Puheet
Puolustusministeri Mikko Savolan puhe 243. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 23.1.2023
Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät naiset ja miehet.
Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.
Puolustuspoliittisen keskustelun kuuma puheenaihe viime aikoina on ollut Suomen liittymisprosessi Natoon sekä jäsenyyden vaikutukset puolustukseemme. Samalla kun tästä puhutaan, on hyvä muistaa, että vahva kansallinen puolustuksemme rakentuu myös jatkossa tuttujen fundamenttien varaan; yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin. Koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.
Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa laajan reservin, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen.
Asevelvollisuusjärjestelmän on elettävä ajassaan ja sitä on syytä aika ajoin arvioida. Viimeisin laajempi tarkastuspiste oli vuoden 2021 lopulla, kun parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea, edesmenneen kansanedustaja Ilkka Kanervan johdolla, sai työnsä päätökseen.
Mietinnössään komitea totesi järjestelmän vastaavaan hyvin sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Komitea asetti tavoitetiloja, jotka antavat perusteita ja askelmerkkejä järjestelmän kehittämiselle.
Puolustusvoimissa on käynnissä monia toimia, joilla pyritään komitean viitoittamaan suuntaan. Osa tavoitteista on luonteeltaan poikkihallinnollisia ja vaatii yhteistyössä tehtävää tarkempaa selvittelyä.
Kutsunnat ovat ensimmäinen askel asevelvollisuuden polulla. Puolustusministeriön johdolla on parhaillaan käynnissä poikkihallinnollinen työskentely, jossa selvitetään eri malleja ja mahdollisuuksia koko ikäluokalle suunnatun kutsuntapäivän järjestämiseksi.
Komitean kunnianhimoisena tavoitteena on, että uudistetut kutsunnat tulisivat käyttöön jo vuoden 2025 aikana. Poikkihallinnollinen työryhmä tulee esittämään vaihtoehtoja yhteisten kutsuntojen toteuttamiseksi tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä.
Kutsuntajärjestelmän uudistaminen on kokonaisuus, joka vastaa useaan yhteiskunnalliseen tavoitteeseen. Sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta tavoitteena on lisätä asepalveluksen suorittavien määrää. Samalla voidaan vahvistaa nuorten maanpuolustussuhdetta ja maanpuolustustahtoa. Laajempana yhteiskunnallisena tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisriskiä.
Yhteisten kutsuntojen avulla on mahdollista merkittävästi lisätä nuorten kokonaisturvallisuustietämystä. Samalla heille voidaan antaa lisätietoa varusmiespalveluksesta ja tällä tavalla lisätä palveluksesta kiinnostuneiden määrää.
Uudistetuilla kutsunnoilla voidaan lisätä vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrää ja siten vahvistamaan naisten osallistumista sotilaalliseen maanpuolustukseen.
Hyvät kurssilaiset,
Nuorten hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvät haasteet ovat koko yhteiskunnan ongelma. Pahoinvointi heijastuu myös maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin. Kutsuntaprosessiin liittyy tärkeänä osana terveystarkastus ja palveluskelpoisuuden arviointi.
Puolustusvoimissa käynnissä oleva terveystarkastusohjeen päivittäminen tukee tavoitetta vähentää terveydellisistä syistä kutsunnoissa putoavien määrää. Nykyaikainen taistelukenttä tarvitsee monenlaisia osaajia. Jokaisen alokkaan ei tarvitse loistaa cooperintestissä tai leuanvetotangolla. Kaikilla meillä on vahvuutemme. Jo nykyisellään varusmiespalveluksen voi suorittaa noin 600:ssa erilaisessa tehtävässä, eikä tehtäväkenttä ole tulevaisuudessa ainakaan pienenemässä.
Varusmiesten valintajärjestelmää kehittämällä varmistutaan entistä paremmin, että yksilön osaaminen ja motivaatiotekijät yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla Puolustusvoimien tarpeiden kanssa.
Palvelusaikaan kohdistuu myös muita uudistuksia, joilla pyritään siihen, että entistä harvempi keskeyttää palveluksen. Viime vuosina varusmieskoulutuksen rakennetta ja sisältöjä on uudistettu Koulutus 2020 -ohjelmalla.
