Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa
Elokuussa 2022 Suomi päätti aloittaa neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa uudesta kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta (Defence Cooperation Agreement, DCA). DCA on Suomea sitova kansainvälinen sopimus ja sillä luodaan ajantasaiset puitteet yhteistyölle Yhdysvaltojen kanssa. DCA selkeyttää yhteistyön pelisääntöjä ja mahdollistaa sen syventämisen kaikissa turvallisuustilanteissa. Näin sopimus vahvistaa Suomen turvallisuutta sekä edesauttaa Suomen Nato-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa.
Suomen tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä luomalla ajantasainen toimintakehys kahdenväliselle yhteistoiminnalle. Nyt toimeenpantava sopimus vahvistaa konkreettisella tavalla Suomen puolustuskykyä ja kansallista turvallisuutta. Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen läsnäolon, harjoittelun ja puolustusmateriaalin sijoittamisen ennakolta Suomessa luoden edellytykset yhteistoiminnalle Suomen ja Yhdysvaltojen välillä myös kriisitilanteissa. Neuvotteluissa Suomi piti tärkeänä varmistaa, että toimiessaan Suomessa sopimuksen mukaisesti Yhdysvallat kunnioittaa Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita, myös varastoitaessa tietynlaista materiaalia Suomen alueelle. Neuvotellussa sopimuksessa pyrittiin turvaamaan myös sopimuksen toimeenpanon joustavuus ja sujuvuus.
Yhdysvaltojen näkökulmasta puolustusyhteistyösopimuksilla on kolme keskeistä tarkoitusta. Sopimuksilla luodaan yhdenmukaiset ja ajantasaiset puitteet Yhdysvaltojen joukkojen toiminnalle, mahdollistetaan Yhdysvaltojen rahoittamat infrastruktuuri-investoinnit sovituille tiloille ja alueille sekä varmistetaan, että Yhdysvalloilla on pääsy näihin. Lisäksi varmistetaan esteetön joukkojen sekä kaluston maahanpääsy ja liikkuminen sekä puolustuskaluston, tarvikkeiden ja materiaalin sijoittaminen ennakolta.
Samanaikaisesti Suomen kanssa Ruotsi, Tanska ja Tšekki kävivät kahdenvälisiä puolustusyhteistyöneuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa. Norjan ja Yhdysvaltojen välisen päivitetyn puolustusyhteistyösopimuksen katsottiin sisältävän sellaisia tarkennuksia Yhdysvaltojen tekemään sopimusehdotukseen verrattuna, joita pidettiin hyödyllisinä Suomen kannalta. Sopimusneuvotteluissa muun muassa alueellisen yhteistyön näkökulmasta pidettiin tavoiteltavana, että Pohjoismaiden puolustusyhteistyösopimukset olisivat keskenään mahdollisimman yhdenmukaisia.
DCA-sopimuksen toimeenpanovaihe
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) ja sen toimeenpanovaihe astuivat voimaan 1.9.2024. Tasavallan presidentti hyväksyi puolustusyhteistyösopimuksen eduskuntakäsittelyn jälkeen 5.7.2024.
Toimeenpanosopimusten ja -järjestelyasiakirjojen valmistelu tapahtuu puolustusministeriön johdolla. Toimeenpanoasiakirjoilla selkeytetään käytännön yhteistoimintamuotoja koskien mm. yhdysvaltalaisten sotilaiden Suomeen tulosta, maassa liikkumisesta ja maasta poistumisesta sekä muista oikeuksista ja velvollisuuksista.
Toimeenpanosopimukset ja asiakirjat tulevat olemaan aikanaan julkisia asiakirjoja ja kaikkien saatavissa.
Puolustusvoimat on valmistellut sopimuksen toimeenpanoon liittyvää kokonaisuutta tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Valmistelut jatkuvat sopimuksessa sovittujen tilojen ja alueiden käyttöä sekä materiaalin ennakkovarastointia koskien.
