Puheet
Puolustusministeri Mikko Savolan puhe Turvallisuuskomitean juhlaseminaarissa 1.2.2023
Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja miehet
Kiitän kutsusta tulla puhumaan juhlaseminaariinne.
Turvallisuuskomitea perustettiin kymmen vuotta sitten jatkamaan aikaisempien Puolustusneuvoston ja Turvallisuus- ja puolustusasian komitean merkittävää työtä suomalaisten turvallisuuden hyväksi.
2000-luvun alkuvuosina uhkakuvat olivat viimeistään Manhattanin sortuvien kaksoistornien myötä muuttuneet. Terrorismi ja ei-valtiolliset toimijat olivat nousseet keskeiselle sijalle kansainvälisessä ja kansallisessa uhkakuvastossa.
Laaja-alaisen turvallisuuden merkitys kasvoi varsinkin kansainvälisesti ja monessa länsimaassa asevoimien painopistettä siirrettiin kriisinhallintatehtäviin. Suomessa arvasimme kuitenkin oikein, että historia ei vielä ollut tullut päätepysäkilleen, emmekä unohtaneet kovaa turvallisuutta.
Monissa maissa toimittiin toisin. Tänään Suomi saa laajasti arvostusta tekemistämme valinnoista. Puolustuksemme kivijalka on yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi, korkea maanpuolustustahto ja koko Suomen puolustaminen. Tämä perusta on ja pysyy, myös Naton jäsenenä.
Turvallisuuskomitean alkutaipaleelle ajoittunut Venäjän suorittama Krimin valtaus vuonna 2014 nosti hybridivaikuttamisen turvallisuuskeskustelun kärkeen. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa laajan valikoiman työkaluja myös hybridivaikuttamisen torjumiseen.
Laaja-alaiseen vaikuttamiseen vastaaminen edellyttää kattavia verkostoja, joilla voidaan varautua yhä monimutkaisempiin uhkiin. Tässä varautumisen tehtävässä Turvallisuuskomitea on osoittanut tarpeellisuutensa ja hyödyllisyytensä.
Toimiva kokonaisturvallisuuden malli ei ole ainoastaan väline kriiseistä selviytymisen tai puolustuskyvyn tukemiseen. Se muodostaa korkeamman ennaltaehkäisen kynnyksen hyökätä Suomeen tai muilla tavoin vahingoittaa maatamme.
Suomi on pieni maa, jolla on rajalliset voimavarat. Tämän vuoksi meidän pitää yhteen hiileen ja muodostaa kokonaiskuva eri viranomaisten kesken. Tämä mahdollistaa oikeat päätökset ja resurssien järkevän käytön silloin kun pitää toimia.
Viimeisen vuoden aikana suomalainen kokonaisturvallisuuden kenttä ja sen toimijat - juuri te, hyvät kuulijat - olette uusien haasteiden edessä. Nato-jäsenyys ja EU:n koko ajan kehittyvä rooli kannustavat meitä kehittämään toimintaamme entistä paremmaksi. Natossa voimme luottaa liittolaistemme tukeen. Turvallisuudestamme vastaamme jatkossakin itse, mutta emme enää yksin.
Samalla, kun valmistaudumme kasvaviin kansainvälisiin velvoitteisiin, on hyvä muistaa, että konkreettinen varautumistyö tehdään pääosin paikallisesti ja aluetasolla. Vuodenvaihteessa aloittaneet hyvinvointialueet ovat keskeisessä roolissa tulevaisuuden uhkakuviin vastattaessa.
Aluetason varautumiselle tuo oman haasteensa se, että eri sektoreilla on kartalla erilaiset vastuualueet. Tämä vaatii tiivistä yhteensovittamisesta ja sopimista erityisesti sauma-alueilla. Tarpeita ja mahdollisuuksia yhteistyölle varmasti olisi.
Organisaatiorajoista ja maantieteestä riippumatta, onneksi ihmiset ratkaisevat nämä asiat. Suomessa eri viranomaisten ja muiden kokonaisturvallisuuden toimijoiden henkilösuhteet ovat tiiviit ja mutkattomat.
Oma tärkeä roolinsa näiden verkostojen rakentamisessa on valtakunnallisilla ja alueellisilla maanpuolustuskursseilla, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä Turvallisuuskomitean kanssa.
