Puheet
Puolustusministeri Mikko Savolan puhe Tammisunnuntain juhlassa Vaasassa 29.1.2023
Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat sekä kotirintamalla palvelleet,
hyvät kutsuvieraat,
naiset ja miehet,
mina damer och herrar.
Kiitän kutsusta ja tilaisuudesta pitää juhlapuhe täällä Tammisunnuntain juhlassa. Kutsu juhlapuhujaksi tällaiseen tilaisuuteen on aina suuri kunnia ja ilo. Vaasassa ja Pohjanmaalla on, kuten kaikki tietävät, vahva maanpuolustushenki ja sen voi tänäänkin täällä salissa aistia.
On hienoa nähdä täällä paikalla teitä vaasalaisia, pohjalaisia, Puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen edustajia, nuoria ja vähän varttuneempiakin. Suomalainen maanpuolustus on meidän kaikkien asia ja täällä se vahvasti näkyy.
Hyvät kuulijat,
Tammisunnuntai oli Suomen historiassa käännekohta. Tuosta hetkestä alkoi vapaussota ja tapahtumien ketju, joka johti Suomen itsenäisyyden vahvistumiseen ja vakiintumiseen. Hinta oli kuitenkin raskas. Sota oli verinen ja jätti syvät jäljet nuoreen kansakuntaan.
Sodan haavoja hoidettiin sitä seuranneina vuosina. Maahan rakennettiin kestävä kansanedustuslaitos, sotimisesta päästiin sopimiseen. Oikeuksia ja vapauksia laajennettiin koskemaan kaikkia suomalaisia, elinoloja parannettiin kautta maan.
Kaksi vuosikymmentä vapaussodan jälkeen talvisota yhdisti Suomen kansan, ylivoimaiselta näyttänyttä vihollista vastaan. Suomalaiset kaikista yhteiskunnan eri kerroksista astuivat palvelukseen torjuakseen maahan kohdistuvan oikeudettoman hyökkäyksen.
Syntyi talvisodan henki, joka on edelleen vahvan maanpuolustustahtomme perusta. Talvisodan henki muistuttaa meitä siitä, mikä merkitys on kansallisella yhtenäisyydellä, erityisesti tällaisina aikoina kuin nyt.
Suomalaiset kantavat yhä sisällään niin vapaussodan, kuin talvi- ja jatkosodankin muistoja. Sanattomatkin muistot periytyvät. Tänä päivänä emme juhlistakaan taisteluita, vaan sitä itsenäistä ja yhtenäistä Suomea joka sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakennettiin.
***
Hyvät kuulijat,
viime helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan on leimannut varmasti meidän kaikkien tähänkin juhlaan kokoontuneiden elämää. Sotaa ei voi välttää kukaan, joka television tai sanomalehden avaa. Sota näkyy nousseina hintoina, niin sähkölaskuissa kuin bensapumpulla.
Korkeimman hinnan maksavat kuitenkin ukrainalaiset, joita on saapunut pakolaisina Suomeenkin jo lähes 50 000. Suomalaiset ovat tukeneet ukrainalaisia monin tavoin, ja tästä haluan koko valtiovallan puolesta esittää kiitoksen teille kaikille, jotka olette apuanne antaneet.
Suomi on tukenut Ukrainaa hyökkäyksen alusta lähtien, myös puolustusmateriaaliavulla. Viimeisimmästä paketista tehtiin päätöksiä viime viikolla. Tuo paketti on suuruudeltaan yli 400 miljoonaa euroa ja sisältää raskasta aseistusta ja ammuksia – sitä, mitä Ukraina nyt tarvitsee.
Tällä viikolla kuulimme tärkeitä ja odotettuja uutisia Saksasta, kun liittokansleri Scholz kertoi Saksan lähettävän Leopard-taistelupanssarivaunuja Ukrainaan. Samalla Saksa antaisi myös muille maille jälleenvientiluvan.
Tämä oli Saksalta merkittävä suunnanmuutos, joka mahdollistaa Ukrainan tukemisen entistä voimakkaammin. Myös Suomi osallistuu Leopard-yhteistyöhön. Osallistumisemme yksityiskohdat ovat valmistelussa yhdessä Puolustusvoimien kanssa ja valtiojohto tekee tarvittavat päätökset. Tuemme Ukrainaa jatkossakin, omasta maanpuolustuksestamme tinkimättä.