Sopimus edistää entisestään myös tiiviimpää kahden- ja monenvälistä harjoitustoimintaa.
Kysymyksiä ja vastauksia DCA-puolustusyhteistyösopimuksesta
- Neuvottelut Defence Cooperation Agreement –sopimuksesta (jäljempänä DCA) käynnistyivät vuoden 2023 maaliskuussa ja edellisen hallituskauden lopulla. Sopimus on jatkumoa pitkän linjan yhteistyöllemme ja syventää maidemme liittolaisuussuhdetta merkittävästi.
- Sopimus täydentää Nato-jäsenyyttämme, ei ole sille vaihtoehtoinen tai verrannollinen. Nato-jäsenyys mahdollistaa kahdenvälisen ja monenvälisen yhteistyön syventämisen edelleen.
- Sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Turvallisuusympäristömme muututtua tämä on entistäkin tärkeämpää.
- Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun sekä puolustusmateriaalin sijoittamisen ennakolta Suomen alueelle.
- Sopimuksessa on johdanto-osa, 30 artiklaa ja liite (sisältäen sovitut tilat ja alueet).
- DCA-sopimus käsittelee muun muassa Yhdysvaltojen pääsyä sovittuihin tiloihin ja sovituille alueille sekä niiden käyttöä, puolustuskaluston, tarvikkeiden ja materiaalin sijoittamista ennakolta Suomen alueelle, Yhdysvaltojen ilma-alusten, alusten ja ajoneuvojen maahantuloa ja liikkumista, Yhdysvaltojen joukkojen sekä niiden käyttämien tilojen ja alueiden turvallisuuden järjestämistä, rikosoikeudellista toimivaltaa sekä käytännön kysymyksiä liittyen joukkojen toimintaan Suomen alueella.
- Yhdysvallat ei perusta Suomeen tukikohtia, vaan Puolustusvoimien olemassa olevia kohteita avataan tietyiltä osin sen käyttöön.
- Yhdysvaltojen läsnäolo perustuu ensisijaisesti harjoitustoimintaan tai muuhun yhteistyöhön, joka ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti erityisesti harjoituksissa.
- Jäsenyytemme Natossa tarkoittaa entistä näkyvämpää Nato-joukkojen läsnäoloa myös Suomessa.
- Sopimus lähtee siitä, että Yhdysvaltojen joukkojen alukset ja ajoneuvot voivat saapua, poistua ja liikkua vapaasti Suomen alueella.
- Maahantulon ja liikkumisen osalta Yhdysvallat kunnioittaa maa-, meri- ja ilmaliikenteen relevantteja sääntöjä.
- Maahantulon järjestelyt koordinoidaan ja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä sovitaan asianmukaisista yhteensovittamis- ja ilmoitusmenettelyistä, jotka osaltaan tukevat joustavaa, sujuvaa ja turvallista toimintaa sekä kansallista tilannetietoisuutta.
- Kyllä. Sopimuksen liitteeseen sisältyvien tilojen ja alueiden valinnassa lähtökohtana on ollut Suomen puolustuksen vahvistaminen sekä olemassa olevaan Puolustusvoimien infrastruktuuriin tukeutuminen.
- Sopimuksen mukaan Suomi antaa Yhdysvalloille esteettömän pääsyn ja oikeuden käyttää sovittuja tiloja ja alueita sopimuksessa lueteltuihin tarkoituksiin: esimerkiksi vierailuihin, harjoituksiin, tukitoimintoihin, kauttakulkuun sekä joukkojen ja materiaalin sijoittamiseen.
- Sovitut tilat ja alueet ovat lähtökohtaisesti Suomen ja Yhdysvaltojen yhteiskäytössä, mutta sopimuksen osapuolilla on mahdollisuus sopia joidenkin alueiden yksinomaisesta käytöstä.
- DCA mahdollistaa Yhdysvaltojen investoinnit infrastruktuurin kehittämiseen liitteessä luetelluissa kohteissa yhteiseen suunnitteluun perustuen.
