Puheet
Puolustusministeri Antti Häkkäsen juhlapuhe MPK:n 30-vuotisjuhlassa 14.12.2023
Arvoisa juhlayleisö – hyvä maanpuolustusväki,
30 vuotta sitten, syksyllä 1990, Euroopan turvallisuusrakenteet olivat edellisen kerran myllerryksessä. Neuvostoliiton hajoamiskehitys oli täydessä vauhdissa ja Saksojen yhdistyminen toteutui lokakuussa 1990. Suomessa varauduttiin itänaapurin sekasorron vaikutusten hallintaan.
Tasavallan presidentti, yhdessä hallituksen kanssa -Pääesikunnan neuvon mukaisesti linjasi syyskuussa 1990, että rauhansopimuksen sotilaallisia rajoituksia koskevat artiklat ovat vanhentuneet. Presidentti Koivisto näki artikloiden rajoittavan Suomen suvereniteettia. Puolustusministeriö ja Pääesikunta puolestaan kokivat artikloiden lukumääräisten rajoitusten estävän puolustusvoimien suorituskykyjen tasapainoisen kehittämisen.
Valtiontalouden synkät merkit olivat kuitenkin jo tuolloin ilmassa. Tulevan hävittäjähankinnan tiedettiin syövän valtaosan puolustuksen resursseista. Lama oli alkamassa, eikä hävittäjien lisäksi mitään merkittäviä hankintoja ollut luvassa. Tästä huolimatta katsottiin ajan olevan otollinen rajoituksista luopumiseen.
Rauhansopimuksen rajoitteiden purkamisen yhteydessä katsottiin myös, että Suojeluskuntajärjestön lakkauttamiseksi kirjattu pykälä Puolustusvoimien ulkopuolisen sotilaskoulutuksen kieltämiseksi ei ollut enää voimassa. Ovi avautui vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle.
Kului vielä kolme vuotta ennen kuin Maanpuolustuskoulutus Ry perustettiin.
MPK on kuluneen vuoden aikana jatkanut menneiden kymmenien vuosien tapaan vahvaa ja tuloksellista toimintaansa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän keskeisenä toimijana. Nykyisessä maailmanajassa MPK:n toiminnan merkitystä ei voi ylikorostaa. Turvallisuusympäristön muutos edellyttää yhteiskunnan kriisinsietokykyä, jonka kehittämisessä vapaaehtoisella maanpuolustuksella on tärkeä asema.
Lähitavoitteina on, että MPK:n ja PLM:n hallinnonalan keskinäistä yhteistoimintaa kehitetään seuraavina vuosina strategiselle tasolle. Tavoitteena on, että koulutus- ja kurssitoiminnan vaikuttavuus PV:n koulutuksessa vahvistuu, painopisteen ollessa eritysesti paikallispuolustuksessa. Lisäksi MPK:n ja PV:n operatiivista yhteistyötä jatketaan ja syvennetään kaikilla tasoilla ja tähän liittyen myös PV:n harjoitusten ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteensovittamista jatketaan valtakunnallisesti ja paikallisesti.
Lähivuosina hallitus myös parantaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä yleisesti ja selvittää siihen liittyen vapaaehtoisten alueellisten ja paikallisten joukkojen sekä muiden kokonaisturvallisuuden toimijoiden roolia ja asemaa.
Konkreettisena toimena Puolustusministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia selvitys ja tehdä esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilaksi tulevaisuudelle. Työryhmään kutsutaan mukaan puolustusministeriö, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos sekä keskeisimmät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvät järjestöt.
Tavoitteena on saada selvitys valmiiksi vuoden 2024 alkusyksyyn mennessä, jotta tulokset voidaan ottaa huomioon valmisteilla olevassa valtioneuvoston puolustusselonteossa. Selvityksellä tarkastellaan muun muassa MPK:n roolia paikallisjoukkojen kouluttajana, paikallisjoukkojen koulutus- ja muodostamismallia ja kokonaisturvallisuuden koulutusvastuuta sekä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyviä lainsäädännön kehittämistarpeita.
Koska Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus elää ajassa, myös kansainvälisyys korostuu. Se näkyy lähivuosien koulutustoiminnassa sekä siinä, että myös Naton vaikutukset vapaehtoiseen maanpuolustukseen selvitetään edellä mainitussa selvitystyössä.
Selvityksen perusteella valmistaudutaan tarvittaviin toiminnallisiin sekä lainsäädännöllisiin uudistuksiin vuodesta 2025 alkaen. Selvitystyö toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että kevään aikana virkamiesvalmisteluna selvitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen muutos- ja uudistustarpeet puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen näkökulmista. Vaihe toteutetaan vuoden 2024 huhtikuun loppuun mennessä.
Loppukeväästä työhön kutsutaan mukaan relevantit vapaaehtoisen maanpuolustuskentän järjestöt ja työ saatetaan loppuun syyskuun loppuun mennessä. Tässä työssä tulee voimakkaasti kuulumaan vapaaehtoisen kentän ääni ja työltä on odotettavissa merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia.
Suomen puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja kokonaisuutena. Puolustusselonteko on tähän keskeinen työkalu. Valtioneuvoston puolustusselonteko 2024 linjaa Nato-Suomen puolustuksen kehittämisestä 2030-luvulle. Vapaaehtoinen maanpuolustus tullaan huomioimaan vahvasti myös tulevassa puolustusselonteossa. Siinä tullaan mm. käsittelemään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kehittyvä asema, tehtävät, tavoitteet ja resurssit.
Hyvät kuulijat,
Elämme valitettavasti vaarallisia aikoja. Ympärillämme kuohuu ja sisäisesti meidät haastaa niin valtiontalouden huolestuttava tila, kuin yhä polarisoituvampi päivän politiikka. Välillä tuntuu siltä, että maanpuolustus on niitä harvoja asioita, joiden suhteen vallitsee jonkinasteinen yksimielisyys.
Soisin tämän yksimielisyyden kestävän myös tulevaisuuteen. Tässä valossa vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitys tulee kasvamaan entisestään. Tervehenkinen, laajasti osallistava vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestö- ja toimintakenttä tarjoaa mahdollisimman monelle kykyjensä ja halujensa edellyttämiä osallistumismahdollisuuksia.
Koulutettu reservimme on lähes 900 000. Lisäksi yhteiskunnassamme on yleisesti laaja halu osallistua turvallisuustalkoisiin. Meidän tulee varmistua siitä, että mahdollisimman moni mieltää olevansa osa Suomen puolustusta ja turvallisuutta. Ja tässä vapaaehtoisella maanpuolustuksella on aivan keskeinen rooli. Tämä on maanpuolustustahtokysymys.
Kiitän vapaaehtoisen maanpuolustustyön käytännön tekijöitä pyyteettömästä ja yhteisen hyvän eteen tekemästänne työstä. Samalla onnittelen Maanpuolustuskoulutusta sen 30 vuoden taipaleesta suomalaisten eteen.
Kiitos.