Puheet
Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe maanpuolustustiedotuksen sunnittelukunnan journalistiseminaarissa 17.12.2024
Käsittelen puheessani kolmea ajankohtaisinta kokonaisuutta, joilla kaikilla on pitkäaikainen vaikutus Suomen turvallisuuteen. Venäjän hyökkäyssota ja mahdollinen rauha, Suomen puolustusselonteko ja kokonaisturvallisuuden uusi strategia. Ensimmäinen näistä määrittää Euroopan turvallisuusjärjestystä ja sitä maaperää, johon kansalliset suunnitelmamme asettuvat. Selonteko taas määrittää Suomen puolustusta ja kokonaismaanpuolustusta. Uusi kokonaisturvallisuusstrategia määrittää yhteiskuntamme laajaa kriisinkestokykyä, huoltovarmuutta ja varautumista.
Hyvät kuulijat,
Elämme historiallisen tärkeitä viikkoja. Venäjä on syksyn aikana voimistanut sotatoimiaan ja saanut aloitteen. Samalla Venäjä on vahvistanut liittolaisuuksiaan Pohjois-Korean, Iranin ja myös Kiinan kanssa. Meidän ei tule aliarvioida näiden maiden kykyä uhrata resursseja tai toimia muutenkaan mielivaltaisesti ja epärationaalisesti länsimaisittain ajateltuna.
Länsi taas on poliittisessa murroksessa – lievästi sanottuna. USA:ssa astuu uusi hallinto kohta valtaan. Euroopassa on aloittanut uusi komissio ja parlamentti. Saksa ja Ranska hakevat otetta uusien vaalien ja hallitusten kautta. Murroskohdat ovat historiassa olleet vaarallisia paikkoja. Euroopalla tulisi olla kyky poliittiseen johtajuuteen juuri näin vaikeassa tilanteessa.
Lännessä kannattaisi myös olla tarkkana, ettei rauhan puheita tulkita Kremlissä sotaväsymyksenä. Vahvistuva tuki Ukrainalle takaisi oikeudenmukaisen rauhan. Heikkenevä tuki antaisi Venäjän ehdoille etulyöntiaseman.
USA:n ja Euroopan tuen määrä ja vahvuus määrittävät Ukrainan kykyä puolustautua. Jos sodan lopputulos palkitsee Venäjän väkivaltaiset pyrkimykset Euroopassa, se antaa väärän viestin tuleville vuosille. Pitää muistaa Putinin ukaasit 2021 joulukuulta.
Sota ja väkivalta pienempiä naapureita kohtaan ei saa olla kannattavaa politiikkaa. Tätä Venäjän väkivaltaista imperialismia tulee vastustaa antamalla yhä vahvempaa apua Ukrainalle. Lännellä on taloudellinen ja teknologinen ylivertaisuus suhteessa Venäjään. Kyse on poliittisesta tahdosta ja kyvystä.
Euroopan hallituksilla ja EU-koneistolla on nyt tärkeät viikot käynnissä.
Ukrainan pitää tietää, että Eurooppaan voi luottaa. Kyse on myös Euroopan asukkaiden turvallisuudesta – kenties pitkäksi aikaa eteenpäin.
Hyvät kuulijat,
Puolustusselonteon valmistelu käynnistetiin kesällä 2023 puolustusministeriössä. Selontekoa on tehty puolustusministeriön johdolla. Olemme saaneet kommentteja ja huomioita muilta hallinnonaloilta sekä parlamentaariselta seurantaryhmältä.
Selonteossa kehitämme puolustuskykyämme systemaattisesti, kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti. Pian valmistuvan puolustusselonteon tärkein tehtävä on varmistaa, että Suomen puolustus osana liittokuntaa vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin myös jatkossa.
Selonteossa tarkastellaan puolustuksen toimintaympäristön kehitystä ja arvioidaan puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä. Selonteossa määritellään puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle osana Natoa.
Puolustusselonteon erottaa muista selonteoista ja strategioista sen pitkä aikajänne, joka on välttämättömyys puolustuksen ylläpidossa ja kehittämisessä. Esimerkiksi nyt tehtävät investointipäätökset, kuten asejärjestelmien hankinnat, vaikuttavat vuosikymmeniä. Puolustusselonteon linjaukset ulottuvat 2030-luvulle.