- Suomen sijainti on sotilasstrategisesti tärkeä. Liitteeseen on nimetty sotilasalueita idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Tämä tuo joustavuutta yhteistoimintaan Yhdysvaltojen joukkojen kanssa esimerkiksi alueilla, joilla harjoitustoiminnan kehittäminen on luontevaa.
- Liitteeseen nimettyjen alueiden lukumäärä on verrattavissa esimerkiksi Ruotsiin.
- DCA-sopimus ei välttämättä tuo nopeaa muutosta liitteessä nimettyjen alueiden arkeen, mutta mahdollistaa yhteistoiminnan kehittämisen tarpeen niin vaatiessa.
- Naton joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen (ns. Nato SOFA-sopimus) puitteissa tapahtuvassa toiminnassa lähettäjävaltion (esimerkiksi Yhdysvallat) joukkojen tulee noudattaa omaa lainsäädäntöään. Samalla toisen valtion joukkojen tulee kunnioittaa vastaanottajavaltion (esimerkiksi Suomi) lainsäädäntöä.
- DCA-sopimuksessa vahvistetaan erikseen tämä lainsäädännön kunnioittamisvelvollisuus.
- Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty ydinenergialain perusteella. Myös ydinaseiden kuljettaminen Suomen kautta on kielletty ja rangaistavaa. Rikoslaissa on kriminalisoitu ydinräjähderikos.
- Biologisista ja myrkyllisistä aseista tehdyssä sopimuksessa määrätään, ettei Suomen alueella voida varastoida näitä aseita (tai kehittää, tuottaa, hankkia tai säilyttää)
- Myös kemiallisista aseista tehdyssä sopimuksessa kielletään tämän kaltaisten aseiden varastointi.
- Suomi on osapuolena myös ns. Ottawan sopimuksessa, jossa kielletään jalkaväkimiinojen varastointi (sekä valmistus ja välittäminen).
- DCA eroaa Nato SOFAsta muun muassa siten, että Nato SOFAa sovellettaessa joukkojen maahantulosta päätetään tai sovitaan aina erikseen.
- DCA eroaa Nato SOFAsta myös siten, että Nato SOFA käsittelee Naton jäsenvaltioiden joukkojen asemaa ja siihen liittyviä kysymyksiä toisen Naton jäsenvaltion alueella. Nato SOFA on vastavuoroinen ja sisältää määräyksiä koskien lähettäjä- ja vastaanottajavaltiota.
- DCA käsittelee Yhdysvaltojen joukkojen asemaa ja siihen liittyviä kysymyksiä sopimuksen osapuolena olevan toisen valtion alueella.
- Nato SOFA määrittelee vähimmäistason, mutta DCAssa voidaan poiketa SOFAn määräyksistä.
- Yhdysvaltalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten tuomiovalta jakautuisi Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Tuomiovallan jakautumiseen sovellettaisiin Nato SOFA-sopimuksen ja DCAn määräyksiä.
- Näiden sopimusten määräykset eivät vapauta rikosoikeudellisesta vastuusta, vaan niissä määritellään, miten tuomiovalta määräytyy kahden valtion välillä.
- DCAn mukaan Suomi luopuu Nato SOFAn mukaisen rinnakkaisen tuomiovallan tilanteissa ensisijaisesta tuomiovallastaan Yhdysvaltojen joukkojen jäseniin nähden. Suomella olisi oikeus tapauskohtaisesti peruuttaa tämä luopuminen teoissa, joilla on erityistä merkitystä Suomelle.
- Teot, joissa Suomi voisi päättää palauttaa tuomiovallan itselleen voisivat esimerkiksi olla yhteiskunnallisesti merkittävät rikokset, seksuaalirikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. Kyse olisi kuitenkin aina Suomen tekemästä tapauskohtaisesta harkinnasta.
- Siltä osin, kun rikosepäilyt kohdistuvat virallista tehtävää suoritettaessa tapahtuneisiin tekoihin, olisi tuomiovalta kuitenkin lähtökohtaisesti Yhdysvalloilla.
