Varusmiespalveluksessa Puolustusvoimat kouluttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Asevelvollisuus koskee 18–65-vuotiaita miehiä, ja myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina palvelukseen. Palveluksen suorittanut kuuluu Puolustusvoimien reserviin. Puolustusministeriö ohjaa asevelvollisuuden toteuttamista sekä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa kehittää asevelvollisuusjärjestelmää.
Asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perusta. Asevelvollisuus on välttämätön edellytys riittävien ja monipuolisten joukkojen tuottamiselle. Laajan ja osaavan reservin ansiosta Suomea voidaan puolustaa koko maan alueella sekä pitkäkestoisesti.
Asevelvollisuutta kehitetään Naton jäsenenä
Asevelvollisuutta kehitetään ensi sijassa operatiivisista lähtökohdista, ja tässä huomioidaan nykyaikaisista sodista ja konflikteista tehdyt johtopäätökset sekä Naton asettamat vaatimukset. Yhteiskunnan ja teknologian muutos otetaan huomioon kaikessa kehittämisessä.
Puolustusministeriössä on käynnistetty lainsäädäntöhanke asevelvollisuuden kehittämiseksi. Tarkasteltavia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi kutsuntajärjestelmän kehittäminen sekä asevelvollisten nykyistä joustavampi käyttö ja osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella. Kotiseutuoikeuden omaavien ahvenanmaalaisten miesten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistetaan ja palveluksen oikeusvaikutuksista säädetään. Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön kehittämistä jatketaan.
Ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa asevelvollisuuteen
Asevelvollisuusikään tulevat ikäluokat pienenevät ja väestön henkinen ja fyysinen toimintakyky polarisoituu. Tämä edellyttää, että kutsunnoissa määrätään palvelukseen entistä useampi, että vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuu aiempaa enemmän naisia ja että asepalveluksen keskeyttäneiden määrää saadaan laskettua.
Parlamentaarinen komitea (2021) piti tärkeänä, että asevelvollisuusjärjestelmää kehitettäessä edistetään sitä, että vastuu maanpuolustuksesta jakautuisi paremmin koko ikäluokalle. Tulevassa kehittämistyössä pyritään parantamaan nuorille annettavaa tietoa kokonaismaanpuolustuksen järjestelyistä ja kutsunnoista. Tavoitteena on saada enemmän vapaaehtoisia naisia palvelukseen. Lisäksi tavoitteena on kannustaa nuoria kiinnittämään enemmän huomiota toimintakykyyn ja sen tärkeyteen, jotta voidaan vähentää palveluksen keskeyttämisiä.
