Puheet
Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe Itämeren turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta Kotkan kaupungin seminaarissa 3.12.2024
Hyvät seminaariin osallistujat, hyvät naiset ja herrat,
kiitän lämpimästi Kotkan kaupungin kutsusta osallistua tähän tärkeään seminaariin. On hienoa kokoontua käsittelemään erittäin ajankohtaista ja tärkeää asiaa yhdessä yhteiskuntamme parhaiden asiantuntijoiden kanssa.
Perinteisen sanonnan mukaan meri yhdistää – meri ei koskaan erota. Kauppa on valtioiden menestyksen avaintekijöitä. Kauppa edellyttää toimivia globaaleja logistisia yhteyksiä. Lisäksi tämä tarkoittaa merenpohjassa olevaa infrastruktuuria, joka samalla tavalla yhdistää valtioita.
Lähes kaikille maailman valtioille tämä tarkoittaa toimivia meriyhteyksiä. Ovatpa nämä yhteydet meren pinnalla tai merenpohjassa.
Laskutavasta riippuen maailmankaupasta noin 90 % kulkee meritse. Voluumista johtuen merikuljetuksia ja merta kuljetusreittinä ei ole mahdollista korvata muilla keinoilla. Ei globaalisti eikä alueellisesti esimerkiksi täällä Pohjolassa.
Suomi sijaitsee logistisessa mielessä saaressa. Tämän takia merellisen logistiikan merkitys Suomen osalta korostuu. Toimintaympäristön, logistisen järjestelmän ja niiden riippuvuuksien tunteminen ja kehittymisen ennakointi on varautumisen kannalta tärkeää.
Euroopan ja Suomen merkittävin turvallisuusuhka on Venäjä. Venäjä toimii yhteistyössä muun muassa Iranin, Pohjois-Korean ja Kiinan kanssa.
Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut merkittäviä ja pitkäkestoisia muutoksia turvallisuusympäristöömme. Vaikutukset ovat globaaleja ja erittäin laaja-alaisia. Valitettavasti ne ovat vaikuttaneet myös merelliseen logistiikkaan ja infrastruktuuriin.
Monet valtiot ovat varoittaneet Venäjän hybridivaikuttamisesta ja sabotaasitoiminnasta. Naton jäsenmaiden ilmatilaan on lentänyt venäläisiä lennokkeja. Suomikin on ollut informaatiovaikuttamisen, gps-häirinnän ja muun laaja-alaisen vaikuttamisen kohteena. Vaikutukset ovat ulottuneet muun muassa tänne kaakkois-Suomeen ja itäiselle Suomenlahdelle.
Viimeisen 12 kuukauden aikana olemme kokeneet kaksi meren pohjan infrastruktuuriin kohdistunutta häiriötä Itämerellä.
Viimeaikaiset kriisipesäkkeet ovat vaikuttaneet merelliseen logistiikkaan laajemminkin. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa Jemenin Houthi-kapinallisten iskut kauppa-aluksiin Punaisella merellä, Venäjältä tuleva gps-häirintä Itämerelle ja sen ilmatilaan sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Mustan meren käyttöön.
Vastaavia merenkulkuun kohdistuvia häiriöitä on tapahtunut muun muassa Japanin merellä ja Pohjanmerellä sekä kyber toimintaympäristössä. Tämä osoittaa, että meri yhdistää kaukana toisistaan olevia maita ja toimijoita, eikä meri koskaan erota. Kaikilla on intressi turvata merenkäyttö.
Miten sitten vastaamme toimintaympäristön asettamiin haasteisiin täällä Pohjolassa ja laajemmin?
Merellinen logistiikka on yksi maailman kilpailluimpia toimialoja. Pääosa maailman logistisesta järjestelmästä on siirtynyt globaalien rahoittajien ja toimijoiden omistukseen.
Kilpailu on tehnyt merenkulusta myös ketterän ja sopeutuvan toimialan. Useat kriisit ovat soittaneet, että markkinat, merenkulku, satamat ja tavaravirrat sopeutuvat nopeasti uusiin tilanteisiin.
