Puheet
Puolustusministeri Antti Häkkäsen puhe 250. maanpuolustuskurssin avajaisissa 4.11.2024
Arvoisat maanpuolustuskurssin osallistujat, hyvät naiset ja herrat.
Ärade kursdeltagare, mina damer och herrar.
Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville suomalaisille jäsentynyt näkemys kokonaisturvallisuuden järjestelyistä maassamme. Tällä vahvistetaan yhteiskuntamme turvallisuutta.
Maanpuolustuskurssit ovat kiinteässä yhteydessä suomalaiseen kehittyvään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalliin.
Suomi ja suomalaiset ovat pitäneet huolta turvallisuudestaan. Olemme tarkastelleet yhteiskuntaan kohdistuvia turvallisuusuhkia ja varautumista laajasta näkökulmasta jo pitkään. Sotilaallisiin uhkiin varautuminen on ollut keskeinen osa tätä kokonaisturvallisuutta.
Heikentyneessä turvallisuusympäristössä sotilaalliseen uhkaan varautuminen on tärkeää yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.
Yhteiskunnan tukea sotilaalliselle puolustukselle, eli niin sanottua kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista on tärkeää vahvistaa tulevina vuosina.
Suomi on ollut Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023 alkaen. Nato on merkittävin ja menestyksekkäin turvallisuustoimija Euroopassa.
Naton viime vuosien päättäväiset toimet ovat entisestään vahvistaneet pelotetta ja puolustusta. Suomi ylläpitää ja kehittää asevelvollisuuteen perustuvaa vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton pelotetta ja puolustusta.
Pidämme huolta puolustuskyvystämme jatkossakin. Suomen puolustuksen keskeiset toiminnot on liitetty osaksi liittokunnan yhteisiä rakenteita ja toimintamalleja. Näin voimme mahdollisimman tehokkaasti puolustaa Suomea ja koko liittokunnan aluetta yhdessä liittolaisten kanssa.
Nato on toimintakykyisempi kuin kenties koskaan aikaisemmin. Jäsenvaltiot ovat tehneet järeitä toimia turvallisuutensa vahvistamiseksi. Esimerkiksi 32:sta jäsenmaasta jo 23 käyttää puolustukseen Naton edellyttämän vähintään 2 % bruttokansantuotteesta. Moni maa on arvioinut, että uhkiin vastaaminen edellyttää merkittävästi suurempia panostuksia.
Kaikkien jäsenmaiden on tuotettava vertailukelpoinen panos liittokunnan puolustukseen suhteessa maan talouden kantokykyyn.
Erityisesti Naton ulkorajavaltioiden odotetaan suhtautuvan puolustusmenoihin tilanteen edellyttämällä vakavuudella. Tämä näkyy selkeästi Naton itärajan jäsenmaiden puolustusmenoissa.
Myös Naton ja EU:n yhteistyö on ottamassa merkittäviä harppauksia eteenpäin. Euroopan turvallisuus tarvitsee molempia organisaatioita ja kaikkien maiden vahvaa panosta.
Euroopan ja Suomen merkittävin turvallisuusuhka on Venäjä. Venäjä toimii yhteistyössä mm. Iranin, Pohjois-Korean ja Kiinan kanssa.
Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut merkittäviä ja pitkäkestoisia muutoksia turvallisuusympäristöömme. Vaikutukset ovat myös globaaleja ja erittäin laaja-alaisia.
Kuluneen vuoden aikana monet valtiot ovat varoittaneet Venäjän hybridivaikuttamisesta mukaan lukien sabotaasitoiminnasta.
Naton jäsenmaiden ilmatilaan on lentänyt venäläisiä lennokkeja. Suomikin on ollut informaatiovaikuttamisen, gps-häirinnän ja muun laaja-alaisen vaikuttamisen kohteena.
Kansallisesti näihin uhkiin vastaaminen edellyttää laaja-alaista varautumista. Varautuminen koskee eri hallinnonaloja, yrityksiä, kolmatta sektoria sekä kansalaisia.
Juuri näihin asioihin tulette lähiviikkoina perehtymään maan parhaiden asiantuntijoiden johdolla.
