JEF eli Joint Expeditionary Force on Ison-Britannian johtama kymmenen maan − Alankomaiden, Islannin, Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron – muodostama monenvälinen puolustusyhteistyön kehys, johon Suomi liittyi kesällä 2017 yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Viimeisimpänä jäseneksi liittyi Islanti huhtikuussa 2021.
Yhteistyön päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. JEF:n pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.
JEF:n yhteisillä harjoituksilla kehitetään yhteistoimintakykyä. Yhteistyökehystä voidaan käyttää tukemaan esimerkiksi YK:n, Naton tai EU:n operaatiota. Kutakin tehtävää ja tilannetta varten muodostetaan aina räätälöity joukko, ja jokainen maa päättää mahdollisesta osallistumisestaan itse poliittisen harkinnan mukaisesti.
Yhteistyötä ja sen muotoja kehitetään jatkuvasti. Kesäkuussa 2021 JEF-maiden puolustusministerit allekirjoittivat Helsingissä sotilaallista toimintaa ohjaavan poliittisen ohjausasiakirjan, joka täydentää vuonna 2018 hyväksyttyä JEF:n yhteisymmärrysasiakirjaa. JEF on samanmielisten maiden joukko, joka kykenee tarvittaessa aloittamaan toiminnan nopeasti.
Suomen osallistumisesta Joint Expeditionary Force (JEF) -joukon toimintaan on myös linjattu valtioneuvoston puolustusselonteossa.
Tässä osiossa
-
Suomen Nato-jäsenyys
Suomen turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin seurauksena Suomi päätti hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022. Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023.
-
Avaruus
Puolustusministeriö johtaa hallinnonalan avaruuspolitiikkaa ja yhteensovittaa hallinnonalansa avaruusasioita yhteistyössä Pääesikunnan osastojen kanssa.