Viiden Pohjoismaan välinen puolustusyhteistyö (Nordic Defence Cooperation, Nordefco) on syventynyt viime vuosina merkittävästi etenkin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä. Tiivis ja kattava vuorovaikutus Pohjoismaiden kanssa on Suomelle tärkeää, ja puolustusyhteistyötä tehdään Nordefcon puitteissa muun muassa operatiivisen suunnittelun, puolustuspoliittisen dialogin, suorituskykyjen kehittämisen, huoltovarmuuden, puolustusteollisuuden vahvistamisen sekä sotilaallisen liikkuvuuden saralla. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön keskeisin tavoite on, että maiden puolustusvoimat kykenevät omana ryhmänään ja yhdessä muiden liittolaisten kanssa toteuttamaan yhteisoperaatioita kaikissa tilanteissa. Pohjoismainen yhteistyö tukee ja täydentää Natoa, ja maiden kyky toimia yhdessä vahvistaa koko liittoumaa.
Historia, arvot, yhteinen toimintaympäristö ja yhteiskuntien rakenteet sitovat Pohjoismaita tiiviisti yhteen. Nordefco perustettiin vuonna 2009, kun Pohjoismaiden väliset aiemmat puolustusyhteistyöfoorumit ja käytännön yhteistoiminta koottiin puolustusministerien päätöksellä yhteen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut Euroopan turvallisuustilanteen muutos on vaikuttanut merkittävästi pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön. Suomen ja Ruotsin hakeutuminen Naton jäseniksi sekä Tanskan päätös osallistua EU:n puolustusyhteistyöhön loivat edellytykset yhteistyön merkittävälle syventämiselle.
Puheenjohtajuus Nordefcossa kiertää vuosittain Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä. Suomi toimii Nordefcon puheenjohtajana vuonna 2025. Puheenjohtajan vastuulla on yhteistyön johtaminen ja kehittäminen Nordefcon pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. Suomen puheenjohtajakauden pääpaino on pohjoismaisen puolustusyhteistyön poliittisen ohjausasiakirjan, Nordefcon uuden vision, toimeenpano. Visio ohjaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä vuoteen 2030 saakka.
Muuta aiheesta
Tässä osiossa
-
Suomen Nato-jäsenyys
Suomen turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin seurauksena Suomi päätti hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022. Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023.
-
Avaruus
Puolustusministeriö johtaa hallinnonalan avaruuspolitiikkaa ja yhteensovittaa hallinnonalansa avaruusasioita yhteistyössä Pääesikunnan osastojen kanssa.