27.1.2003 Yleisestä asevelvollisuudesta Osmo Soininvaaralle

Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara ehdotti Kouvolassa 25.1.2003 pitämässään puheessa Suomen puolustuspolitiikan ajanmukaisuuden tarkastelua.

Hän kysyi, onko yleinen asevelvollisuus enää tarpeen?

Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuudesta. Sen avulla pystymme kustannustehokkaasti ylläpitämään uskottavaa kansallista puolustustamme, johon sisältyy koko maan puolustaminen. Ilman yleistä asevelvollisuutta ei koko maan kattavaan puolustukseen saada riittävästi joukkoja.

Reservimme ei missään tapauksessa ole "lähes suurvalta-armeijan kokoinen" kuten Soininvaara väittää vaan sitä on ikäluokkien pienentyessä supistettu vastaavassa tahdissa. Joukkojen määrää on supistettu takavuosien 700 000 miehestä noin 350 000 mieheen. Samalla joukkojen laatua on parannettu muun muassa ikärakennetta nuorentamalla.

Asevelvollisuuden kautta kansalaiset voivat kokea olevansa yhdenvertaisessa asemassa. Yleinen asevelvollisuus on valikoivaa asevelvollisuutta tasavertaisempi ja oikeudenmukaisempi ratkaisu. Asevelvollisuudella ja varusmiespalveluksella on myös maanpuolustustahtoa lujittava vaikutus. Korkea maanpuolustustahto on osa uskottavaa puolustustamme sekä eräs alueellisen vakauden rakennusaineista. Yleisellä asevelvollisuudella on alueellista vakautta vahvistava merkitys siinäkin mielessä, että Suomi ei muodosta sotilaallista tyhjiötä.

Suomi on osallistunut vuodesta 1956 lähtien YK:n alaisiin rauhanturvaoperaatioihin. Tässä onkin yksi nykyisistä kansainvälisistä vahvuuksistamme. Mutta toisin kuin Soininvaara antaa ymmärtää, osallistuminen YK:n operaatioihin ja Naton rauhankumppanuusohjelmaan ei ole mikään yleisen asevelvollisuuden vaihtoehto. Osallistuminen niihin on päinvastoin mahdollista juuri siksi, että meillä on yleinen asevelvollisuus. Rauhanturvajoukkomme koostuvat pääosin reserviläisistä. Kun reservi on riittävän suuri, niin uusia vapaaehtoisia riittää rauhanturvaajiksi. Monella muulla maalla on ongelmia joukkojen pidempiaikaisessa ylläpidossa.

Soininvaaran puheessaan esittämään kysymykseen on helppo vastata: Reserviläisarmeija ja yleinen koko ikäluokkaa koskeva asevelvollisuus kuuluu Suomen tapauksessa myös tälle vuosikymmenelle. Ainoa realistinen vaihtoehto yleiselle asevelvollisuudelle olisi sotilaallisen puolustuksemme jättäminen palkka-armeijalle, mihin kenelläkään meistä tuskin on halua. Se olisi sitä paitsi veronmaksajille kalliimpi vaihtoehto. Tätäkö Soininvaara haluaa?



Jan-Erik Enestam

puolustusministeri

Palaa otsikoihin