EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja puolustusyhteistyö
EU:ssa tehtävä puolustusyhteistyö vahvistaa jäsenmaiden puolustuskykyä ja eurooppalaisen puolustuskyvyn perustaa sekä unionia turvallisuusyhteisönä ja globaalina toimijana. EU:n puolustusyhteistyön suuntaa on määritetty seuraavaksi 5-10 vuodeksi EU:n strategisella kompassilla.
EU:n puolustusyhteistyön luonne on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Turvallisuusympäristön muutokset ovat vaikuttaneet EU:n puolustuspoliittisen tavoitetason laajentamiseen vuonna 2016 julkaistussa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa. Unionin ulkoisen toiminnan ohella Euroopan turvallisuuteen panostetaan monin toimin ja jäsenmaiden puolustuskyvyn vahvistamista tuetaan laaja-alaisesti.
EU:lla on perussopimuksissaan keskinäisen avunannon lauseke, joka edellyttää jäsenmailta valmiutta konkreettisen avun antamiseen ja tukee maiden toimia uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Yhdessä muiden EU:n sitoumusten ja vahvan keskinäisriippuvuuden kanssa se vähentää yksittäisiin jäsenvaltioihin kohdistuvan painostuksen mahdollisuutta.
Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä unionin toiminnan, Euroopan suojelun, suorituskykyjen kehittämisen sekä EU:n kumppanuuksien kautta. Muun muassa hybridiuhkiin vastaaminen, Euroopan tason huoltovarmuusjärjestelyiden luominen sekä puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan vahvistaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Pohjan vahvistamisessa keskeistä on tuki eurooppalaiselle puolustusalan tutkimukselle. Suomella on tarvittavat valmiudet keskinäisen avunannon lausekkeen täytäntöönpanoon ja kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
EU:ssa, Natossa tai muissa pienemmissä maaryhmissä (kuten Nordefcossa) tapahtuva työ ei kilpaile keskenään. EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen tukee EU:n ja Naton yhteistyön edelleen kehittämistä. EU:n ja Naton toimet ovat toisiaan täydentäviä ja hyödyttäviä.
EU:n kriisinhallintaoperaatiot ja Suomen osallistuminen niihin
EU:ssa tehtävän puolustusyhteistyön yhtenä kivijalkana on EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP), joka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) ja unionin ulkosuhteita. YTPP:n näkyvin osa ovat EU:n toimeenpanemat kriisinhallintaoperaatiot, joita toteutetaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan lähestymistavan mukaisesti.
Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n kriisinhallinnan kehittämiseen EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaavan strategisen kompassin toimeenpanon yhteydessä. Tavoitteena on vahvistaa EU:n valmiutta ulkoiseen toimintaan kehittämällä kriisinhallintarakenteita, rahoitusta, joukkojenmuodostusta ja valmiuksia nopeaan toimintaan.
Suomi osallistuu tällä hetkellä viiteen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 70 sotilaalla. Tämä sisältää kaksi Afrikassa toimivaa koulutus- ja avunanto-operaatiota, EU Training Mission in Somalia (EUTM Somalia) ja EU Training Mission in Mozambique (EUTM Mozambique) (1.9.2024 alkaen EU Military Assistance Mission Mozambique, EUMAM), jotka tukevat maiden turvallisuusjoukkojen ja asevoimien suorituskykyjen kehittämistä. Suomen osallistuminen EUTM Mali -koulutusoperaatioon päättyi keväällä 2024, kun EU:n jäsenmaat päättivät olla jatkamatta operaation mandaattia 18.5.2024 eteenpäin.
EU:n merellisistä kriisinhallintaoperaatioista Suomi osallistuu välimerellä toimivaan EU Naval Force – Mediterranean -operaatioon (EUNAVFOR MED IRINI), jonka tehtävänä on erityisesti Libyasta käsin toimivien ihmissalakuljettajien toimintaedellytysten häiritseminen ja estäminen, sekä Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahanmuuton vähentäminen. Vuoden 2024 alussa perustettu EUNAVFOR ASPIDES täydentää kansainvälisiä toimia merireittien turvaamiseksi Punaisellamerellä ja sen lähialueilla vastauksena Huthien luomaan merelliseen uhkaan kauppamerenkululle.
Suomi osallistuu myös EU:n Ukrainan koulutustukeen EU Military Assistance Mission in support of Ukraine (EUMAM Ukraine) -avustusoperaatiossa, jonka strategisena tavoitteena on koulutuksella edistää Ukrainan asevoimien sotilaallisen kyvykkyyden lisäämistä ja siten tukea Ukrainan kykyä puolustaa suvereniteettiaan, alueellista koskemattomuuttaan sekä suojella siviilejä. Koulutus tapahtuu Ukrainan ulkopuolella.
Sotilaallisten toimien lisäksi EU pyrkii vakauttamaan alueen maiden turvallisuustilannetta myös siviilikriisinhallinnan keinoin. EU:n vahvuus on se, että sillä on käytössään laaja valikoima konfliktineston ja kriisinhallinnan välineitä: diplomatiasta kehitysyhteistyöhön ja siviili- ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta kauppapolitiikkaan. EU:n sotilaallisia kriisinhallintaoperaatiota ei tulekaan tarkastella yksittäisinä irrallisina operaatioina, vaan osana EU:n kokonaisvaltaista toimintaa alueella. Hyviä esimerkkejä ovat EU:n toimet Länsi-Balkanilla, Afrikan sarvessa tai Ukrainan tukemisessa.
Lisätietoa EU:n kriisinhallinnasta ja kaikista meneillään olevista operaatioista saat Euroopan ulkosuhdehallinnon englanninkielisiltä verkkosivuilta.