Asevelvollisuuden kehittäminen

Valtioneuvosto asetti 5. maaliskuuta 2020 parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Asevelvollisuuskomitean selvitystyön reunaehdoiksi annettiin, että kehittämisen tulee tuottaa sotilaalliselle maanpuolustukselle operatiivista lisäarvoa sekä tukea maanpuolustustahdon ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistamista. Komitea jätti mietintönsä 26. marraskuuta 2021 esittäen kutsuntajärjestelmän ulottamista koko ikäluokalle.

Komitean mietinnössä kuvattiin tavoitetiloja, jotka antavat perusteita kehittämiselle ja päätöksenteolle

Asevelvollisuuskomitea tunnisti asevelvollisuusjärjestelmän haasteiksi pienenevät ikäluokat sekä toimintakyvyn rajoitteet palveluksen aloittamiselle tai loppuun asti suorittamiselle. Ratkaisuksi esitettiin viranomaisten yhteistyön tiivistämistä nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamiseksi. Puolustusvoimat arvioi myös palveluskelpoisuusluokittelua, joka mahdollistaisi asepalveluksen suorittamisen tietyillä terveydellisillä rajoitteilla.

Komitea piti tärkeänä, että nuorten maanpuolustustietämystä vahvistetaan sekä koulujärjestelmän että kutsuntajärjestelmän avulla. Komitea haluaisi myös vahvistaa reserviaikaa osana asevelvollisuutta sekä tiivistää siviilipalveluksen roolia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa kuitenkin säilyttäen sen vakaumuksellisen luonteen. Komitean mukaan naisillekin on syytä avata mahdollisuus vapaaehtoiseen siviilipalvelukseen.

Komitean arvion mukaan sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta järjestelmä vastaa hyvin sen tarkoitukseen tuottaa reservi koko maan puolustamiseksi. Maanpuolustustahto on korkea ja järjestelmän kannatus on vakaa. Komitean esitykset vahvistaisivat edelleen sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

Osa komitean esittämistä tavoitetiloista on saavutettavissa nopeammin ja hallinnonalan sisällä, kun taas useampi tavoite vaatii laajempaa selvitystä ja valmistelua. Ilman lainsäädäntömuutoksia voidaan muun muassa kasvattaa palveluksensa aloittavien määrää kehittämällä palveluskelpoisuusarviointia ja kartoittamalla uusia palvelustehtäviä. Vapaaehtoisesti palveluksen suorittavien naisten lukumäärää pystytään lisäämään kohdennetulla aktiivisella viestinnällä. Palveluksen keskeyttämistä voidaan ehkäistä kehittämällä palveluksensa aloittaville tehtävää ennakkokyselyä ja valintajärjestelmää siten, että tuetaan henkilöiden valikoitumista hänelle parhaiten soveltuvaan tehtävään.

Myös lainsäädäntömuutoksia vaativia kehittämistoimia on jo tehty. Esimerkiksi uusi laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2022. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakemista aikaistettiin noin kuudella viikolla. Muutoksen ansiosta naisten valintatilaisuus voidaan järjestää kutsuntojen kanssa samanaikaisesti. Myös valintoihin liittyvät terveystarkastukset saatiin näin samaan rytmiin miesten kanssa.

Kutsuntajärjestelmän kehittämisen työryhmä ehdotti yhteistä maanpuolustuspäivää ja ennakkoterveystarkastuksia koko ikäluokalle

Puolustusministeriö asetti 1.9.2022 työryhmän, jonka tehtävänä oli jatkoselvittää ja suunnitella kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle. Työryhmän työ oli jatkoa asevelvollisuuskomitean selvitykselle.

Kutsuntojen kehittämistyöryhmä luovutti loppuraporttinsa 31.1.2024 ehdottaen kaikille 17-vuotiaille yhteistä oppilaitoksissa toteutettavaa maanpuolustuspäivää.  Päivän aikana nuorille jaettaisiin tietoa maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Maanpuolustuspäivän tavoite olisi lisätä nuorten miesten tietoisuutta kutsuntaikään liittyvistä velvoitteista ja nuorten naisten tietoisuutta mahdollisuuksista hakeutua palvelukseen.

Varsinaiset kutsunnat olisivat vuorossa maanpuolustuspäivän ja terveystarkastuksen jälkeen; pakollisina asevelvollisille miehille ja vapaaehtoisina naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuville. Uutta olisi se, että kutsunnat ja naisten vapaaehtoiseen asepalveluksen valintatilaisuudet ollaan yhdistämässä yhdeksi yhteiseksi tilaisuudeksi sekä miehille että naisille.

Lisäksi työryhmä esitti, että koko ikäluokalle järjestettäisiin yhtenäiset terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa sukupuolesta riippumatta. Uudistuksessa yhdistettäisiin Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastus ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastus niin, että samalla huomioitaisiin sekä nuoren opiskelukyky että palveluskelpoisuuden arviointi. 

Opiskeluterveydenhuollossa toteutettu terveystarkastus tavoittaisi nykyistä varmemmin kaikki kutsunnanalaiset. Myös tarkastusten laatu paranisi, kun ne toteutettaisiin ympäristössä, jossa nuori tunnetaan. Malliin sisältyisi ensimmäisenä opiskeluvuonna toteutettava sähköinen terveyskysely ja siitä sähköisenä saatava palaute sekä terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset. Palveluskelpoisuusarvio toimitettaisiin Puolustusvoimille sähköisesti. Opiskelija voitaisiin ohjata tarvittaviin tukimuotoihin terveystarkastuksen havaintojen perusteella.