Kansainvälisesti uhkat ovat yhdistäneet samanmielisiä demokratioita globaalisti. Tästä erinomainen esimerkki on lokakuun lopun Naton puolustusministerikokoukseen osallistuneet Australia, Etelä-Korea, Japani ja Uusi-Seelanti.
Maat jakavat Naton ja Suomen turvallisuuskäsityksen. Kriisit ja konfliktit yhdistävät maantieteellisesti toisistaan kaukana olevia demokratioita aikaisempaa tiiviimmin toisiinsa.
Ajatus, jossa valtiot olettivat turvallisuutensa olevan varmistettu pysyttelemällä kaukana ja hiljaa kriisien ulkopuolella on siis osoittautunut vääräksi.
Hyvät kuulijat,
Uhkiin vastaaminen edellyttää lähivuosina puolustuksen ja sen toimintaedellytysten kehittämistä.
Syksyn aikana on julkistettu päätöksiä Naton eteentyönnetystä läsnäolosta Suomessa, ja Suomen osallistumisesta Naton rauhanajan tehtävin.
Naton puolustusta vahvistetaan Mikkeliin perustettavalla maavoimien MCLCC-johtoportaalla. Niin ikään Naton puolustusta vahvistetaan rotaatioperustaisella maavoimaläsnäololla Suomessa, eli FLF-joukoilla.
Suomi osallistuu Naton rauhanajan toimintaan ensi vuonna asettamalla sota-aluksia Naton pysyviin laivasto-osastoihin ja osallistumalla ilmavoimilla Naton Air Policing -tehtäviin Islannissa.
Nato-jäsenyys ja tiivis puolustusyhteistyö vahvistavat Suomen turvallisuutta. Suomi on nyt paremmassa turvassa kuin kenties koskaan aikaisemmin.
Aikanaan yksi Nato-jäsenyyden vastainen argumentti oli, että suomalaiset pakotetaan sotiin kaukana omalta maaperältämme. Kaikki viimeaikaiset toimet osoittavat tämän kritiikin vääräksi.
Nato ja kumppanimme panostavat nimenomaan Suomen turvallisuuden parantamiseen – yhdessä meidän suomalaisten kanssa.
Isäntämaana Suomen tulee luoda edellytykset liittokunnan ja liittolaisten toiminnalle Suomessa. Tällä mahdollistetaan sotilaallisen tuen nopea käyttö maassamme. Tämä on puolustushallintoa laajempi työsarka.
Sotilaallista liikkuvuutta, logistiikkaa, isäntämaatukea sekä ennakkovarastointia ja niiden edellyttämää infrastruktuuria on kehitettävä. Tämäkin edellyttää poikkihallinnollisen ja viranomaisyhteistyön kehittämistä osana kokonaismaanpuolustusta.
Sotilaallista huoltovarmuutta ja puolustuksen edellyttämää infrastruktuuria tulee parantaa erityisesti Pohjois-Suomessa. Samalla on tärkeää kehittää rajat ylittäviä yhteyksiä Ruotsiin ja Norjaan.
Avaruuspuolustustamme on kehitettävä yhdessä liittolaistemme kanssa. Kehittämisessä tulee ottaa huomioon ainakin satelliittipalveluiden hyödyntäminen, avaruustilannekuva ja avaruuspuolustuksen kokonaisuus.
Myös kyberympäristössä tulee kyetä turvaamaan Suomen suvereniteetin ja vastaamaan vihamieliseen kybertoimintaan. Tällä vastataan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon asettamiin tavoitteisiin. Samalla toimeenpanemme uutta kyberturvallisuusstrategiaa.
Jatkamme sotilaallisen kyberpuolustuksen kehittämistä vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Kehittämisessä otetaan huomioon Naton kyberpuolustus.
Tässäkin korostuu yhteistyö eri hallinnonalojen välillä. Myös kyberpuolustuksen edellyttämää lainsäädäntöä on kehitettävä.
Turvallisuusympäristön heikentyminen ja Suomen Nato-jäsenyys ovat tuoneet uusia tarpeita puolustushallinnolle ja erityisesti Puolustusvoimien henkilöstörakenteeseen.
