Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö

Lähtökohdat

Ruotsilla on vahva asema Suomen läheisimpänä kahdenvälisenä kumppanina puolustusyhteistyössä. Maiden välistä yhteistyötä kehitetään pitkän historian, yhteisten arvojen ja nykypäivän monipuolisten siteiden sekä pitkälle integroituneiden talouksien pohjalta.

Suomi ja Ruotsi arvioivat turvallisuusympäristöään pitkälti samoista lähtökohdista. Tältä pohjalta ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on Suomen etujen mukaista.

Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina tiivistäneet kahdenvälistä puolustusyhteistyötään. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa korostuu Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteis­työn merkitys molempien maiden puolustuksen vahvistamiseksi. Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään entisestään. Se, että kummatkin maat ovat päättäneet hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä, avaa mahdollisuuden kehittää yhteistyötä tulevaisuudessa myös liittokunnan yhteisen puolustuksen puitteissa.

Suomi ja Ruotsi tekevät tiivistä puolustusyhteistyötä myös muissa kuin kahdenvälisessä kehyksessä. Tästä esimerkkinä on syyskuussa 2020 tehty kolmenvälinen aiejulistus Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken puolustusyhteistyön syventämisestä. Lisäksi Suomi-Ruotsi-Yhdysvallat kolmenvälinen yhteistyö on tiivistä.

Maittemme välinen tiivistyvä puolustusyhteistyö ei korvaa Suomen muuta monikansallista tai kahdenvälistä puolustusyhteistyötä, vaan täydentää sitä. Molemmat maat tekevät tiivistä puolustusyhteistyötä myös muiden kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. 

Tavoitteet

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa (2020), puolustusselonteossa (2021) sekä Ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta (2022) on linjattu Suomen tavoitteita Ruotsin kanssa tehtävälle yhteistyölle.

Yhteistyö Ruotsin kanssa perustuu maiden väliseen luottamukseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä Suomen ja Ruotsin puolustuk­sen vahvistamiseen. Puolustusyhteistyö kattaa rauhan ajan, kriisiajan, konfliktit ja sodan ajan. Kehyksen tälle yhteistyölle muodostaa Suomen ja Ruotsin hallitusten välinen puolus­tusyhteistyötä koskeva Yhteisymmärryspöytäkirja (2018).

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kattaa operatiivisen suunnittelun kaikissa tilan­teissa. Esimerkkinä tästä on YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuo­lustusoikeuden harjoittaminen. Lisäksi syvennettäviä yhteistyöalueita ovat muun muassa tilannekuvayhteistyö, logistiikan ja infrastruktuurin yhteiskäyttö, isäntämaatukijärjeste­lyt, alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä puolustusmateriaalia ja -teollisuutta koskeva yhteistyö. Suomen tavoitteena on luoda Suomen ja Ruotsin soti­laalliselle yhteistoiminnalle ja yhteisille operaatioille pysyvät edellytykset, jotka ovat voi­massa kaikissa olosuhteissa. Puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita.

Rauhan aikana suunniteltu, rakennettu ja harjoiteltu yhteistoimintakyky tähtää siihen, että Suomi ja Ruotsi voivat toteuttaa ennakkosuunnitteluun ja luotuihin edellytyksiin pohjau­tuvia puolustusta koskevia toimia yhdessä kaikissa olosuhteissa.

Käytännössä

Käytännön tasolla Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on laaja-alaista ja erityisesti yhteinen harjoitustoiminta on vilkasta. Suomen ja Ruotsin välinen harjoitusyhteistyö kattaa kaikki puolustushaarat sekä ministeriötason. Koronapandemia on aiheuttanut jonkin verran muutoksia harjoitustoimintaan, mutta harjoituksia on kuitenkin pystytty toimeenpanemaan kaikkien puolustushaarojen osalta, kuten maavoimien NORTHERN FOREST, merivoimien SWENEX ja ilmavoimien pohjoismaiset ARCTIC CHALLENGE EXERCISE ja ARCTIC FIGHTER MEET –harjoitukset.

Suomi ja Ruotsi harjoittelevat yhdessä niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Kuva: Puolustusvoimat

Muuttuneesta turvallisuustilanteesta johtuen kahdenvälisesti syvennettävien yhteistyöalueiden aikataulua nopeutetaan mahdollisuuk­sien mukaan. Vallitseva turvallisuustilanne on nopeuttanut muun muassa Suomen ja Ruotsin välisen isäntämaatuen järjestelyjen kehittämistä vuoden 2022 aikana osana Suomen ja Ruotsin syvennettyä puolustusyhteistyötä. Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan kesällä 2022. Lisäksi yhteistyön laajentamista koskemaan alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaami­nen selvitetään parhaillaan.