Puheet
Puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys 238. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut,
arvoisa Puolustusvoimain komentaja,
Hyvät naiset ja herrat.
Mina damer och herrar.
Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille jäsentynyt näkemys siitä, miten kokonaisturvallisuus on maassamme järjestetty. Suomalainen kokonaisturvallisuuden mallihan perustuu siihen, että yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.
Syyskuussa julkaistiin Valtioneuvoston uusi puolustusselonteko. Selonteossa arvioidaan puolustuksen toimintaympäristöä ja se antaa suuntaviivoja puolustuksen kehittämiselle vuosiksi eteenpäin. Selonteossa käsitellään ensimmäistä kertaa laajasti esimerkiksi kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustusta. Näiden uuden ajan taistelukenttien lisäksi on myös asioita, jotka pysyvät ennallaan. Suomen maanpuolustuksen perustana ovat jatkossakin yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto.
Maanpuolustuksen peruskivi on siis edelleen itsenäinen ja uskottava oma puolustuskykymme. Selonteossa todetaan myös, että kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Teemme yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden kanssa ja rakennamme kykyä toimia yhdessä, niin hyvänä kuin pahanakin päivänä. Tämä sisältää niin yhteisen tilannekuvan, sotilaallisen toiminnan kuin vaativan harjoitustoiminnankin.
Puolustusyhteistyö luo edellytyksiä poliittisen ja sotilaallisen avun pyytämiselle ja vastaanottamiselle tarvittaessa, erikseen niin päätettäessä. Se myös vahvistaa uhkien ennaltaehkäisyä ja kohottaa Suomea kohtaan kohdistettavien sotilaallisten toimien kynnystä. Puolustuksemme ytimessä on ajatus siitä, että me emme valmistaudu sotaan, vaan siihen, että emme koskaan enää sotaan joutuisi.
Det internationella försvarssamarbetet utvecklar de praktiska förmågor men även förstärker förebyggandet av olika hot, höjer tröskeln för användning av militära maktmedel mot Finland samt skapar förutsättningar för att ge och ta emot både politisk och militär handräckning vid behov. Samarbetet under normala förhållanden är en grund för samarbetet som sker under undantagsförhållanden därför att när det gäller försvarssamarbete, den tilliten som behövs byggs upp endast genom ett stabilt och långsiktigt samarbete.
Meille läheisin kumppanimaa on Ruotsi, jonka kanssa meillä on vuosisatainen yhteinen historia. Suomen ja Ruotsin välinen sotilaallinen yhteistyö on jo usean vuoden ajan laajentunut ja syventynyt. Tavoitteena on luoda Suomen ja Ruotsin sotilaalliselle yhteiselle toiminnalle ja yhteisille operaatioille pysyvät edellytykset kaikkia olosuhteita varten.
Tulee kuitenkin muistaa, että Suomi-Ruotsi yhteistyösopimus ei ole valtiosopimus, joka edellyttää toisen maan puolustamista kriisitilanteessa. Kumpikin maa valmistautuu hoitamaan puolustuksensa lähtökohtaisesti itsenäisesti, mutta normaaliolojen aikana harjoiteltu yhteistyö mahdollistaa nopean ja saumattoman avun antamisen ja saamisen, jos maat niin päättävät.
Viime aikoina olemme tiivistäneet yhteistyötä myös Norjan kanssa. Vuonna 2020 Suomi solmi aiejulistuksen yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa yhteistyön tiivistämisestä pohjoisilla alueilla. Julistus ei ole velvoittava, vaan se kertoo poliittisesta tavoitteesta kehittää yhteistoimintaa. Tämä on luontevaa, sillä ilmavoimilla on jo nyt säännöllistä rajat ylittävää harjoitustoimintaa Ruotsin ja Norjan kanssa.
Pohjoismainen puolustusyhteistyö on joustavaa ja pragmaattista. Eri pohjoismailla on keskenään niin kahdenvälisiä kuin myös kolmenvälisiä järjestelyjä.
Hyvät kuulijat,
Suomi on kuluvan vuoden ajan ollut pohjoismaisen Nordefco-puolustusyhteistyön puheenjohtaja. Nordefco-yhteistyöhön kuuluvat Suomen lisäksi, Ruotsi, Norja, Tanska sekä Islanti. Nykymuotoinen, monenkeskinen pohjoismainen puolustusyhteistyö perustuu puolustusministerien vuonna 2009 allekirjoittamaan yhteistyöasiakirjaan.
