Puolustusministeri Antti Häkkäsen tervehdys Turvallisuuskomitean vuosipäiväjuhlassa 3.2.2025

Arvoisa Tasavallan presidentti, hyvät naiset ja herrat,

kiitän kutsusta tuoda valtioneuvoston tervehdyksen tähän Turvallisuuskomitean vuosipäivän tilaisuuteen. 

Onnittelen Turvallisuuskomiteaa 12. vuosipäivänsä johdosta. Kiitän kaikkia kaksi viikkoa sitten julkaistun Yhteiskunnan turvallisuusstrategian laatimiseen osallistuneita. 

Kiitän teitä kaikkia muita aktiivisesta toiminnastanne Suomen turvallisuuden lujittamiseksi. 

Kokonaisturvallisuuden mallimme on ainutlaatuinen ja se toimii. 

Jos kokonaisturvallisuudesta jaettaisiin palkintoja, niin mallimme olisi viimeisten vuosikymmenten aikana varmuudella saanut mm. Nobelin palkinnon, ohjaaja ja käsikirjoittaja Jussi-patsaan, merkittävimmät kansalliset kunniamerkkimme sekä Finlandia-palkinnon. 

Lisäksi olisimme varmuudella voittaneet 10 kertaa peräkkäin kokonaisturvallisuuden maailmanmestaruuden sekä olympiakultaa. Vain muutamia mainitakseni. 

Todellisuudessa suurin palkinto on kansamme ja yhteiskuntamme vahva turvallisuus. 

Olemme aina ymmärtäneet turvallisuuden tärkeyden. Olemme läpi vuosikymmenten huolehtineet kokonaisturvallisuudestamme. Tästä suuri kiitos kuuluu Turvallisuuskomitealle ja valveutuneille kansalaisillemme. 

Suurin kiitos kuuluu luonnollisesti kansalaisille ja kunnille. Juuri paikallisella tasolla turvallisuus konkretisoituu. 

Uudistetussa strategiassa esitetään eri ministeriöiden ja valtioneuvoston kanslian strategiset tehtävät.  Näitä strategisia tehtäviä on 56 kappaletta. Jokainen tehtävä sisältää varautumista ja vastetoimenpiteitä. 

Strategisilla tehtävillä turvataan yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot.

Jokainen strateginen tehtävä voidaan jakaa edelleen yksityiskohtaisempiin alatehtäviin. Nämä alatehtävät ulottuvat valtakunnalliselle ja kansainväliselle tasolle, sekä alueelliselle että paikalliselle tasolle. 

Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön strategisesta tehtävästä numero 34, viestintäverkkojen toimivuuden varmistaminen, on mahdollista tunnistaa näiden eri alueellisten ulottuvuuksien alatehtäviä. 

Liittyyhän viestiverkkoihin kansainvälisyyttä, avaruudessa olevia suorituskykyjä, yrityksiä ja viranomaistoimintaa. Viestiverkkojen toimivuus on elintärkeää yhteiskunnallemme. 

Toinen erinomainen esimerkki on tehtävä numero 41, vesihuollon turvaaminen. Tässä tehtävässä yhdistyy erinomaisesti julkisen ja yksityisen sektorin laaja-alaiset roolit.   

Kukin ministeriö tai hallinnonala siis vastaa omista tehtävistään. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kukin ministeriö vastaa myös oman alansa kansainvälisestä varautumisesta ja vasteesta. Tässä aktiivinen toimintamme EU:ssa ja Natossa tarjoavat aikaisempaa vahvempaa tukea Suomelle. 

Strategisissa tehtävissä on siis varautumista ja vastetoimenpiteitä. 

Varautuminen painottuu ajallisesti häiriötilanteiden ja kriisien ulkopuolelle. Myös valmiuslaki määrittelee varautumisvelvollisuuden (12 §) ja varautumisen johtamisen, valvonnan ja yhteensovittamisen (13 §).

Vasteella vastataan konkreettisesti erilaisiin häiriöihin. Useat yhteiskuntaamme koskevat häiriöt edellyttävät useiden viranomaisten yhteistyötä. Lisäksi häiriöihin vastaaminen edellyttää usein kansainvälistä toimintaa. 

Viime vuosien häiriöt, kuten esimerkiksi covid-pandemia ja kriittisen infrastruktuurin vaurioittaminen Itämerellä ovat opettaneet meille paljon. 

Erityisen tärkeää on, että ministeriö, joka vastaa toiminnasta normaalioloissa, vastaa siitä edelleen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Vastuut ja velvoitteet ovat siis harvinaisen selkeitä. 

