Näkökulmia koronakriisin vaikutuksista Venäjällä

MATINE-rahoitteisessa tutkimushankkeessa Epävarmuustekijät toimintaympäristöanalyysissa: Koronakriisi Venäjällä tutkitaan poikkeusolojen vaikutusta Venäjän poliittisen järjestelmän vakauteen ja ulkoiseen vaikuttamiseen sekä testataan aiempia tutkimushypoteeseja Venäjän poliittisen järjestelmän toimintalogiikasta. Hanke jakautuu kolmeen teemaan: 1) valtionjohdon kyky ja valmius käyttää väkivalta- ja kontrollikeinoja poliittisen kriisin olosuhteissa, 2) uhkapuhe osana kriisinhallintaa ja koronakriisin ulkopoliittinen kehittäminen sekä 3) yhteiskunnan kriisipotentiaali poliittisen osallistumisen näkökulmasta.

Tämä blogikirjoitus liittyy hankkeen ensimmäiseen kontrollikeinoja tarkastelevaan osioon, jossa kerätään tietoa teknologiasovelluksien käytöstä osana yleisen järjestyksen ylläpitoa. Tavoitteena on muodostaa yleiskuva väestön hallintaan liittyvien eri hankkeiden tavoitteista ja soveltamisesta. Koronapandemian aikana Venäjällä erityisesti Moskovassa toimeenpantiin laajamittaisia rajoituksia, joiden valvonnassa hyödynnettiin erilaisia teknologioita: QR-kulkuluvat, puhelintietoihin ja sijaintiin perustuva seuranta sekä mobiilisovellus kotona koronaa sairastaville. Ainakin osa koronarajoitusten valvonnassa hyödynnetyistä teknologioista on liitettävissä laajempiin federaatiotason strategioihin. Oletuksena on, että koronarajoituksissa testattuja teknologioita voidaan myöhemmin hyödyntää väestön seurannassa esimerkiksi massamielenosoitusten aikana.

Keväällä 2020 Moskovaan asetettiin liikkumisrajoituksia ja yhtenä valvontakeinona hyödynnettiin digitaalisia QR-kulkulupia. Kulkulupa tuli hankkia liikuttaessa julkisilla kulkuneuvoilla tai yksityisautolla. Julkisilla liikuttaessa lupa yhdistettiin matkakorttiin ja autoillessa ajoneuvon rekisterinumeroon. Kulkuluvan liittäminen ajoneuvokohtaiseksi mahdollisti liikkumisen valvonnan liikennekameroilla. Kevään sulkutilan jälkeen QR-koodeja on käytetty Moskovassa paikkakohtaisesti ”sisäänkirjautumisessa” esimerkiksi virastorakennuksiin ja yökerhoihin. Tämä mahdollistaa tietyssä paikassa vierailevien ihmisten valvonnan, mutta toisaalta herättää kysymyksiä yksityisyyden suojasta ja teettää lisätyötä esim. ravintoloiden henkilökunnalle.

Koko Venäjän alueella on hyödynnetty puhelinliittymien teleseurantatietoja ja sijaintitietoja koronapositiivisten kontaktien jäljittämisessä. Järjestelmä seuraa, mitkä puhelinnumerot ovat olleet kontaktissa koronatartunnan saaneen henkilön kanssa, varoittaa ja ohjeistaa henkilöitä ja mahdollisesti altistuneista kerätään listaa.

Sotsialnij monitoring -sovellus on saatavilla esimerkiksi Google Playsta.

Moskovan alueella otettiin keväällä 2020 käyttöön Sosiaalinen monitorointi -mobiilisovellus (Sotsialnyi monitoring) koronaa kotona sairastavien valvontaan. Sen kautta valvotaan kotona pysymistä sovelluksen pyytämien kasvokuvien ja sijaintitietojen avulla. Sovelluksen toiminnassa on mukana Moskovan valvontakamerakeskus (Moskovan yhtenäisen tiedon säilytyksen ja käsittelyn keskus, Jedinyi tsentr hranenija i obrabotki dannyh Moskvy), jonka tietokantaan on yhdistetty yli 200 000 eri puolilla Moskovaa sijaitsevaa kameraa. Moskovan valvontakamerakeskuksessa hyödynnetään kasvojentunnistuksen algoritmia, jota on testattu esimerkiksi Moskovassa vuonna 2018 järjestettyjen jalkapallon maailmanmestaruuskisojen aikana. Videokameroiden hyödyntämisestä koronavalvonnassa löytyy esimerkkejä. Esimerkiksi ulkomaanmatkalta saapuneen karanteeniin asetetun moskovalaismiehen roskien vienti toi poliisit oven taakse karanteenirikkomuksen vuoksi: kerrostalon sisäänkäynnin yhteydessä oleva ovipuhelimelimen näköinen kamera on yhdistetty valvontakamerakeskukseen.

Koronavalvonnassa käytetyt teknologiat ovat yhdistettävissä ainakin Moskovan Smart City -hankkeeseen ja kansallisiin tekoälyä ja yhteiskunnan digitalisaatiota koskeviin hankkeisiin. Autoritaarisen poliittisen järjestelmän puitteissa näillä eri sovelluksilla voidaan rajoittaa yhteiskunnallista keskustelua ja toimintaa. Tätä prosessia on siis syytä seurata myös jatkossa.