa sotilaallisen uhan Euroopan maille ja meidän kaikkien Nato-maiden tulee vahvistaa omaa puolustustamme.
Naton harjoitukset vahvistavat Suomen turvallisuutta - liittokunnan puolustusta harjoitellaan nyt laajemmin kuin koskaan
Euroopan uusi turvallisuustilanne näkyy Naton jäsenmaiden harjoitustoiminnassa. Harjoittelemme yhdessä puolustautumista ja jäsenmaiden kansalaisten turvallisuuden varmistamista kaikissa tilanteissa.
Kunnioitus talvisodan sankareille
30.11.1939 aamulla kello 06.50 – päivälleen 84 vuotta sitten – Neuvostoliitto käynnisti hyökkäyksen Suomea vastaan koko itärajamme pituudelta. Syttyi talvisota.
Seitsemän viikkoa
Puolustusministerin tehtävää aloittaessaan ei voi ennakoida, mitä eteen tulee. Tehtävä edellytti alkuhetkistä saakka hyppäämistä syvään päätyyn. Ukrainan sota, Nato-jäsenyyden valmistelu ja puolustusteollisuuden vahvistamiseen liittyvät toimet ovat pitäneet liikkeessä niin kotimaassa kuin maamme rajojen ulkopuolella.
Kiinteistöomistuksen valvonnan kuuma vuosi
Turvallisuusympäristömme nopea ja raju muutos on ymmärrettävästi lisännyt kansalaisten huolta omasta ja maamme turvallisuudesta. Tämä on osaltaan näkynyt myös yhteydenottojen lisääntymisenä meihin puolustusministeriössä ulkomaalaisten kiinteistökauppoja valvoviin viranomaisiin. Yhteydenpitoa niin kansalaisten kuin median suunnasta on ollut selvästi aiempia vuosia enemmän.
Kansallisesta puolustuksesta liittokunnan puolustajaksi
Suomen puolustus on koko itsenäisyytemme ajan rakentunut kotimaan puolustuksen perustalle. Natoon liittymisen myötä kotimaan puolustus säilyy maanpuolustuksemme keskiössä, mutta sen lisäksi meidän on valmistauduttava puolustamaan Naton liittolaisena koko liittokuntaa kaikkien muiden jäsenmaiden tavoin – yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta periaatteella. Suomella ja suomalaisilla on edessään merkittävä kulttuurinen ja toiminnallinen muutos itsenäisestä puolustuksesta liittokunnan yhteiseen puolustukseen, joka edellyttää uudenlaisen ajattelutavan ja toimintakulttuurin omaksumista. Naton jäsenenä Suomen puolustus on osa liittokunnan yhteistä puolustusta. Suomi voi luottaa maanpuolustuksessa liittolaisten tukeen, ja vastaavasti Suomi varautuu puolustamaan liittolaisiaan maan rajojen ulkopuolella, mikäli tilanne niin edellyttää.