Puolustusmateriaali ja puolustusteollisuus

Materiaalipolitiikka ja hankinnat

Puolustusministeriö johtaa hallinnonalan materiaalipolitiikkaa ja ohjaa keskeisiä puolustusmateriaalihankkeita. Puolustushallinnon materiaalipolitiikan tavoitteena on pitkäjänteisesti ylläpitää ja kehittää sotilaallista suorituskykyä hankkimalla Puolustusvoimien tehtäviin soveltuvaa ja kansainvälisesti yhteensopivaa materiaalia ja palveluita. Materiaalipolitiikalla pyritään lisäksi turvaamaan sotilaallinen huoltovarmuus kaikissa tilanteissa. Osana sotilaallista huoltovarmuutta varmistetaan suorituskyky, materiaalin kustannustehokkuus ja elinjakson hallinta myös poikkeusoloissa. Lisätietoa puolustushallinnon uudistetusta materiaalipolitiikasta löytyy puolustusministeriön julkaisusta Puolustushallinnon materiaalipoliittinen strategia.

Puolustushallinnon hankinnoissa noudatetaan Suomessa voimassa olevaa hankintalainsäädäntöä sekä Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä. Puolustus- ja turvallisuushankinnoissa sovelletaan lakia julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011) ja siviilihankinnoissa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Lailla julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista on pantu täytäntöön EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi (2009/81/EY). Hankinnoissa noudatetaan julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja (JYSE 2014 TAVARAT ja JYSE 2014 PALVELUT) sekä puolustushallinnon omia määräyksiä ja ohjeita.

Merkittävimmistä hankinnoista päättää puolustusministeriö. Puolustusvoimat valmistelee ja toteuttaa hankinnat. Keskeisiä periaatteita hankinnoissa ovat kilpailun aikaansaaminen, hankintojen kokonaistaloudellinen edullisuus sekä tarjoajien tasapuolinen ja luottamuksellinen kohtelu. Keskeisellä sijalla ovat lisäksi puolustushallinnon omat yleiset hankintaperiaatteet, joiden mukaisesti muun muassa:

• turvataan huoltovarmuutta; ja

• painotetaan kansainvälistä yhteistyötä – materiaalin on oltava yhteistoimintakykyistä ja lisäksi on otettava huomioon mahdollisuudet pohjoismaiseen tai eurooppalaiseen yhteistoimintaan hankinnoissa.

Yksityiskohtaiset tiedot yleisistä hankintaperiaatteista on saatavilla puolustusministeriöstä.

Osana sotilaallista huoltovarmuutta Suomella täytyy olla tarvittava teollinen ja teknologinen osaaminen kriittisten järjestelmien ylläpitämiseksi ja muokkaamiseksi, jotta niiden itsenäinen käyttö voidaan taata kaikissa olosuhteissa. Pääosin tämä osaaminen on kotimaisessa puolustusteollisuudessa.

Suomen puolustuksen kriittiset suorituskykyalueet ja näiden suorituskykyalueiden hallinnan kannalta erityisen merkitykselliset teknologia-alueet on eritelty Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaaminen. Näiden alueiden osalta tulee varmistaa, että Suomessa säilyy tarvittava teknologinen osaaminen, järjestelmien elinjakson hallinta, tuotanto, tutkimus ja kehitys, suunnittelu, integraatio- huolto-, ylläpito- sekä vauriokorjauskyky kaikissa oloissa.

