Puolustusministeri Antti Häkkäsen puheenvuoro eduskunnassa kiinteistöhankintojen kieltoa koskevassa lähetekeskustelussa 4.3.2025

Puolustusministeri Antti Häkkänen piti alustuspuheenvuoron eduskunnassa koskien kiinteistöhankintojen kieltoa.

Arvoisa puhemies,

Hallitus esittää, että kiinteistöjen hankinta kiellettäisiin niiden maiden kansalaisilta, joiden kansalaisuusvaltio käy hyökkäyssotaa ja joka voi aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Samoin kiellettäisiin näiden maiden kansalaisten määräysvallassa olevien yritysten ja yhteisöjen kiinteistönhankinnat. Hallitus katsoo, että tällaisen valtion tunnusmerkistön täyttää tällä hetkellä Venäjä.

Venäjä käy jo neljättä vuotta täysimääräistä hyökkäyssotaa suvereenia naapurivaltiotaan vastaan ja se on lisännyt Suomen ja kaikki muut EU-maat epäystävällisten valtioiden listalle. Kuten tuoreessa puolustusselonteossa todetaan, Venäjä käyttää laaja-alaisen vaikuttamisen keinoja edistääkseen strategisia tavoitteitaan. Venäjä pyrkii toimillaan vaikuttamaan kohdemaan yhtenäisyyteen, päätöksentekoon ja kansalaismielipiteeseen sekä lisäämään vastakkainasettelua, luomaan pelkoa ja hämärtämään tilannekuvaa. Kiinteistönhankinnat ovat yksi tapa toteuttaa tätä vaikuttamista. Hallituksen esityksen tavoitteena on osaltaan torjua Venäjän vaikuttamista.

Onneksemme olemme kuitenkin Suomessa jo heränneet tähän riskiin, ja kiinteistönomistuksen valvonta on kokenut renessanssin. Sotien jälkeinen tiukka valvonta purettiin EU-jäsenyyden myötä, kunnes palautettiin 2020-luvun alusta. Ensimmäiset tiukennukset valvontaan tehtiin jo viime hallituskaudella ja nyt sääntelyä tiukennetaan entisestään tällä kiellolla. Kiinteistöjä voidaan hyödyntää turvallisuuttamme vaarantavasti esimerkiksi tiedusteluun tai vihamielisen toiminnan valmisteluun. Näitä toimia voi toki valmistella ja toteuttaa ilman kiinteistön omistamista, mutta kiinteistön omistajuus antaa laajan vapauden toimia kiinteistöllä haluamallaan tavalla, mahdollisesti turvallisuuttamme vaarantavasti.

On tärkeää huomata, että täysin aukotonta järjestelmää ei voida luoda ja siksi onkin tärkeää kehittää valvontaa jatkossakin kokonaisvaltaisesti. Tämä esitys on yksi osa tuota kehitystyötä, joka ei pääty tähän. Kielto ei tule myöskään korvaamaan nykyistä valvontaa, vaan täydentää sitä. Kiellon merkittävin vaikutus on, että se vähentää pitkän aikavälin uhkapotentiaalia, joka kiinteistöistä voi syntyä. Lakimuutos on perusteltu, sillä lupamenettelyllä ei voida ennakoida kaikkia uhkia, joita voi muodostua. Nämä uhat voivat realisoitua hyvinkin pitkän ajan kuluessa, vaikka luvan myöntämisen hetkellä turvallisuutta vaarantavia tekijöitä ei olisikaan. Lisäksi jälkikäteinen puuttuminen omistusta lunastamalla on hitaampaa ja kalliimpaa sekä kajoaa enemmän yksilön perusoikeuksiin. 

Hallituksen tarkoituksena ei ole hankaloittaa niiden venäläisten elämää, jotka ovat integroituneet Suomeen. Siksi kieltoon on tehty poikkeus niiden osalta, joilla on pysyvä oleskelulupa. Pysyvän oleskeluluvan saadakseen henkilön on täytynyt asua Suomessa vähintään neljä vuotta, omattava riittävä toimeentulo ja oltava nuhteeton. Pysyvän oleskeluluvan saadakseen henkilö on myös ollut viranomaistarkastelun kohteena useamman kerran. Valvonta olisikin jatkossa kolmiportaista kiellon piirissä olevien osalta. Ilman pysyvää oleskelulupaa olevat henkilöt eivät saisi ostaa kiinteistöä. Pysyvän oleskeluluvan saatuaan henkilö saisi ostaa kiinteistön, mutta vain mikäli puolustusministeriö myöntää hankinnalle luvan. Kolmannessa vaiheessa kansalaisuuden saatuaan ostaminen olisi vapaata. 