Puolustusvoimien henkilöstömäärää päätettiin edellisen selonteon linjausten mukaisesti lisätä 500 henkilötyövuodella. Tämä toteutetaan nopeutetusti vuoteen 2026 mennessä. Sopimussotilaiden määrä on nostettu pysyvästi 500 henkilötyövuoden tasolle. Lisäresurssit kohdennetaan valmiuteen, harjoitustoimintaan, uusien suorituskykyjen käyttöönottoon ja asevelvollisten koulutuksen lisääntyneisiin tarpeisiin. On tärkeää turvata puolustuksen edellyttämät henkilöstötarpeet jatkossakin.
Puolustusministeriön hallinnonalalla jatketaan lainsäädännön kehittämistä Nato-jäsenyyden velvoitteiden täyttämiseksi ja Puolustusvoimien toimintaedellytysten varmistamiseksi ottaen huomioon muuttunut turvallisuusympäristö.
Lainsäädännön on mahdollistettava Suomessa toimivien Nato-joukkojen sujuva maahantulo, toiminta sekä toiminnan suojaaminen.
Lainsäädännön muutostarpeet liittyvät myös materiaalin maahantuontiin, tullaukseen, verotukseen, lupakäytänteisiin, sotilasajoneuvojen ajo-oikeuksiin tai lääkintähuollon järjestämiseen. Säädösperustan on mahdollistettava Naton rakenteiden ja henkilöstön läsnäolo Suomessa.
Myös asevelvollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä kehitetään. Tarkasteltavia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi kutsuntajärjestelmän kehittäminen sekä asevelvollisten nykyistä joustavampi käyttö ja osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella.
Aluevalvontaan liittyviä säädöksiä tarkistetaan. Lainsäädännön on mahdollistettava nopea reagointi yhdessä liittolaistemme kanssa.
Ulkomaalaisten kiinteistöomistusta koskevaa lainsäädäntöä kehitetään vastaamaan entistä paremmin havaittuihin kiertämismahdollisuuksiin.
Siviilipalvelusjärjestelmää tulee kehittää. Olisi hyödyllistä kytkeä palvelus nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Tämä tukisi myös kokonaismaanpuolustusta.
Siviilipalveluksen kehittämisen perusajatuksena on vahvistaa palvelusmuodosta riippumatta kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Tämän vuosikymmenen merkittävimmät materiaalihankkeet ovat meneillään olevat F-35-hanke ja Laivue 2020 -hanke. Seuraavaksi on tärkeää varmistaa Maavoimien uudistaminen ja sen edellyttämät resurssit.
Hyvät naiset ja herrat
Noin vuosi sitten Israel oli häikäilemättömän voimankäytön kohteena. Lähi-idän epävakaus ja räjähdysalttius ei valitettavasti ole mitenkään yllättävää.
Julkisuudessa on viime aikoina käsitelty YK:n UNIFIL-rauhanturvaoperaatiota. Suomi tuomitsee yhdessä liittolaistensa kanssa kaikkien osapuolien voimankäytön YK:n joukkoja kohtaan.
Mielestäni YK:n UNIFIL-operaatio on kansainvälisen yhteisön merkittävä saavutus. Operaatio ei luonnollisesti ole yksin kyennyt ratkaisemaan Lähi-Idän tilannetta. Operaatio on kuitenkin konkreettinen teko alueen vakauden parantamiseksi.
Suomi on kantanut varmuudella kansainvälisen vastuunsa tilanteen vakauttamiseksi.
Meidän tulee olla ylpeitä suomalaisista rauhanturvaajista. Rauhanturvaajat on koulutettu ja varustettu vaativiin olosuhteisiin sekä tehtäviin. Sotilaamme ovat valmiita toimimaan maailman kriisipesäkkeissä arvojemme ja etujemme mukaisesti.
Tulevat kuukaudet ovat Suomen puolustuspolitiikan kannalta erittäin mielenkiintoisia. Annetaanhan valtioneuvoston puolustusselonteko eduskunnan käsittelyyn toivottavasti vuoden loppuun mennessä.
Nyt valmisteilla oleva selonteko on monella tavalla ainutlaatuisen tärkeä.
Kyseessä on ensimmäinen Nato-ajan selonteko. Selonteko linjaa Suomen puolustuspolitiikkaa ja puolustuksen kehittämistä merkittävästi kiristyneessä turvallisuusympäristössä.