Selonteko antaa valmistuttuaan poliittisen selkänojan puolustuksemme kehittämiselle ja kertoo kansalaisille, miten Suomen puolustuksesta pidetään huolta. Samalla se on vahva viesti Suomen ulkopuolelle, niin liittolaisille ja kumppaneille kuin vastustajillekin siitä, että Suomi ottaa puolustuksensa vakavasti.
Hyvät kuulijat,
Mikä muuttuu?
Nato-jäsenyys on sodanjälkeisen ajan suurin muutos Suomen puolustuksessa. Puolustuksemme koko perusasetelma on muotoutumassa uudelleen, kun olemme siirtyneet osaksi yhteistä puolustusta. Näitä muutoksia sanoitamme uudessa puolustusselonteossa.
Naton jäsenenä Suomen puolustusratkaisu muodostuu asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta.
Puolustusratkaisun osalta keskeistä on kaksi asiaa:
Ensinnäkin Suomi ylläpitää ja kehittää vahvaa omaa puolustuskykyään jatkossakin kaikissa tilanteissa. Se on kaiken ydin ja siitä emme tingi. Tämä myös vastaa Naton kolmannen artiklan velvoitteeseen, jonka mukaisesti kukin jäsenmaa sitoutuu kehittämään kykyä aseellisen hyökkäyksen torjuntaan yksin ja yhdessä.
Toiseksi Suomen puolustus on kiinteä osa liittokunnan yhteistä puolustusta. Otamme oman puolustuskykymme kehittämisessä huomioon Naton yhteiset tavoitteet. Suomen puolustuksen keskeiset prosessit ja toiminnot on kytketty osaksi Naton yhteisiä rakenteita ja prosesseja. Esimerkkejä ovat operatiivinen suunnittelu (alueen puolustamisen suunnittelu), puolustussuunnittelu (suorituskykyjen kehittäminen) sekä johtamisjärjestelmät.
Vuosikymmenten läheinen kumppanuus Naton kanssa ennen jäsenyyttä antoi hyvän pohjan Suomen Nato-integraatiolle. Kumppanina emme kuitenkaan osallistuneet Naton ”kovaan ytimeen” eli pelotteeseen ja puolustukseen, mutta jäsenenä integroidumme siihen täysimääräisesti. Näistä syistä Nato-jäsenyys on iso muutos ja edellyttää lisäresursseja.
Paljon siis muuttuu, mutta perusta säilyy:
Asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perusta myös Naton jäsenenä. Voi jopa sanoa, että niiden merkitys korostuu Nato-jäsenyyden myötä.
Asevelvollisuus on välttämätön edellytys määrällisesti riittävien ja käytettävyydeltään monipuolisten joukkojen tuottamiselle. Laaja ja osaava reservi mahdollistaa alueellisen kattavuuden sekä kyvyn pitkäkestoiseen toimintaan yksin ja osana liittokuntaa. Vahvan maanpuolustustahdon säilyttäminen on kriittinen tekijä Suomen puolustukselle.
Selonteon lähtökohtana on pitkäkestoisesti heikentynyt toimintaympäristö.
Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan loppua ei ole näköpiirissä, eikä uhkaa Venäjän sotatoimien laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle voi poissulkea. Nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivätkin.
Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Se näkyy Suomen lähialueilla erityisesti laaja-alaisena vaikuttamisena, joka on kohdistunut esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin. Myös Kiinan vaikuttamispyrkimykset Suomessa ja Suomen lähialueilla ovat lisääntyneet.
Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa.
Turvallisuusympäristön kehitys asettaa kovat vaatimukset puolustuksen kehittämiselle. Pelotetta ja puolustusta on vahvistettava yhteisesti Natossa erityisesti itäisellä ja pohjoisella sivustalla sekä kansallisin toimin.
Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa.
Hyvät kuulijat,
Ilma- ja merivoimien pääkaluston uudistamisen jälkeen Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen painopiste siirtyy maapuolustukseen. Maavoimien kaluston vanhentuminen edellyttää maapuolustuksen laaja-alaista ja pitkäkestoista uudistamista.