Koulutuksessa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa. Nykyaikaisten oppimisnäkemysten mukaisesti koulutettavalle annetaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Harjoittelua on tehostettu ja saavutettuja oppimistuloksia mitataan systemaattisesti.
Myönteinen palveluskokemus on keskeistä koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. Myös syrjintää ja epäasiallista käytöstä kitketään entistä tehokkaammin muun muassa ohjeistusta, valvontaa ja palautejärjestelmää kehittämällä.
Arvoisat kuulijat,
Puolustusjärjestelmästämme johtuen reservin ajan merkitystä osana asevelvollisuuden kaarta on syytä korostaa. Reservistä tulee pitää huolta, se on yksi puolustuksemme kulmakivi.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut tarpeen ylläpitää laajamittaista ja suorituskykyistä reserviä. Viimeisen vuoden aikana Suomi on vahvistanut puolustuskykyään ja siihen liittyen olemme lisänneet reservin koulutusta toimintaympäristön vaatimalle tasolle.
Kertausharjoituksissa on aiempina vuosina ollut noin 19 000 henkilöä.
Tähän tehtiin merkittävä korotus, kun viime vuoden aikana koulutettiin noin 29 000 reserviläistä kertausharjoituksissa.
Lisäksi, viime vuonna lähes 8500 reserviläistä koulutettiin Puolustusvoimien järjestämissä vapaaehtoisissa harjoituksissa.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla harjoitteli sotilaallisia valmiuksia kehittäviä taitoja noin 17 000 reserviläistä. Kun tähän lisätään vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kautta mahdollistuva omaehtoinen kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen, luku kasvaa entisestään.
Haluan korostaa, että kaikissa näissä kyse ei hetkellisestä piikistä, vaan kertausharjoitusten osalta tarkoitus on vakioida viime vuonna saavutettu taso.
Edellä mainitut luvut osoittavat, että järjestelmämme toimii tilanteessa, jossa turvallisuusympäristömme muuttuu. Esimerkiksi Puolustusvoimien osalta kannattaa näiden kertausharjoituslukujen valossa ottaa huomioon se, että saman aikaisesti on merkittävästi lisätty kansainvälistä harjoitustoimintaa. Etenkin meillä täällä Suomessa.
Esitänkin omasta puolestani kiitokset niin Puolustusvoimille kuin maanpuolustusjärjestöille tästä tärkeästä työstä maamme puolustuskyvyn ylläpitämiseksi. Työ jatkuu.
De ovannämnda siffrorna visar att vårt system fungerar i en situation där vår säkerhetspolitiska omgivning förändras. Till exempel i fråga om Försvarsmakten lönar det sig att i ljuset av antal dessa repetitionsövningar beakta att den internationella övningsverksamheten samtidigt har utökats avsevärt särskilt hos oss här i Finland.
Jag vill för min egen del framföra ett tack både Försvarsmakten och organisationerna för detta viktiga arbete för att upprätthålla vårt lands försvarsförmåga. Arbetet fortsätter.
Hyvät kuulijat,
Lisääntyneen harjoitustoiminnan ohella tulee varmistua, että reserviläisille kyetään luomaan mielekkäitä tehtävä- ja koulutuspolkuja, joissa otetaan huomioon reserviläisen oma osaaminen ja ammattitaito.
Kehittämistä tukee Puolustusvoimien palveluiden digitalisoituminen, joka toivottavasti tulevaisuudessa helpottaa yhteydenpitoa ja tilannekuvan ylläpitoa reserviläisten ja Puolustusvoimien välillä.
On myös tärkeää arvioida, voidaanko asevelvollisia - reserviläiset mukaan lukien - hyödyntää joustavammin Puolustusvoimien ja yhteiskunnan tarpeisiin uhkien monimuotoistuessa. Kyse on ennen kaikkea lainsäädännöstä.
Tätä asevelvollisuuskomiteankin esittämää huolta tullaan tarkastelemaan puolustusministeriön ja Puolustusvoimien yhteistyönä. On selvää, että tuleva Nato-jäsenyys asettaa tarpeen tarkastella reserviläisten käytettävyyttä osana yhteisen puolustuksen velvoitteita.