Tulevan selonteon linjaukset viitoittavat puolustuksemme pitkän aikavälin kehittämistä erittäin tärkeässä ajanhetkessä.
Puolustusselonteon tuomista poliittiseen käsittelyyn on edeltänyt huolellinen vuoden mittainen valmistelu puolustushallinnossa.
Valmistelun aikana selonteon keskeisiä sisältöjä on käsitelty poikkihallinnollisessa valmisteluryhmässä ja parlamentaarisessa seurantaryhmässä. Tämän ohella on vaihdettu näkemyksiä toimintaympäristön kehityksestä ja tarvittavista toimenpiteistä läheisimpien liittolaistemme kanssa.
Puolustuselonteko on valmisteltu jatkumona ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle.
UTP-selonteon toimintaympäristöanalyysi on toiminut pohjana puolustusselonteon valmistelussa. UTP-selonteko määrittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärät.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.
Puolustusselonteko keskittyy puolustuspolitiikkaan, sotilaalliseen puolustukseen ja kokonaismaanpuolustukseen. Aktiivinen puolustuspolitiikka ja vahva kansallinen puolustuskyky osana Natoa ovat keskeinen edellytys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien saavuttamiseksi.
Puolustusselonteon erottaa muista selonteoista ja strategioista sen pitkä aikajänne. Esimerkiksi nyt tehtävät investointipäätökset, kuten asejärjestelmien hankinnat, vaikuttavat vuosikymmeniä. Tämä pitkäjänteisyys on välttämätöntä puolustuksen ylläpidossa ja kehittämisessä.
Puolustushallinnossa jatkuvasti käynnissä oleva strateginen suunnittelu tarkastelee puolustuksen tarpeita noin 20 vuoden aikajänteellä. Tämä suunnittelu on sovitettu yhteen selontekojen valmistelun kanssa.
Hyvät kuulijat,
haluan lopuksi korostaa selonteon rinnalla muutamia ajankohtaisia asioita.
Yhdysvaltojen kanssa solmitun DCA-sopimuksen toimeenpano on alkanut. Sopimuksella varmistetaan mm. kyky reagoida nopeasti kehittyviin tilanteisiin.
Pohjoismaat ovat tiivistäneet entisestään yhteistä puolustusta. Puolustusvoimat allekirjoitti syyskuussa pohjoismaisen puolustuskonseptin. Suomi ottaa vastaan pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon puheenjohtajuuden vuoden 2025 alussa.
Pohjoismaat ovat Suomen läheisimmät kumppanit. Olemme yhdessä merkittävä voima myös sotilaallisesti. Jos Pohjoismaat olisivat yksi valtio, olisi meidän taloutemme maailman 11. suurin ja yhteenlaskettu puolustusbudjetti maailman 12. suurin.
Lisäksi yhteenlasketut maa-, meri- ja ilmavoimamme olisivat Euroopan merkittävimmät. Tämä yhteistyö vahvistaa koko Pohjolan turvallisuutta.
Hyvät maanpuolustuskurssilaiset,
Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia haasteita ja uhkia. Perehdytte tulevina viikkoina yhteiskuntamme varautumiseen ja kriittisten toimintojemme suojaamiseen.
Försvarskursen som börjar i dag ger er alla en fin möjlighet att bekanta sig med den finska totalsäkerhetsmodellen samt beredskapens grunder. Jag uppmuntrar er att vara aktiva under de här veckorna.
Ni kommer att få mycket nytta av kursen. Ta även hänsyn till att allt ni har lärt under kursen skulle hamna tillbaka till det finska samhällets nytta.
Antakaa oma osaamisenne kurssinne käyttöön. Teidät on valittu kurssille juuri siitä syystä, että teillä on näkemystä ja annettavaa suomalaiselle kokonaisturvallisuudelle oman ammattitaitonne ja osaamisenne kautta. Aktiivisella osallistumisella saatte varmasti itsellenne kurssista kaiken irti. Se on meidän kaikkien etu.
Jag önskar er en angenäm försvarskurs.
Toivotan teille hyvää maanpuolustuskurssia.