Teollista yhteistyötä voidaan edellyttää Suomen puolustuksen ja turvallisuuden kannalta merkittävimmissä hankinnoissa. Teollisen yhteistyön järjestelyjen avulla varmistetaan sotilaallista huoltovarmuutta ja kriittisen teknologian saatavuutta kaikissa olosuhteissa. Velvoitteen asettaminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan ja perusteiden on täytettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 346 artiklan soveltamisen edellytykset. Lisätietoa teollisesta yhteistyöstä puolustushankinnoissa on saatavilla seuraavista julkaisuista:

• Teollinen yhteistyö puolustushankinnoissa
• Suomen puolustustarvikehankintoja koskevat teollisen yhteistyön säännöt

Kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö

Kansainvälisen puolustusmateriaaliyhteistyön tärkein tavoite on luoda edellytykset taloudellisille materiaalihankkeille, jotka turvaavat sotilaallisen huoltovarmuuden. Yhteistyön pyrkimyksenä on välttää päällekkäistä työtä ja saada synergiaetuja. Näin on mahdollista saavuttaa teknologisia ja taloudellisia hyötyjä. Kansainvälinen materiaaliyhteistyö kattaa koko materiaalin elinkaaren. Kansainvälinen materiaaliyhteistyö jakaantuu kahden- ja monenväliseen yhteistyöhön.

Osana kansainvälistä yhteistyötä puolustushallinto myös edistää kotimaisen puolustusteollisuuden kansainvälistämisen edellytyksiä. Yhteistyötä vienninedistämisen osalta tehdään Suomen edustustojen, Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n sekä Team Finland -verkoston kanssa.

Kahdenvälinen yhteistyö perustuu eri maiden kanssa solmittuihin MoU-asiakirjoihin (yhteisymmärryspöytäkirja, Memorandum of Understanding). Yhteistyötä tehdään tutkimuksen, kehittämisen, tuotannon, huollon, laadunvarmistuksen ja hankinnan aloilla sekä yhteishankinnoissa ja ylläpidossa. Yhteistyöllä pyritään luomaan edellytykset poikkeusolojen sotilaalliselle huoltovarmuudelle. Yhteistyötä edistetään säännöllisin väliajoin pidettävillä yhteistyöneuvotteluilla.

Monenvälistä materiaaliyhteistyötä tehdään mm. EU:n, Euroopan puolustusviraston (EDA), Pohjoismaisen puolustusyhteistyöelimen NORDEFCO:n ja Naton alaisuudessa.

Euroopan puolustusviraston tavoitteena on Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) vahvistaminen sekä neuvoston ja jäsenvaltioiden tukeminen sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä. Viraston toiminnassa on saavutettu hyviä tuloksia mm. puolustusmarkkinoiden toiminnan tehostamisessa ja YTPP:n kehittämistä tukevassa strategiatyössä. Lisätietoja viraston toiminnasta löytyy EDA:n verkkosivuilta.

Pohjoismaisella puolustusalan yhteistyöllä (NORDEFCO) tavoitellaan verkottumisen tuottamaa etua puolustuskyvyn kehittämiselle ja käytölle. Yhteistyötä tehdään viidellä osa-alueella, joista yksi on puolustusmateriaali. Pohjoismaisen puolustusmateriaaliyhteistyön tavoitteena on saavuttaa taloudellisia ja teknisiä hyötyjä hankintojen ja puolustusmateriaalin elinkaarentuen osalta. Käytännön yhteistyötä tehdään NORDEFCO:n työryhmissä. Lisätietoa pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä löytyy oheisesta artikkelista ja NORDEFCO:n verkkosivuilta.

Mahdollisuudet suomalaiselle teollisuudelle

Puolustusmateriaalihankinnat

Puolustusmateriaalihankinnoista ilmoitetaan kansallisessa HILMA-tietokannassa, joka on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä julkisten hankintojen sähköinen ilmoituskanava. HILMA:sta hankintailmoitukset siirtyvät automaattisesti EU:n julkisten hankintojen TED-tietokantaan (Tenders Electronic Daily).

Teollinen yhteistyö

Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen, valtion turvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisen puolustus- ja turvallisuusteollisen tuotannon, teknologian ja osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä kansallisen huoltovarmuuden parantaminen ja turvaaminen.

Teollisella yhteistyöllä voidaan varmistaa, että hankinnan kohteena olevaan puolustustarvikkeeseen liittyvä huoltovarmuuskriittinen teknologia ja osaaminen ovat Puolustusvoimien käytössä myös kriisin aikana ja siihen verrattavissa poikkeusoloissa.  