On kuitenkin tärkeää olla kaikki hoksottimet hereillä. Kilpailutilanteissa kriittistä infrastruktuuria voi ajautua vihamielisten toimijoiden hallintaan. Yhdysvaltojen mukaan jopa 10 % Euroopan satamaomistuksista on siirtynyt kiinalaiseen omistukseen.
Niin ikään vaikuttaa valitettavasti siltä, että myös Venäjä on sopeutunut ja adaptoitunut uuteen tilanteeseen. Olemmehan nähneet uutisia niin sanotuista varjolaivoista, lastien siirroista merellä ja alusten muutetuista AIS-signaaleista.
Suomi, Nato ja liittolaisemme JEF-maaryhmässä ovat reagoineet meren pohjan infrastruktuurin suojaamiseen.
Valtioilla ja turvallisuusviranomaisilla on merkittävä rooli meriliikenteen ja laajemman merenkäytön turvaamisessa normaali- ja poikkeusoloissa.
Suomessa viranomaisilla on kriisitilanteessa valmiuslain perusteella mahdollisuus ohjata ja tarvittaessa priorisoida Suomen rekisterissä olevia aluksia.
Jo normaalioloissa Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos seuraavat ja arvioivat päivittäin Itämeren tilannetta yhdessä kumppaniemme ja liittolaisiemme kanssa.
Käsitykseni mukaan on kuitenkin paljon tehtävä ja selvitettävää. Viimeaikaisissa kriiseissä on korostunut muun muassa valtion takausten ja vastaavien mekanismien käyttö turvatessa kauppamerenkulku kriisialueilla. Israel käytti tätä turvatakseen ulkomaankauppansa edellytykset Hamasin hyökkäyksen jälkeen. Vastaavia mekanismeja on käytetty muuallakin.
Suomessakin on tärkeää tunnistaa kaikki erilaiset työkalut ulkomaankauppamme turvaamiseksi ja infrastruktuurin suojaamiseksi.
Vallitsevassa kiristyneessä turvallisuusympäristössä olisi hyödyllistä koota kattava työkalupakki meriyhteyksien turvaamiseksi.
Erityisen ajankohtaista olisi tarkastella YK:n Merioikeusyleissopimuksen tulkintoja meren pohjassa olevan kriittisen infrastruktuurin osalta. Jos Itämeren alueen valtiot kykenevät sopimaan esim. kalastuksesta tai kauppa-alusten päästöistä Itämerellä, tulee meidän kyetä sopimaan myös tämän matalan sisämeren infrastruktuurin suojaamisesta.
Hyvät kuulijat,
merkittäviin kansainvälisiin uhkiin vastaaminen edellyttää sekä kansallista että kansainvälistä toimintaa yhdessä liittolaistemme kanssa. Niin sanottujen pikavoittojen saavuttaminen on mahdotonta. Uhkiin vastaaminen edellyttää pitkän aikavälin työtä.
Kansainvälisesti toimimme aktiivisesti myös Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa.
Suomi on IMO:n neuvoston jäsen vuosina 2024–2025. IMO:ssa ratkotaan meriliikenteen turvallisuudelle, kestävyydelle ja teknologisille ratkaisuille keskeisiä kysymyksiä, ja siksi Suomi tavoittelee jatkokautta neuvostossa vuosille 2026–2027.
Nato-jäsenyyden myötä Suomen asema turvallisuuden näkökulmasta on vahvempi kuin kenties koskaan aikaisemmin.
Sotilaallisesti toimimme aktiivisesti Itämerellä yhdessä liittolaistemme kanssa. Suomi osallistuu tulevanakin vuonna Naton rauhan ajan tehtäviin, muun muassa asettamalla sota-aluksia sekä henkilöstöä Naton pysyviin laivasto-osastoihin.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa Katanpää-luokan miinantorjunta-alusten toimintaa Naton miinantorjuntaosastossa Itämerellä ja Pohjanmerellä. Hämeenmaa-luokan miinalaivan tai Hamina-luokan ohjusveneen tulevat toimimaan Naton pintataisteluosastossa niin ikään samoilla merialueilla.