Maavoimien laajuudesta johtuen materiaalinen kehittäminen ei kohdistu yksittäiseen kalustotyyppiin, vaan kyseessä on monitahoinen ja pitkäkestoinen kehittämistarve. Maavoimien kyky liikkuviin operaatioihin heikkenee 2030-luvulla merkittävästi, ellei nykyistä rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunukaluston suorituskykyä ylläpidetä sekä korvata käyttöikänsä päässä olevaa kalustoa uusilla suorituskyvyillä.
Ylläpidettävistä järjestelmistä raskas raketinheitinjärjestelmä ja taistelupanssarivaunukalusto vaativat elinjaksopäivityksen sekä suorituskyvyn ajantasaistamisen. Merkittävimmät vanhenevat järjestelmät ovat jalkaväen taisteluajoneuvo, pioneerien ponttoonikalusto sekä Maavoimien lähitaistelua tukeva tykistön ja kranaatinheittimistön suorituskyky.
Hyvä yleisö,
Kokonaismaanpuolustuksen painoarvo kasvaa selonteossa. Nato-jäsenyys tuo uuden ulottuvuuden kokonaismaanpuolustukselle.
Suomen puolustus nojaa siviiliyhteiskunnan tukeen. Sotilaallisen puolustuksen toimeenpano edellyttää kokonaismaanpuolustuksen tukea, joka valmistellaan jo normaalioloissa.
Suomella on vahva pohja kokonaismaanpuolustusta koskevalle kansalliselle yhteistyölle. Toimintaympäristön muutos ja Nato-jäsenyys edellyttävät kuitenkin kokonaismaanpuolustuksen ja sen yhteensovittamisen vahvistamista.
Kokonaismaanpuolustukseen kuuluvat kaikki ne kansalliset ja kansainväliset sotilaalliset ja siviilialojen toimet, joilla turvataan sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset. Naton jäsenenä kokonaismaanpuolustuksen tukea on ulotettava Puolustusvoimien joukkojen lisäksi Suomen alueella toimiviin liittolaisjoukkoihin.
Keskeistä on luoda edellytykset yhteisen puolustuksen toimeenpanolle, Naton ja Nato-maiden joukkojen keskittämiselle ja ylläpidolle Suomessa ja alueellisesti. Näillä järjestelyillä mahdollistetaan käytännön tasolla avunsaanti tarpeen vaatiessa.
Konkreettisia asioita, jotka edellyttävät tiivistä yhteistyötä viranomaisten välillä ovat sotilaallinen liikkuvuus, logistiikka, isäntämaatuki sekä ennakkovarastointi ja sen edellyttämä infrastruktuuri. Tämä luo uusia laadullisia ja määrällisiä tarpeita paitsi Puolustusvoimille myös muille kokonaismaanpuolustuksen toimijoille.
Kokonaisuuteen liittyy läheinen yhteistyö Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa. Sotilaallista huoltovarmuutta ja puolustuksen edellyttämää infrastruktuuria tulee parantaa erityisesti Pohjois-Suomessa, mukaan lukien rajanylittävät yhteydet Ruotsiin ja Norjaan.
Hyvät kuulijat,
Nato-jäsenyyden rinnalla vahvistamme puolustusyhteistyötä eri kumppaneiden kanssa.
Suomi tekee puolustusyhteistyötä liittolaisten kanssa ilman ennakkorajoitteita. Puolustusyhteistyön eri järjestelyt tukevat toisiaan.
Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö tukee monin tavoin Suomen puolustuskykyä ja Naton pelotetta ja puolustusta. Tämä näkyy esimerkiksi pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä, Nordefcossa, jonka puheenjohtajana Suomi toimii ensi vuonna. Rakennamme aiemman pitkäaikaisen yhteistyön pohjalle ja edistämme Naton yhteisen puolustuksen järjestelyjen luomista alueellemme.
Vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni on keskeistä Suomen puolustukselle. Suomi edistää EU:n asemaa turvallisuus- ja puolustustoimijana sekä EU:n ja Naton on yhteistyön tiivistämistä esimerkiksi suorituskykyjen kehittämisessä, sotilaallisessa liikkuvuudessa, puolustusteollisen ja teknologisen pohjan sekä tuotannon vahvistamisessa.
Tärkeä kokonaisuus on myös puolustuksen pitkäjänteinen ja riittävä resursointi.