Hyvät naiset ja herrat,

Viimeaikaiset tapahtumat ovat niin ikään haastaneet päätöksentekoa ja johtamista. Päällimmäinen havainto on, että eri viranomaisten välinen yhteistyö ja vastuut toimivat hyvin. 

Myös viranomaisten erittäin tiivis yhteydenpito kansainvälisiin kumppaneihinsa vaikuttaa toimivalta. 

Esimerkiksi puolustusministeriöllä ja Puolustusvoimilla on jatkuva yhteys tärkeimpiin kumppaneihinsa johtamisen eri tasoilla. 

Kansallisesti meillä ei ole tarvetta kehittää uusia johtamistasoja tai keskittää johtamista joihinkin uusiin rakenteisiin. 

Nykytilassa lukuisilla eri ministeriöillä ja viranomaisilla on erittäin toimivat omaa hallinnonalaansa sekä sen johtamista tukevat rakenteet sekä järjestelmät. 

Valtioneuvoston puolesta korostan alueellisen ja paikallisen toiminnan merkitystä. Aluehallintovirastot, pelastuslaitokset ja esim. laaja vapaaehtoiskenttä tekee päivittäin erittäin merkittävää työtä varautumisemme eteen. 

Erityisen tärkeää on, että kokonaisturvallisuus ja turvallisuuteen liittyvät näkökulmat otetaan vahvasti huomioon kehitettäessä hyvinvointialueita, aluehallintovirastoja ja ELY-keskuksia. 

Kansalaisen näkökulmasta kunta on usein tärkein turvallisuuden tuottaja. Turvallisuus konkretisoituu juuri kuntatasolla. Harva muistaakaan, miten paljon kokonaisturvallisuuteen keskeisesti liittyviä tehtäviä nimenomaan kunnat ja kaupungit hoitavat. Mainitsen tässä vain muutaman esimerkin.

- Kiireellisten ja välttämättömien palveluiden saatavuus kaikissa tilanteissa; tämän turvaamiseksi toimivan infran ja tukipalveluiden ylläpito.

- Koulutus. Sillä on keskeinen merkitys henkisen kriisinkestävyyden kannalta sekä informaatiovaikuttamisen torjunnassa.

- Neuvonnan ja ohjauksen järjestäminen väestölle erilaisissa häiriötilanteissa.

- Maankäyttö ja rakentaminen. Näiden suunnittelu ja erilaisten turvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen siinä.

- Kriisinkestävän yhteiskunnan edistäminen taloudellisen pohjan vahvistamisen kautta elinkeinopolitiikan keinoin.

- Tavaratoimituksiin, logistiikkaketjuihin liittyvän huoltovarmuuden ylläpito. Kunnilla on tässä aivan keskeinen rooli.

- Väestönsuojelu. Esimerkki vaikkapa täältä Helsingistä. Käytännössä koko siviiliyhteiskunta toimintoineen on vakavan kriisin sattuessa siirrettävissä maan alle. Tämä on suorastaan kansainvälinen ihme, jota katsomaan kollegat ulkomailta melkein jonottavat – parhaillaankin meillä on usealta EU-komissaarilta pyyntö järjestää tutustumiskäynti Merihaan kalliosuojaan. 

- Jätehuolto, ympäristöterveys, tautien ennaltaehkäisy. Nämä kaikki ovat kokonaisturvallisuutta.

- Elintarvikehuollon ja kunnan vastuulla olevan ruokapalvelutoiminnan jatkuvuus. Aivan ydinasioita.

Muun muassa näitä asioita tarkastellaan sisäministeriön johdolla tehtävässä alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämishankkeessa. 

Painotan myös voimakkaasti, että kuntapäättäjillä on näistä asioista huolehtimisessa aivan keskeinen vastuu. Ei mikään keskushallinnon toimija tule kuntaan järjestämään kokonaisturvallisuuden asioita kunnan päättäjien ja paikallishallinnon puolesta, vaan nämä asiat tehdään siellä lähtökohtaisesti itse.

Hyvät naiset ja herrat,

Perinteisen sanonnan mukaan tarvitaan sanoja ja tekoja. Tammikuussa julkaistussa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan yhteiskuntamme turvallisuuden peruspilarit. Sanoitus on siis pitkälti valmiina. 

Nyt on valtioneuvoston ja meidän kaikkien aika rakentaa näiden pilareiden varaan entistäkin turvallisempi yhteiskunta meille kaikille. Unohtamatta kansainvälisiä liittolaisiamme ja kumppaneitamme. 

On siis aika kääriä hihat ja ryhtyä sanoista tekoihin. Jokaista rakentajaa ja toimija tarvitaan.

Onnittelen valtioneuvoston puolesta Turvallisuuskomiteaa erinomaisesta työstä.

Palaa otsikoihin