- Suomi ja Yhdysvallat ovat tehneet kahdenvälisen noottienvaihdon, jolla vahvistetaan Suomen ja Yhdysvaltojen hallitusten välinen yhteisymmärrys siitä, miten Nato SOFA-sopimusta tulkittaisiin Suomessa kuolemanrangaistuksen kieltoon liittyvien velvoitteiden osalta.
- Toimiessaan Suomessa sopimuksen mukaisesti Yhdysvallat kunnioittaa Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä velvoitteita, mukaan lukien tiettyjen asetyyppien varastointi Suomen alueella.
- Konsultaatio, koordinaatio ja tiedonvaihto ovat keskeinen osa sopimuksen toimeenpanoa.
- Sopimuksen keskeisten määräysten ja niiden toimeenpanoon liittyvien kysymysten osalta laaditaan kansallisia sekä kahdenvälisiä toimintamalleja ja järjestelyasiakirjoja, jotka edesauttavat toimeenpanon sujuvuutta ja mahdollistavat toimeenpanoon liittyvän riittävän hyvän tilannekuvan. Nämä koskevat muun muassa turvallisuuden järjestämistä, ennakkovarastointia ja maahantuloa.
- Erityisesti määräykset turvallisuuden järjestämistä, yhteisesti määritettyjä tiloja ja alueita sekä joukkojen maahantuloa ja liikkumista sekä rikosoikeudellista tuomiovaltaa (kuolemanrangaistus) koskien ovat merkityksellisiä täysivaltaisuussääntelyn ja perusoikeuksien kannalta.
- Eduskunnan perustuslakivaliokunta tulee aikanaan ottamaan kantaa siihen, tuleeko sopimus hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä vai 2/3-enemmistöllä
- Nato SOFAa koskevasta hallituksen esityksestä (90/2023 vp) annettavalla perustuslakivaliokunnan lausunnolla on merkitystä, kun arvioidaan DCAn suhdetta perustuslakiin.
- Yhdysvalloilla on lukuisia puolustusyhteistyösopimuksia Nato-maiden kanssa, mutta myös muualla maailmassa. Niiden nimet ja sisältö vaihtelevat.
- Yhdysvalloilla on Suomen sopimuksen kaltainen DCA-sopimus Nato-maista Bulgarian, Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Slovakian, Tšekin, Unkarin ja Viron kanssa. Ruotsi allekirjoitti DCA-sopimuksensa 5.12.2023 ja Tanska on vastikään päättänyt sopimusneuvottelut.
- Yhdessä sovittu, nykyaikaan soveltuva toimintaraami luo Yhdysvalloille ennakoitavuutta sekä selkeyttä pelisäännöistä, joilla yhteistyötä voidaan tehdä eri tilanteissa.
- Sopimus edistää yhteistyötä ja Yhdysvaltojen toimintaedellytyksiä myös alueellisesti, sillä Yhdysvallat on neuvotellut vastaavat sopimukset lähialueemme maiden kanssa. Pohjoismaat muodostavat tässäkin mielessä yhtenäisen puolustuksellisen kokonaisuuden.
- DCA mahdollistaa myös sen huomioimisen, että sopimustoimittajilla ja urakoitsijoilla (contractors) on nykyään merkittävä asema Yhdysvaltojen puolustusvoimien tukitoimintojen järjestämisessä.
- Yhdysvalloissa on vahva, puoluerajat ylittävä tuki Natolle. Samalla on tärkeää, että taakkaa jaetaan liittokunnan sisällä ja jäsenmaat täyttävät vähintään puolustusmäärärahojen kahden prosentin BKT-osuuden sekä 20%:n investointivaatimuksen.
- Yhdysvallat on Nato-jäsenyyden rinnalla tehnyt kahdenvälisiä puolustusyhteistyösopimuksia, jotka osaltaan tukevat Naton 5 artiklan sitoumusten toimeenpanoa.