Pohjoismaisen yhteistyön juuret ulottuvat kuitenkin vuosikymmeniä taaksepäin. Aikaisemmin erityisesti osallistuminen YK:n rauhanturvaoperaatioihin tarjosi kanavan tiedonvaihdolle ja käytännön yhteistoiminnalle. 2000-luvun alkupuolella painopiste oli kriisinhallintayhteistyössä ja taloudellisten synergioiden löytämisessä.
Pohjoismainen puolustusyhteistyö on laajentunut ja syventynyt runsaan kymmenen vuoden aikana. Yhteistyö heijastaa myös laajempia muutoksia, joita turvallisuusympäristössämme sekä puolustuspoliittisessa dialogissa on tapahtunut. Vuosien mittaan monet Nordefcon alla tehdyt aloitteet ovat vakiintuneet osaksi arkista, sotilaallista yhteistoimintaa pohjoismaisten välillä. Haemme jatkuvasti mahdollisuuksia työn laajentamiselle ja syventämiselle.
Nordefcon merkittävimpiä edistysaskeleita vuosien varrelta ovat esimerkiksi vuonna 2016 aloitettu sotilaallisen liikkuvuuden hanke sekä vuonna 2017 aloitettu pohjoismainen ilmatilannekuvayhteistyö. Harjoitustoiminnasta voidaan mainita Pohjoismaiden joka toinen vuosi järjestämä Arctic Challenge -ilmasotaharjoitus.
Vuonna 2018 hyväksyttiin Nordefcon pitkän aikavälin Visio 2025, joka on puolustusministereiden yhteinen näkemys yhteistyön tulevaisuudesta. Vision yksi ohjaavista ajatuksista on Pohjoismaiden kriisin ja konfliktin ajan yhteistoimintakyvyn kehittäminen.
Kriisin ja konfliktin ajan yhteistyön kehittämisen lisäksi Suomen puheenjohtajakauden aikana on tehty töitä mm. sotilaallisen huoltovarmuuden, kokonaisturvallisuuden, siviili-sotilasyhteistyön, Euroopan puolustusrahaston tarjoamien mahdollisuuksien sekä pitkän aikavälin suorituskykykehityksen saralla.
Meillä on jo muutaman vuoden ajan ollut Nordefco-maiden kesken mahdollisuus niin sanottuihin kriisikonsultaatioihin. Tätä puheyhteyttä on tänä vuonna käytetty mm. koronapandemiaan liittyen ja viimeksi Afganistanin evakuointioperaation yhteydessä.
Hyvät 238. maanpuolustuskurssin osallistujat,
Saatte tulevina viikkoina arvokasta oppia siitä, miten Suomi ja suomalainen yhteiskunta varautuvat erilaisiin kriiseihin. Uhkakuvien kirjo on moninainen. Ottakaa aktiivisesti osaa keskusteluun kurssinne aikana. Ja erityisesti kehotan teitä jokaista viemään kurssilla saamianne oppeja käytäntöön omissa työtehtävissänne kurssin jälkeen. Näin rakennamme turvallisempaa yhteiskuntaa meille kaikille.
Ärade åhörare,
Inom de närmaste veckorna kommer ni att få värdefull kunskap om hur Finland och det finska samhället förbereder sig mot olika typer av kriser. Hotbildernas skala är stor och mångahanda.
Lopuksi todettakoon, että olette kurssilla mielenkiintoiseen aikaan. Maanpuolustuksen saralla tänä syksynä on poikkeuksellisen paljon painavia asioita käsittelyssä. Syksy alkoi Kabulin evakuointioperaatiolla, uusi puolustusselonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva komitea julkaisee tässä kuussa mietintönsä ja ensi kuussa tehdään päätös Hornetien korvaajasta.
Kaikki tämä viestii yhtä asiaa: isänmaamme turvallisuudesta pidetään hyvää huolta. Toivon, että te tämän kurssin myötä koette sen entistäkin läheisemmäksi asiaksi myös itsellenne.
Kiitän, että olette mukana. Osallistukaa, antakaa oma ammattiosaamisenne yhteiseen käyttöön ja muistakaa myös nauttia kurssista. Omasta muistista rohkenen sanoa, että paitsi että kurssi on tärkeä, saattaapa se olla lopuksi aika hauskakin. Uskon, että viihdytte. Toivotan teille lämpimästi hyvää kurssia!