Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, Valtioneuvoston Tervehdys, Puukeskuksen Avajaiset 3.3.2006, Sorsasalo, Kuopio

On mieluisa tehtävä tuoda Puukeskuksen juhlatapahtumaan Valtioneuvoston tervehdys ja lämmin onnentoivotus. Tämä investointi vahvistaa Puukeskuksen asemaa maan johtavana puupohjaisten rakennustarvikkeiden ja materiaalien erikoisliikkeenä.

Se myös vankentaa Puukeskuksen läsnäoloa koko maassa - toimiihan se jo maan kattavasti 29 toimipisteessä.

Puukeskuksen Kuopion uusi toimintakeskus sijoittuu Sorsasalon ja lentokentän väliseen maastoon. Tässä vieressä toimii Scantarp ja Karelia-yhtymä. Lentokentäntien uudistaminen myös Ilmavoimia varten on vireillä. Päiväranta-Vuorela välin uusi tielinjaus, jonka suunnittelu on kohtapuoliin valmis, odottaa nyt rahoituspäätöksiä. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus edellyttävät Päiväranta-Vuorela tieosuuden pikaista korjaamista. Siinä Kuopion kaupungilla ja valtiovallalla on yhteistyön näytön paikka.

Puualalla on tulevaisuutta

Metsäteollisuuden ja puutuotealan taloudellinen merkitys on täällä Pohjois-Savossa, Suomen metsäisimmässä maakunnassa, todella tärkeä. Metsien reipas kasvu - n. 7 miljoonaa kuutiota vuodessa - antaa erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puunkäyttöä ja erityisesti mekaanista puunjalostusta. Puutuotteiden menestyksen on perustuttava puunkäytön tehostamiseen ja jalostusasteen nostamiseen sekä uusien tuotteiden ja sovellutusten kehittämiseen. Julkisen tuen painopisteen tulee olla jalostusarvon ja -asteen kohottamisessa ja vientimarkkinoiden kasvattamisessa. Kova haaste on siinä, että puuala koetaan niin kiinnostavaksi, että osaavaa väkeä saadaan alan koulutukseen ja yrityksiin.

Vanhasen hallitus on tunnistanut nämä haasteet. Kevättalvella 2005 tehdyn periaatepäätöksen tarkoituksena on nostaa puun jalostusastetta ja arvoa sekä toisaalta lisätä puun käyttöä määrällisesti. Tavoitteena on lisätä pientalorakentamista ja erityisesti puurakentamista. Puualalla on tulevaisuutta.



Itä-Suomella on mahdollisuuksia

Puukeskuksen investointi on osoitus vahvasta uskosta alan kasvuun Itä-Suomessa ja täällä Savossa. Rakentaminen on ollut Itä-Suomessa viime vuodet vilkasta eikä näköpiirissä ole taantumisen oireita. Rakentamisen vauhti on erityisen kovaa Kuopion seudulla, Joensuussa ja Tahkolla.

Savo ja koko Itä-Suomi ovat hyödyntäneet omia vahvuuksiaan sekä EU-rakennerahaston ja aluepolitiikan tarjoamia mahdollisuuksia hyvin. Tutkimusten mukaan yritysten investoinnit olivat Pohjois-Savossa vuosina 2001-2004 korkeammalla tasolla kuin maassa keskimäärin.

Vanhasen hallitus linjasi ohjelmaansa Itä-Suomen erityisaseman EU-rakennerahasto kaudelle 2007-2013. Tämä tavoite saavutettiin viime joulukuussa, kun pääministeri neuvotteli tulevan kauden budjetista silloisen EU-puheenjohtajan Britannian pääministerin kanssa.

Voimme lähteä siitä, että investoinnit yrityksiin jatkuvat Savossa vilkkaan tulevina vuosina. Myös julkisen sektorin investointeja on tulossa. Kuopion seudun kehitys jatkuu yliopiston ympärillä. Viittasin jo Sorsasalon ja Rissalan lentokentän alueen investointeihin.

Yrittäjyys tarjoaa hyvinvoinnin

Suomen tulevaisuus globalisoitumisen keskellä on pitkälti riippuvainen yrittäjyyden, yrittäjien ja yritysten menestyksestä. Pysymme kehittyvänä ja oikeudenmukaisena hyvinvointiyhteiskuntana vain jatkuvasti paranevan työllisyyden kautta, joka puolestaan edellyttää menestyvää yritystoimintaa ja myös uusia yrityksiä. Kaiken pohjana on laaja myönteinen yrittäjyysasenne.

On hieno asia, että Suomessa asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat kulkeneet pitkin askelin myönteiseen suuntaan viimeisen 10-20 vuoden aikana. Viime vuosina on herätty tekemään konkreettisia tekoja yrittäjyyden kannustamiseksi. Viittaan hallituksen yrittäjyysohjelmaan, yritysveroratkaisuihin ja sukupolvenvaihdosta helpottaviin päätöksiin. Tällä tiellä täytyy jatkaa hallituksista ja vaalituloksista riippumatta.

Hyvä merkki on se, että tällä vaalikaudella yritysten määrä on kasvanut viidellä prosentilla ja jos suunta jatkuu, kasvuksi tulee seitsemän prosenttia. On mahdollista, että hallitus saavuttaa kutakuinkin 100 000 uuden työpaikan tavoitteen tällä vaalikaudella. Jatkossa kannattaa ottaa vakavasti valtiovarainministeriön valtiosihteerin Raimo Sailaksen esitys, että yhteiskunta tulisi vastaan yrittäjän ensimmäisen työntekijän työnantaja kustannuksissa. Hän esitti tukea ensimmäisen vuoden työnantajasivukuluihin. Se on oikeaa puhetta. Yrittäjyyteen kannustaminen vaatii riittävien rahapäätösten lisäksi myös henkistä tukea merkitseviä tekoja.

Uusi investointi luo aina tulevaisuuden uskoa. Sitä tarvitaan niin Savossa kuin koko Suomessa. Kun Suomen omat asiat ovat kunnossa, silloin menestymme parhaiten kansainvälisellä areenoilla ja hyödymme kansainvälistymisestä. Suomen täytyy olla turvallinen ja vetovoimainen maa yrittäjille ja investoijille. Meidän on pidettävä huoli siitä, että Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin uskaltaa ja kannattaa sijoittaa. Olojen vakaus ja turvallisuus, yhteiskunta- ja työrauha, yrittäjyysystävällinen ilmapiiri, toimiva infrastruktuuri ja yleensä tulevaisuusintoinen poliittinen ote takaavat sen.

Onnen muutossa

Asiantuntemus, erikoisosaaminen ja hyvä myyntipalvelu ovat Puukeskuksen valtteja. Toiminta kattaa koko maan, ja se on hyvin hoidettua ja kannattavaa. Osaavan henkilökunnan ja vuosien varrella karttuneen kokemuksen pohjalta on turvallista ja menestyksellistä rakentaa tulevaisuutta. Nykymarkkinoilla menestyy vain, kun tekee lujasti töitä, on uudistusmiskykyinen ja -haluinen ja osaa hyödyntää henkilökunnan osaamista ja motivaatiota. Täällä Sorsasalossa tänään avattava uusi toimitila kertoo, että Puukeskuksella on uudistumisen ja ajan tasalla pysymisen tahtoa.

Toivotan kaikille tähän hankkeeseen osallistuneille ja Puukeskuksen väelle mitä parhainta menestystä. Puitteet ovat kunnossa.

Palaa otsikoihin