Kiinnostusta ja kysyntää tiedolle kokonaisturvallisuudesta riittää tällä hetkellä loputtomasti. Viestintä on alusta saakka ollut keskeisellä sijalla kokonaisturvallisuuden mallissa. Ammattitaitoisella ja oikea-aikaisella viestinnällä torjumme informaatiovaikuttamista. Samalla viestinnän keinoin on mahdollista osallistaa suomalaisia suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Turvallisuuskomitean aktiivisesta ja aikaa seuraavasta työskentelystä hyvänä esimerkkinä on jo komitean alkuvaiheissa mukaan asialistalle nostettu kyber. Suomi julkaisi ensimmäisen kyberturvallisuusstrate-giansa vuonna 2013, minkä myötä muun muassa perustettiin nykyinen Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.
Tuo strategia päivitettiin Turvallisuuskomitean johdolla vuonna 2019, minkä myötä perustettiin Liikenne- ja viestintäministeriöön valtion kyberturvallisuusjohtajan virka. Tänä päivänä kyberasiat ovat säännöllisesti esillä turvallisuuskomitean työssä ja yhteistyö alan toimijoiden kanssa on tiivistä.
Hyvät kuulijat,
Arvostus puolustushallintoa ja sen henkilöstön varautumis- ja suunnitteluosaamista kohtaan näkyy myös siinä, että koko 10 toimintavuotensa aikana Turvallisuuskomitean puheenjohtajana on toiminut Puolustusministeriön kansliapäällikkö. Hän on saanut tukea varapuheenjohtajina toimineilta pääministerin valtiosihteereiltä.
Turvallisuuskomitean sihteeristö on sijoitettuna Puolustusministeriön yhteyteen, mutta sen todellisen arvon luovat eri ministeriöstä ja muista avaintoimijoista nimetyt sivutoimiset sihteerit. Toimintaa osaltaan tukevat valmiuspäälliköt ja valmiussihteerit. Kiitos teille yhteisen asian, suomalaisen kokonaisturvallisuuden ylläpidosta ja kehittämisestä.
Viime vuosi kului hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa ja tästä tulevastakaan on vaikea sanoa mitään varmaa. Tästä syystä on tärkeää, että jokainen omalla paikallamme huolehdimme kovalla kuormituksella olevien kokonaisturvallisuuden toimijoiden jaksamisesta - niin viranomaisyhteisössä, ministeriöissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa.
Näin toimimalla varmistamme, että yhteiskuntamme kannalta elintärkeisiin tehtäviin on myös tulevaisuudessa tekijöitä ja osaajia sekä siitä, että tehtävät houkuttelevat nuoria hakeutumaan isänmaan palvelukseen.
Hyvät juhlavieraat,
Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli toimii ja sitä tarvitaan. Paikalleen ei kuitenkaan voi jäädä. Toimintaympäristön muutos vaati jatkuvaa hereillä oloa ja ennakoivaa otetta.
Koronapandemia ja Venäjä hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet esiin monia arvokkaita havaintoja, joiden pohjalta pystymme kehittämään järjestelmästämme entistäkin kestävämmän. Kriisit ovat nostaneet vielä aiempaakin selkeämmin esiin henkisen kriisinkestävyyden merkityksen.
Sosiaalisen median vaikutuksen olemme kaikki huomanneet. Some on sellainen osa arkeamme, että saatamme joutua vähän ponnistelemaankin nähdäksemme. Tekoäly tulee muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa, kuten koko maailmaa. Se, mikä on älykästä ja verkossa, on kuitenkin myös haavoittuvaa. Tarvitaan siis tulevaisuuteen katsovaa otetta ja kattavia verkostoja löytääksemme vastauksia näihin kysymyksiin.
Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli perustuu pitkälti yhteiskunnassamme vallitsevaan luottamukseen ja haluun toimia yhdessä. Tätä yhteishenkeä meidän on syytä vaalia ja rakentaa tulevinakin vuosina Suomea, jossa pidetään kaikki mukana.
Turvallisuus on nimittäin näitä pehmeämpiäkin asioita. Pidetään huolta siitä, että ikäihmisillämme on hoivaa ja nuorillamme tulevaisuuden näköaloja. Pidetään huoli siitä, että Suomessa on mahdollisuus elää, yrittää ja tarvittaessa myös yrittää myös toisen kerran.
Kun näin toimimme, pidämme yllä myös maanpuolustustahtoa. Meillä suomalaisilla voi olla näkemyseroja ja monta eri tapaa elää hyvää elämää, mutta viivan alle jää tämä: Suomi on puolustamisen arvoinen maa, paras maa meille suomalaisille.
Lopuksi,
kaiken edellä sanotun perusteella on selvää, että Turvallisuuskomiteaa tarvitaan ja yhä suuremmassa määrin, myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Onnittelut vielä kerran Turvallisuuskomitealle sen ensimmäisestä vuosikymmenestä ja kiitokset kaikille teille, kokonaisturvallisuuden eteen työtä tehneille.
Olette juhlanne ansainneet!