Tiedotteet ja uutiset
Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta
Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Asiasta linjasi puolustusministeri Antti Häkkäsen esittelystä hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta tiistaina.
”Nostamalla puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vahvistamme Suomen puolustusta entisestään. Käynnistämme Maavoimien uudistamisen ja muun uhkaperusteiseen arvioon perustuvan puolustuksen vahvistamisen välittömästi. Päätöksellä vastaamme Euroopan turvallisuustilanteeseen ja Venäjän muodostamaan sotilaalliseen uhkaan”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Hallitus päätti myös, että Puolustusvoimat käynnistää Maavoimien materiaalihankkeet etupainotteisesti.
”Puolustusmäärärahojen tason nosto tarkoittaa, että puolustuksen rahoitusta lisätään kevään 2025 kehyspäätöksessä noin 3,7 miljardilla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Lisäksi se merkitsee puolustusmateriaalihankintoihin uusia tilausvaltuuksia, joilla Puolustusvoimat voi käynnistää etupainotteisesti Maavoimien 2030-luvun materiaalihankkeita”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan tulevina vuosina lisärahoitusta tullaan kohdistamaan muun muassa kriittisen toiminnan turvaamiseen ja puolustusmateriaalin kunnossapitoon, joilla rakennetaan kykyä puolustusjärjestelmän pitkäaikaiseen taistelun kestävyyteen.
”Tulemme vahvistamaan puolustuksen tukirakenteita kuten henkilöstön määrää, logistiikkaa ja infraa. Kohdistamme lisärahoitusta myös vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan sekä puolustusalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Kotimaisella puolustusteollisuudella tulee olemaan merkittävä rooli sekä keskeisten asejärjestelmien ylläpidossa että uusien suorituskykyjen kehittämisessä”, puolustusministeri Häkkänen jatkaa.
Varsinainen kehyspäätös määrärahojen ja tilausvaltuuksien kasvattamisesta tehdään osana vuosien 2026-2029 julkisen talouden suunnitelmaa.
Suomen puolustusbudjetin tämänhetkinen perustaso on päätetty ennen Venäjän keväällä 2022 aloittamia sotatoimia Ukrainassa. Vuosina 2000–2020 Suomi käytti puolustukseen alle 1,5 % bruttokansantuotteesta. Puolustusmäärärahojen nosto on valmisteltu yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa.
Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Venäjän sotilaallisen suorituskyvyn kehittäminen ja maan poliittiset tavoitteet muodostavat pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja Suomelle. Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa.
Suomen kanta siihen, mille tasolle Naton puolustusmenotavoite tulisi korottaa, päätetään erikseen.
Lisätietoja puolustusministeriössä antavat ylijohtaja Janne Kuusela, p. 0295 140 300, ja talousjohtaja Kristiina Olsson, p. 0295 140 220. Ministeri Häkkäselle osoitetut haastattelupyynnöt: erityisavustaja Dani Niskanen, p. 041 544 4967.