Teollinen yhteistyö voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suorasta yhteistyöstä on kyse silloin, kun ulkomaisen ja kotimaisen teollisuuden yhteistyö liittyy hankittavaan järjestelmään; yhteistyöllä voidaan varmistaa, että hankinnan kohteena olevaan puolustustarvikkeeseen liittyvä huoltovarmuuskriittinen teknologia ja osaaminen ovat puolustusvoimien käytössä myös kriisin aikana ja siihen verrattavissa poikkeusoloissa.

Epäsuora teollinen yhteistyö on kyseessä silloin, kun yhteistyön kohteena on valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirto Suomen puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle. 

EU:n puolustusmarkkinoiden avaaminen kilpailulle

Jäsenvaltioilla on lähtökohtaisesti velvoite kilpailuttaa puolustus- ja turvallisuushankintansa  EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin (2009/81/EY) mukaisesti. Tästä periaatteesta voidaan poiketa ainoastaan EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 346 artiklassa määritellyin poikkeuksin, jolloin myös Suomella on oikeus toteuttaa valtion turvallisuuden kannalta keskeiset puolustushankintansa noudattamatta edellä mainitun direktiivin määräyksiä ja toteuttaa hankintansa kansallisin menettelyin. Tällaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa voidaan siten edelleen asettaa teollisen yhteistyön velvoite.

Asetettavan teollisen yhteistyön velvoitteen tarpeellisuus ja laajuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti etukäteen hankintaviranomaisen toimesta ja perusteiden on täytettävä SEUT 346 artiklan edellytykset. Näihin mahdollisiin teollisen yhteistyön sopimuksiin sovelletaan teollisen yhteistyön sääntöjä vuodelta 2012 (tarkennukset 25.4.2013, 1.5.2017 ja 25.6.2018).

Puolustusministeriön rooli puolustushankintoja koskevassa teollisessa yhteistyössä

Puolustusministeriö ja sen alainen teollisen yhteistyön toimikunta vastaa teollisen yhteistyön käytännön hallinnoinnista ulkomaisten puolustusvälineiden valmistajien kanssa. Hankintasopimukseen liitettävän teollista yhteistyötä koskevan sopimuksen sopijaosapuolena on kuitenkin puolustusministeriö.  

Teollisen yhteistyön toimikunnan puheenjohtajana toimii ylijohtaja Olli Ruutu. Toimikunnan kokousten käytännön valmisteluista ja teollisen yhteistyön hallintoon liittyvistä kysymyksistä vastaa toimikunnan sihteeristö puolustusministeriössä. Toimikunnan jäsenet edustavat puolustusministeriötä, ulkoministeriötä sekä työ- ja elinkeinoministeriötä ja se kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa.

TYT kokousaikataulut ja määräajat kevät 2025 (pdf) (91.2 KB)

Yhteystiedot

Suomen teollisen yhteistyön toimikunta

Puolustusministeriö

PL 31, 00131 Helsinki

fcip(at)gov.fi

EU:n puolustusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta

Euroopan unioni on viime vuosina tiivistänyt turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään. Yksi niin sanotuista uusista puolustusaloitteista on Euroopan puolustusrahasto (European Defence Fund, EDF).

Puolustusrahasto koostuu tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksista. Kummankin kokonaisuuden osalta on toteutettu esivaihe, jossa on testattu menettelyjä ennen varsinaista, vuonna 2021 käynnistynyttä ohjelmaa. Puolustustutkimuksen valmistelutoimi toteutettiin vuosina 2017–2019, ja Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma toimeenpantiin vuosina 2019–2020.

Lisätietoa Euroopan puolustusrahastosta löydät täältä.

Lisäksi Euroopan puolustusviraston verkkosivuilta löytyy tietoa eurooppalaisista rahoitusmahdollisuuksista puolustusalan yrityksille.