Toimimme Itämerellä myös JEF-maaryhmään kuuluvien valtioiden asevoimien kanssa. Hyvä esimerkki on 8. lokakuuta 2023 kaasuputkien ja tietoliikenne kaapeleiden rikkoontumista seurannut operaatio Itämerellä ja Pohjanmerellä. Operaatiossa turvattiin vedenalaista infrastruktuuria yhdessä JEF-maiden kanssa.
Kansallisesti merelliseen toimintaan kohdistuviin uhkiin vastaaminen edellyttää laaja-alaista varautumista.
Varautuminen koskee eri hallinnonaloja, yrityksiä, kolmatta sektoria sekä kansalaisia. Varautuminen ulottuu huoltovarmuudesta logistiikan kehittämiseen Suomessa ja Pohjoismaissa.
Tästä varautumisesta on tämä seminaari ja tänne kokoontuneet maamme kärkiasiantuntijat ovat erinomainen esimerkki. Kiitos panoksestanne merenkäytön turvaamiseksi – ei vain täällä seminaarissa vaan myös laajemmin.
Hyvät naiset ja herrat,
Puolustusvoimat valmistautuu kaikkein vakavimpiin ja vaativimpiin tilanteisiin yhteiskuntamme turvaamiseksi. Yksi Puolustusvoimille annettu tehtävä on maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. Tästä tehtävästä päävastuun kantaa merivoimat. Tehtävään osallistuvat Maa- ja Ilmavoimat sekä Rajavartiolaitos. Keskeisessä asemassa ovat myös Nato-liittolaisemme.
Puolustusvoimat valvoo ja analysoi päivittäin Itämeren tilannetta. Puolustusvoimien alukset ja lentokoneet sekä sensorit valvovat Itämerta maalta, mereltä, ilmasta ja pinnan alta.
Puolustusvoimat uudistuvat. Laivue 2020-hankkeessa rakennamme Merivoimille sen historian suorituskykyisimmät sota-alukset. F-35-hankeessa hankimme Ilmavoimille 64 huippunykyaikaista hävittäjää.
Nämä strategiset hankkeet parantavat kykyämme valvoa Itämerta ja tarvittaessa turvata merenkäyttö Itämerellä yhdessä liittolaistemme kanssa.
Kehitämme sotilaallista liikkuvuutta, logistiikkaa, isäntämaatukea sekä ennakkovarastointia ja niiden edellyttämää infrastruktuuria. Tämä edellyttää poikkihallinnollisen ja viranomaisyhteistyön kehittämistä osana kokonaismaanpuolustusta.
Logistiikan ja huoltovarmuuden turvaamista tehdään myös maalla. Olen esimerkiksi puuttunut Venäläiseen kiinteistöomistukseen erityisesti kriittisen logistiikan infrastruktuurin läheisyydessä.
Hallitusohjelman mukaisesti kehitämme lainsäädäntöä vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Kehittäminen parantaa mahdollisuuksiamme mm. meriyhteyksien turvaamiseen osana aluevalvontaa.
Viimeaikaisen puolustusyhteistyön tavoitteena on varmistaa kyky reagoida nopeasti mahdollisiin turvallisuusuhkiin yhdessä liittolaistemme kanssa. Julkisuudessa on käsitelty laajasti muun muassa DCA-sopimusta ja MCLCC-johtoporrasta sekä FLF-joukkoja. Esimerkiksi DCA-sopimus sisältää osa-alueita, joissa korostuu logistiset yhteytemme ja niiden turvaaminen.
Sotilaallista huoltovarmuutta ja puolustuksen edellyttämää infrastruktuuria tulee parantaa erityisesti Pohjois-Suomessa, mukaan lukien rajanylittävät yhteydet Ruotsiin ja Norjaan.
Toivotan teille hedelmällistä seminaaria. Pidetään yhdessä Suomen ulkomaankaupan ja merellisen logistiikan toimintaedellytykset kunnossa.