Niin, me itse emme saa nyt väsyä, emme saa turtua, emmekä saa unohtaa. Ukraina tarvitsee edelleen monenlaista apua. Olemme tässä työssä mukana, koska se on oikein.
Muistamme hyvin, miten saimme talvisodassa erilaista apua länsimailta, etenkin Ruotsista. Tuo kansainvälinen apu jäi meidän tarpeisiimme kuitenkin liian vähäiseksi.
Muistamme senkin, mitä ylipäällikkö Mannerheim kirjoitti juuri talvisodan päätyttyä, päiväkäskyssään 14. maaliskuuta 1940.
”Meillä on historiallinen tehtävä, jonka me edelleen täytämme: länsimaisen sivistyksen suojaaminen.”
Ukraina täyttää tuota samaa tehtävää, siitä ei ole epäilystäkään, etenkään kun katsoo millä tavalla vastapuoli, eli Venäjä tätä sotaa käy. Ukraina puolustaa sääntöihin ja kansainväliseen oikeuteen perustuvaa järjestelmää. Samaa, jota Suomi on kaikki nämä vuosikymmenet rakentanut ja puolustanut. Ukrainan asia on meidän asiamme.
Vi måste stödja Ukraina och den ukrainska befolkningen
även i år. Med militär utbildning, vapenleveranser, sjukvårdsmateriel,
humanitärt bistånd - med det som landet efterfrågar. Ukrainas
sak är vår.
Hyvät kuulijat,
viime keväänä teimme Suomessa päättäväisiä ratkaisuja oman turvallisuutemme vahvistamiseksi. Haimme puolustusliitto Naton jäseniksi, samanaikaisesti läheisimmän kumppanimme Ruotsin kanssa.
Nyt 28 jäsenmaata kolmestakymmenestä on jo ratifioinut jäsenyytemme. Kaksi meiltä vielä puuttuu, Unkari ja Turkki. Tässä meiltä kysytään vielä kärsivällisyyttä. Mutta perille menemme.
Olemme hakeneet Naton jäsenyyttä samanaikaisesti Ruotsin kanssa ja on niin Suomen, Ruotsin kuin Natonkin etu, että menemme maaliin yhdessä.
On hyvä muistaa, että meillä ei ole hätää. Olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta aina. Olemme vahvistaneet puolustustamme historiallisen suurilla panostuksilla Puolustusvoimillemme. Täydennämme varastoja, palkkaamme lisää henkilökuntaa, kasvatamme kertausharjoitusten määrää. Vapaaehtoista maanpuolustusta on tuettu, mistä olen erityisen tyytyväinen.
Nyt tarkkailijajäsenyyden aikana turvallisuuttamme vahvistavat kumppaniemme antamat turvalupaukset. Kumppaniemme tuki näkyy myös korkean tason vierailuina ja sotaharjoituksissa.
Tuki voi olla näkyvää, kuten tukialuksen vierailu laiturissamme. Tuki voi maastoutua osaksi suomalaista joukko-osastoa sotaharjoituksissamme. Osa tuesta on sellaista, mistä emme pidä meteliä, osa taas jyrisee taivaalla yhdessä Hornetiemme kanssa.
Suomen asioita on maailmalla hoidettu hyvin, sen olemme kuluneen vuoden aikana nähneet. Maailmalla myös tiedetään ja arvostetaan sitä, että pidämme huolen omasta puolustuksestamme.
Kaikki Naton jäsenmaat ovat todenneet yhtenä miehenä, pääsihteeri Stoltenbergin suulla, että Suomen ja Ruotsin turvallisuus on Natolle tärkeää koko jäsenyysprosessin ajan.
Naton jäsenyys on meille iso ajattelutavan muutos. Olemme kuitenkin hyvin pitkälle Nato-yhteensopivia jo nyt. Täytämme jäsenkriteerit kirkkaasti. Puolustusmenomme ylittävät Naton 2 prosentin suosituksen bruttokansantuotteesta lähivuosien ajan ja siellä ne on pidettävä myös siitä eteenpäin.
Puolustushallinnossa täysjäsenyyteen varaudutaan jo monin tavoin, niin että olemme valmiita päivästä yksi alkaen. Yksi tärkeä etappi tällä matkalla on Naton puolustusministerikokous helmikuussa, johon osallistun.