Reservin käyttöarvoa voidaan parantaa myös yläikärajan nostamisella. Kyseessä ei olisi yleinen reservin ikärajan nostaminen, vaan koskisi erityisen tehtävän, ammattitaidon ja osaamisen hyödyntämistä. Erityisesti Puolustusvoimien poikkeusolojen tehtävissä.
Ajatuksena on hakea joustavuutta kokeneiden ja osaavien asevelvollisten käyttöön Puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin. Yläikärajan nostaminen mahdollistaisi vapaaehtoisten reserviläisten nykyistä laajemman osallistumisen reservin eri koulutustapahtumiin, kuten toimintaan MPK:n reserviläiskouluttajina sekä osallistumisen Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin.
Paikallispuolustusta kehitetään tulevina vuosina puolustusselonteossa linjatun mukaisesti. Paikallispuolustuksesta kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu laaja-alaista vaikuttamista.
Paikallisjoukot muodostavat valtakunnallisen verkoston, joka kykenee monipuoliseen ja vaativaan viranomaisyhteistyöhön. Paikallisjoukkoja käytetään joukkojen perustamiseen, taistelutehtäviin, kohteiden suojaamiseen ja muiden viranomaisten sekä yhteiskunnan tukemiseen.
Ajatuksena on, että paikallisjoukoissa hyödynnetään aiempaa paremmin reserviläisten paikallistuntemusta ja siviilissä hankittua osaamista.
Paikallispuolustuksen kehittämiseen liittyy kiinteästi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat selvittävät parhaillaan tähän liittyviä mahdollisia kehitystarpeita.
Perusteet ovat kunnossa, mutta toimintoja voidaan edelleen tehostaa. Lähtökohtana ovat tässäkin kehityksessä maanpuolustuksen ja Puolustusvoimien tarpeet. Tämän lisäksi meidän on jatkossakin pystyttävä vastaamaan vapaaehtoisen kentän toiveisiin järjestämällä koulutusta esimerkiksi nuorille ja naisille.
Esimerkiksi viime vuoden aikana järjestetyt kyber- ja ensiaputaitoihin liittyvät kurssit sekä erikseen naisille järjestetyt harjoitukset ovat saavuttaneet huomattavan suosion. Näitä meidän pitää pystyä tarjoamaan myös jatkossa.
Hyvät kuulijat,
Jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Parlamentaarinen komitea on antanut vahvan tuen ja askelmerkit asevelvollisuuden kehittämiselle.
Puolustushallinnossa tehtävien toimenpiteiden lisäksi on tärkeää nähdä siviilipalvelusjärjestelmä osana asevelvollisuusjärjestelmää ja kokonaisturvallisuutta.
Yhdyn komitean näkemykseen siitä, että siviilipalveluksen potentiaalia voidaan entistä enemmän suunnata yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Palveluksen vakaumuksellisen luonne luonnollisestikin säilyttäen.
Maanpuolustustahdon näkökulmasta on tärkeää huomioida, että merkityksellistä on koko yhteiskunnan maanpuolustustahto; ei vain niiden, jotka suorittavat ase- tai siviilipalveluksen.
Kansallinen ennaltaehkäisykyky muodostetaankin riittävällä sotilaallisella suorituskyvyllä, maanpuolustustahdolla ja yhteiskunnan kyvyllä tukea kaikin voimavaroin puolustuksen toteutusta. Koko yhteiskunnan kriisinsietokyky on osa kansallista ennaltaehkäisykykyä ja yksittäisen kansalaisen rooli osana yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on jatkossa entistä merkittävämpi.
Hyvät maanpuolustuskurssilaiset,
Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia laajasti. Perehdytte tulevina viikkoina syvällisesti yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen.
Antakaa oma osaamisenne ja panoksenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kehittyvän kokonaisturvallisuuden toimintamallille oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.
Kerron tämän sillä kokemuksella, jonka antoi minulle se kaikkien aikojen paras maanpuolustuskurssi numero 201. Vai herra kenraali, muistanko kuulleeni teiltä, että se olikin se kurssi 176?
Jag önskar er en angenäm försvarskurs.
Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia. Nauttikaa!
Kiitos