Resurssit sekä puolustusbudjetin että henkilöstön osalta ovat kriittinen tekijä puolustuskyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Puolustusmenot on mitoitettava ylivaalikautisesti vähintään Naton yhteisesti määrittämälle tavoitetasolle. Kyse ei ole vain Naton meille asettamien tavoitteiden täyttämisestä, vaan siitä että Puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa tunnistetut kansalliset tarpeet edellyttävät vähintään tuota tavoitetasoa myös pidemmällä aikavälillä esimerkiksi maapuolustuksen uudistuksessa.
Naton yhteisen puolustuksen vastuut, kustannukset ja hyödyt jakautuvat kaikkien liittolaisten kesken. Siksi Nato-jäsenyys tuo lisäresurssitarpeita myös meille. Ilman Nato-jäsenyyttä puolustuksen lisäresurssitarpeet olisivat nykyisiä suuremmat. Tällöin meidän pitäisi Naton ulkopuolisena Venäjän naapurina kehittää ja varautua toimeenpanemaan puolustuksemme yksin.
Resurssikeskustelussa usein unohtuu, että jäämme lopulta voiton puolelle. Naton jäsenenä kynnys hyökätä Suomeen on noussut korkeammalle kuin ennen. Takanamme on paitsi vahva oma puolustuskyky myös koko liittokunnan sotilaallinen voima mukaan lukien ydinaseet. Tämän pelote on ensiarvoisen tärkeä, eikä sille ole mahdollista antaa euromääräistä hintalappua.
Voisi sanoa, että Suomi on nettosaaja Natossa. Yhtenä Naton ulkorajavaltioista erityisesti Suomi hyötyy siitä, että Naton pelote ja puolustus on toimiva ja vastaa uhkaympäristöön. Sotilaallisessa konfliktissa Suomi olisi tuen vastaanottajamaa, jota muut liittolaiset vahvistavat.
On Suomen etujen mukaista varmistaa, että Naton yhteisen puolustuksen suunnittelun ja toimeenpanon kannalta keskeiset prosessit ovat tehokkaat. Vain tekemällä oman osansa Suomi voi vaatia muilta samaa.
Nato-jäsenyydessä on myös muita kuin suoraan puolustuskykyyn liittyviä hyötyjä. Turvallisuudella on myös vahva linkki talouteen. Vahvan puolustuskyvyn omaava maa on turvallinen ja vakaa toimintaympäristö ulkomaisille investoinneille, mikä parantaa myös julkisen talouden näkymiä.
Suomen kannalta Naton suunta on oikea – Nato ottaa yhteisen puolustuksen vakavasti. Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen on meille olennainen kysymys, jota käsittelemme laajasti tulevassa puolustusselonteossa.
Hyvät kuulijat,
Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on vahvistettava, koska turvallisuusympäristömme on viime vuosina muuttunut perustavanlaatuisesti.
Vuodenvaihteessa valmistuva yhteiskunnan turvallisuusstrategia antaa tähän eväitä ja kertoo, miten meidän kokonaisturvallisuuden malliamme uudistetaan.
Puolustusministeriön johdolla uudistetaan koko yhteiskuntaa koskevaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (YTS). Strategian valmisteluun ovat osallistuneet ja sitoutuneet kaikkien ministeriöiden hallinnonalat. Edellinen strategia on vuodelta 2017.
Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille.
Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana.
Tämän jälkeen turvallisuusympäristössämme on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Keskeisimmät muutostekijät ovat Suomen Nato-jäsenyys, kotimaan kriiseistä saadut kokemukset, erityisesti pandemia, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan kerätyt opit, hallinnolliset muutokset ja muut turvallisuushankkeet.
Keskeisimmät muutostarpeet liittyvät vasteen käsittelyyn varautumisen rinnalla, toiminnan painottamiseen elintärkeiden toimintojen ja toimijoiden sijasta, kytköksen vahvistamiseen EU:n ja Naton kehittyvään resilienssityöhön sekä yksilön merkityksen korostamiseen turvallisuuden avaintoimijana.
Tavoitteena on julkaisu valtioneuvoston periaatepäätöksenä ensi vuoden alussa.