Haluan painottaa, että kaikkeen, myös kaksoiskansalaisten ja pelkästään Suomen kansalaisuuden omaavien, kiinteistönomistukseen voidaan jo nykyisin puuttua turvalunastamalla. Takalaita on jo olemassa. Hallituksen esityksen tarkoituksena ei ole puuttua olemassa olevaan omistukseen, vaan uusiin hankintoihin. Puolustusministeriön johdolla on kuitenkin käynnistetty hanke, jolla turvalunastuslakia kehitetään entisestään ja parannetaan myös jälkikäteisen puuttumisen mahdollisuuksia. 

Hallituksen esitykseen kohdistui lausuntokierroksella huomioita, että kielto voi aiheuttaa bulvaanien käytön lisääntymistä. Bulvaanitapausten tullessa ilmi, voi puolustusministeriö vaatia nykyiselläänkin ostajaa hakemaan luvan. Tätä kynnystä puolustusministeriön puuttumiselle on jatkovalmistelun yhteydessä laskettu entisestään. Bulvaanien tunnistamisessa tiivis viranomaisyhteistyö on avainasemassa ja myös viranomaisten välistä tiedonvaihtoa tullaan tehostamaan entisestään. Jos yksittäinen taho alkaisi ostamaan kiinteistöjä suurissa määrin ilman näkyvää perustetta, kiinnittäisi tämä väistämättä myös viranomaisten huomion. 

Esitystä valmistellut työryhmä kiinnitti jo valmistelussaan huomiota myös muiden hallinnanmuotojen, kuten vuokraamistoiminnan, yleistymisen mahdollisuuteen. Tämä on luonnollista, sillä kiellon piirissä olevien ihmisten tulee jatkossakin asua jossain. Mahdollista muiden hallinnanmuotojen valvontaa tullaan selvittämään vielä tällä hallituskaudella. On tärkeää kuitenkin todeta, että valvonnasta saatavat hyödyt on aina suhteutettava siihen käytettäviin resursseihin.

Puolustusministeriö on tehnyt viime vuosien aikana runsaasti kieltäviä päätöksiä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten ostajien lupahakemuksiin. Valtaosa näistä päätöksistä on tehty venäläisille henkilöille ja venäläistaustaisille yrityksille. Viranomaiset eivät esitä kielteisiä päätöksiä ilman perusteita. Kielteisten päätösten kasvaneesta määrästä voidaan päätellä kaksi asiaa. Ensinnäkin, valvonta on tehokasta ja siihen tehdyt tiukennukset ovat olleet toimivia. Toiseksi, hankinnat joiden voidaan arvioida uhkaavan kansallista turvallisuutta ja maanpuolustusta ovat lisääntyneet. Tämäkin puoltaa entistä tiukempaa sääntelyä kiinteistönhankinnoille.

Esitettyä kieltoa ei ole sidottu Venäjän aktiivisiin sotatoimiin Ukrainassa. Kielto kumottaisiin tilanteessa, jossa katsottaisiin, että sille ei ole enää perusteita. Tämä vaatisi käytännössä Venäjän Ukrainassa harjoittaman laittoman hyökkäyssodan oikeudenmukaista korvaamista Ukrainalle. Tällä hetkellä tähän ei ole olemassa minkäänlaista näkymää. Muilta osin säännöksen mukaisesti olisi arvioitava aktiivisesti vieraan valtion aiheuttamaa kansallisen turvallisuuden uhkaa.

Arvoisa puhemies, Suomen tulee olla valmis suojaamaan itseään vihamieliseltä vaikuttamiselta. Emme voi antaa vihamielisten valtioiden horjuttaa vapaata yhteiskuntaamme. Venäjä on osoittanut olevansa valmis tekemään näin. Siksi hallitus on antanut tämän esityksen.

Hybridiuhkien torjunta on monimutkaista. Siksi monet aiemmat hallitukset ovat jättäneet muun muassa venäläisten kiinteistökauppakiellon tekemättä. Me emme jätä. Torjumme kaikki suomalaisia uhkaavat vaarat jo ennalta. Siksi myös kiinteistökauppojen kielto on nyt tehtävä.

Palaa otsikoihin