Naton
käytävillä meihin suhtaudutaan jo kuin liittolaisiin, sen olen jo omankin
pestini aikana ehtinyt huomata.
***
Kaikkea Naton jäsenyys ei suinkaan tule muuttamaan. Suomen puolustuksen perusta on jatkossakin oma, vahva kansallinen puolustuksemme. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto. Nämä ovat puolustuksemme peruskiviä, joiden varaan turvallinen suomalainen yhteiskunta rakentuu.
Suomen puolustus nojaa tänäkin päivänä tavallisten suomalaisten maanpuolustustahtoon. Tuo maanpuolustustahto, se onkin tutkimusten mukaan ei vain Euroopan, vaan koko maailman huippua. Tässä maassa todella asuu kansa, jolla on tahtoa ja kykyä puolustaa omaa maataan.
Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta vastasi myönteisesti kysymykseen siitä, tulisiko Suomea puolustaa aseellisesti hyökkääjää vastaan silloinkin, jos tulos näyttäisi epävarmalta. Voimme olla tästä lukemasta ylpeitä. Arvaan myös, että täällä Pohjanmaalla numerot ovat vielä tuotakin korkeammat.
Ihminen on edelleen tärkein - ilman maanpuolustustahtoa ei hienoimmillakaan asejärjestelmillä olisi merkitystä. Tämän puolustustahdon merkityksen ovat ukrainalaiset meille näyttäneet.
Vapaaehtoisella maanpuolustuksella ja reserviläisjärjestöillä on tärkeä rooli maanpuolustustahdon ja kyvyn ylläpitämisessä.
On hyvä muistaa, että Puolustusvoimien 280 000 sotilaan sodan ajan vahvuudesta yli 95% on reserviläisiä. Tehokas varusmiespalvelus ja riittävät reservin kertausharjoitukset ovat korvaamaton osa puolustuskykyämme.
Näiden lisäksi vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta tukee sekä puolustuskyvyn ylläpitoa, että maamme varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin. Myös sellaisiin, jotka ovat luonteeltaan muita kuin sotilaallisia. Kiitos teille tekemästänne maanpuolustustyöstä!
Hyvät kuulijat,
Suomen puolustuksella on yksi päämäärä: varaudumme niin, että emme koskaan enää sotaan joutuisi. Tämä ajatus on kantanut sotiemme ajasta tähän asti ja on totta myös Naton jäsenenä.
Samoin näin tammisunnuntaina muistamme, että kansallisesta yhtenäisyydestä, siitä kannattaa pitää huolta. Samaa mieltä kaikesta ei tarvitse eikä pidäkään olla, mutta kuunnellaan toisiamme ja annetaan arvo eri tavalla ajatteleville.
Vapaussotaa seuranneina vuosikymmeninä rakennettiin se hyvinvointi, joka meillä tänään on. Tuo työ tehtiin yhteisin voimin ja yksissä tuumin. Rakennettiin Suomi, joka pitää kaikki mukana. Tätä perintöä meidän on syytä jatkossakin vaalia.
Turvallisuus ulottuu laajalle. Se pitää sisällään kovan turvallisuuden, varsinaisen puolustusministerin ja puolustusvoimien työsaran. Sisäinen turvallisuus on sekin pidettävä kunnossa, ja estettävä näin se, meitä vastaan voitaisiin toimia rajojemme sisällä, kyberavaruudessa ja niin edelleen.
Turvallisuus on myös pehmeämpiä asioita. Voimme edistää niitä täällä myös maakuntiemme Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan välillä. Pidetään huoli siitä, että ikäihmisillämme on hoivaa, nuorillamme toivon näköaloja ja koulutuspaikkoja. Koko maassa on oltava edellytyksiä yrittää ja tulla toimeen. Tämä on parasta maanpuolustustyötä.
Niin ja kun helmikuu nyt koittaa ja lumitöitäkin varmaan vielä riittää, kolataan oma piha ja tarvittaessa vähän naapurinkin puolelta. Yhdessä pärjäämme. Suomi on hyvä maa, puolustamisen arvoinen. Pidetään siitä yhdessä hyvää huolta.
Näillä sanoilla haluan toivottaa oikein hyvää tammisunnuntain juhlaa ja menestystä tulevaan vuoteen teille kaikille.
Jag önskar alla en riktigt trevlig fest idag.
Kiitos, tack.