Hyvät kuulijat,
Suomen kokonaisturvallisuuden tila on hyvä. Viimeisimmän arvion (kevät 2024) mukaan yhdenkään turvallisuuden osa-alueen osalta ei ole tunnistettu merkittäviä puutteita tai haasteita.
Koronapandemian jatkovaikutukset näkyivät vielä jossain määrin ennen kaikkea henkiseen kriisinkestävyyteen sekä väestön toimintakykyyn ja palveluihin liittyvissä kokonaisuuksissa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan puolestaan vaikutti ennen kaikkea talouden, huoltovarmuuden, kansainvälisen toiminnan sekä sisäisen turvallisuuden aloilla.
Yksittäisinä havaintoina tarkastelussa nousi esille resurssien riittämättömyyttä tai tarkoituksenmukaisten rakenteiden puutteita.
Raportin perusteella voidaan todeta, että suomalaisen yhteiskunnan varautumisen tila on tällä hetkellä kokonaisuutena hyvä ja tasapainoinen.
Toimenpiteet tunnistettujen sekä poikkileikkaavien että sektorikohtaisten kehittämistarpeiden osalta ovat laajalti käynnissä.
Kriisinkestävyyden vahvistaminen on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä.
Ennakkotietoa strategiasta, mikä muuttuu:
Keskeisiä asioita, joihin uudessa kokonaisturvallisuuden strategiassa kiinnitetään painoarvoa, erona aiempaan, joka julkaistiin 2017:
Kansalaisen rooli ja vastuu: Kansalaisilla on keskeinen rooli turvallisuuden lisäämisessä. Kansalainen ei ole vain turvallisuuden nauttija vaan myös turvallisuuden tuottaja. Kansalaisen tulee myös ottaa vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta. Hänen tulisi esimerkiksi ylläpitää tietojaan ja taitojaan ja myös omaa toimintakykyään kriisitilanteen varalle. Esimerkkinä voi nostaa esille tuoreen varautumisohjeistuksen, joka on julkaistu Suomi.fi-sivustolla.
Suomen valtiona ja yhteiskuntana pitää vahvistaa omaa kokonaisturvallisuutta ja kriisinsietokykyä osana EU:ta ja Natoa. Tämä edellyttää aiempaa tiiviimpää yhteystyötä, josta sekä me hyödymme, että muut hyötyvät meidän osaamisestamme. Suomen pitää olla tässä yhteistyössä aktiivinen. Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamalli on kansainvälisesti hyvin arvostettu ja esimerkiksi meille puolustusministeriöön tulee viikoittain pyyntöjä jakaa hyviä suomalaisia käytäntöjä muiden maiden turvallisuusviranomaisille; avata suomalaista mallia ja opettaa sitä muille maille
Samoin meidän tulee hyödyntää muiden maiden kokemuksia. Turvallisuusympäristömme on hyvin monimutkainen, verkottunut ja kansainvälinen, kuten olemme viime aikoina nähneet. Valtioiden rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä tehdään yhä enemmän. Suomi ei ole saari. Varmasti myös Suomen sisällä tarvitaan aiempaa enemmän poikkihallinnollista yhteistyötä.
Meidän tulee varautumisen lisäksi kyetä myös vasteeseen, nykyistä paremmin. Ei riitä, että varaudumme, vaan meidän tulee myös pystyä vastaamaan meihin kohdistuviin uhkiin ja tapahtumiin, joilla pyritään horjuttamaan turvallisuuttamme. Esimerkkeinä vaikka vedenalaiseen infraan tai pankkijärjestelmiimme kohdistuviin häirintätilanteisiin tai gps-häirintään. Tässä tarvitaan kykyjen ja toimintamallien kehittämistä ja harjoittelua. Meillä tulee olla kykyä toimia ja myös kykyä toipua nopeasti.
Arvoisa yleisö,
lopuksi haluan kiittää maanpuolustustiedotuksen suunnittelukuntaa MTS:ää, puolustushallinnon yhteistyökumppaneita ja tavallisia kansalaisia siitä, että turvallisuuden osalta on säilynyt kansan vahva tuki ja yhtenäisyys. Pidetään tästä tärkeimmästä voimavarastamme kiinni myös ensi vuonna.
Kiitokset ja rauhallista joulun aikaa.