Puolustusministeri Seppo Kääriäisen puhe Ylä-Savon maakuntajuhlissa 2.7.2006

Itse kukin pysähtyy merkkivuotenaan pohtimaan olemassaoloaan, tarkoitustaan ja tulevaisuutta. Varsinkin 125-vuotiaan järjestön on pohdittava, mikä on tehtävämme nykysuomalaisille.

Nuorisoseuraliikkeellä on Suomea ja suomalaisia koskettava hieno historia. Nuorisoseurojen alkuvuosikymmenten sivistys- ja kasvatustyö pohjusti Suomen itsenäistymistä. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen jälleenrakentaminen ja nousu hyvinvointivaltioksi osaltaan nojautui nuorisoseurojen maan kattavaan, elämänuskoa ja yhteenkuuluvuutta lisäävään, yhteistyötä korostavaan ja henkistä kasvua edistävään toimintaan.

Nytkin tarvitaan innostava tehtävä. Sitä ei tarvitse keksiä tyhjästä. Santeri Alkiolla oli kuuluisa "hyvän ihmisen ja kunnon kansalaisen" ohjelma. Alkion sanomaan kuuluu se, että ihminen kantaa ensisijaisesti itse vastuuta omasta elämästään ja lähimmäisistään. Juuri tätä viestiä yhteiskuntamme tarvitsee. Miten suhtaudumme siihen, että ihminen esimerkiksi huonoilla elämäntavoilla tuhoaa omaa elämäänsä, aiheuttaa lähimmäisille kestämättömiä kärsimyksiä ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia?

Ihmisen itsekasvatus, hyvän etsintä ja kilvoittelu, henkisen sopusuhteen hakeminen ja elämän tarkoituksen löytäminen sopii nuorisoseurojen sanomaksi 2000-luvulla. Elämän kestävistä arvoista muistuttaminen ja kansan tietoisuuteen juurruttaminen on tämän ajan suurhaaste. On puhuttava moraalista, elämän selkärangasta, moralisoimatta. Kun nuorisoseuroilla on etsimättä selkeä ja jalo sanoma, antaa vain pasuunan soida. Nuorisoseuroilla on uskottava asema puhua ja toimia kestävien elämäntapojen ja lujan yhteiskuntamoraalin puolesta sekä historiansa että laajan luottamuksensa ansiosta.

Ylä-Savo tarvitsee yhteistyötä

Kotiseutumme Ylä-Savon menestyksen avaimet ovat pääosin omissa käsissämme. Reilu yhteistyö, päättäjien keskinäinen luottamus ja tiivis yhteydenpito valtakunnan päättäjiin meille tärkeissä asioissa tuovat tulosta. Siitä on näyttöjä.

Ylä-Savolla on täydet mahdollisuudet elinvoimaiseen tulevaisuuteen siinä kuin muillakin. Täällä on yrittäjyydelle suotuisat lähtökohdat. Tarjolla on korkealaatuisia peruspalveluita. Meillä on monipuolisia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Luonto tarjoaa mahdollisuuksia viihtymiselle ja rauhalle. Elämme turvallisessa ympäristössä. Turvallisuuden arvo asuinpaikkaa valittaessa on selkeässä kasvusuunnassa. On se tärkeä myös yrityksille.

Ylä-Savon erityinen voima tulee keskinäisestä yhteistyöstä. Meidät tunnetaan alueellisen yhteistyön pioneereina. Mitä vahvempi Ylä-Savo on sitä parempi se on alueen kunnille ja sen asukkaille. Ilman syvenevää yhteistyötä palvelut karkaavat kauemmaksi. Myös elinkeinopolitiikka tuo parhaat tuloksensa, mikäli toimimme yhdessä ja yhteisvastuullisesti. Ylä-Savon yhteistyö ei merkitse eristäytymistä omaan nurkkaukseensa. Etumme vaatii kunnollista sisäisen yhteistyön lisäksi verkottumista muuhun Savoon ja ympäröiviin alueisiin sekä suoraan pääkaupunkiseudulle ja Suomen ulkopuolelle.

Yhteistyön edut huomaa, kun vertaa parhaimpien yhteistyöaikojen saavutuksia epäluottamuksen vaiheiden takaiskuihin. Olemme Ylä-Savossa nyt oikealla tiellä. Kestävä yhteistyö nojaa luottamukseen. Luottamuksen rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä ja rehellisyyttä, mutta kyllä se myös palkitaan. Yhteistyön tiellä eteenpäin!

Suomen tienviitat

Kansainvälistyminen ja globalisaatio ovat aikamme vahvimmin päälle tunkevia asioita. Euroopan Unioni on aina esillä, etenkin Suomen puheenjohtajuuskauden alkaessa. Natostakin puhutaan päivästä toiseen. Kotimaan asiat tahtovat jäädä katveeseen. Monille tämä on tosi hämmentävää.

Kansainvälisyys- siis kansojen välinen yhteistyö - on Suomelle jo historiallisesti luonnollinen ja tuttu asia. Suomi on yhteistyön maa. Otetaan esimerkkejä. Monet yritykset Ylä-Savosta operoivat Euroopan ja Venäjän ohella Aasiassa, molemmissa Amerikoissa ja Afrikassakin. Kotimaa ja Eurooppa eivät ole enää niiden yksinomaisia markkina- ja toiminta-alueita. Suomalaiset sarkahousumiehet läksivät joulukuussa 1956 Suezille ensimmäiseen rauhanturvaoperaatioon presidentti Urho Kekkosen päätöksellä. Sen jälkeen 45000 suomalaista rauhanturvaajaa on osoittanut osaamistaan kriisien rauhoittamisessa. Suomi tunnetaan sillanrakentajataidoistaan vuosikymmenten ajoilta jopa niin, että näinäkin aikoina haikaillaan Suomen idänsuhteiden osaamisen ja välittäjätaitojen perään EU:ssakin. Nuoret opiskelevat myös ulkomailla, ja monien työmaa on Suomen ulkopuolella. Tiedämme, miten toimitaan tuloksellisesti ja luottamusta herättävällä tavalla kansainvälisillä areenoilla.

Suomi on oppinut sen läksyn, että pieni maa tarvitsee kavereita. Yksin emme selviytyisi emmekä eläisi tällaisessa vauraudessa kuin missä nyt olemme. Suomalaisille kansojen välinen yhteistyö on tarkoittanut sitä, että haemme kumppaneita jokaisesta ilmansuunnasta, läheltä ja kaukaa, pyrkien kaikkien kanssa hyvään yhteistyöhön. Olemme saaneet tällaisesta yhteistyöstä vetoapua oman hyvinvointimme kasvattamiseen, mutta emme toisten kustannuksella.

Meidän tulee olla kansainvälisyyden aallokoissa realisteja ja isänmaallisia. Suhteellisuudentajuamme osoittaa se, että emme kansainvälisessäkään yhteistyössä sorru ajattelemaan, että ulkopuoliset hoitaisivat meidän puolestamme asioitamme niin taloudessa kuin turvallisuudessakin. Toisenlaisiakin tapauksia on. Jotkut ovat esimerkiksi liittyneet Natoon hakeakseen sotilaallista turvaa siellä jättäen omat vastuut hoitamatta. Me suomalaiset ensisijaisesti itse vastaamme omista asioistamme. Suomelle kansojen välinen yhteistyö ja kotimaan asioiden hoito tukevat ja täydentävät toisiaan.

Kotimaan asioista onkin aina pidettävä hyvä huoli. Mitä se nyt tarkoittaa? Kansan syvät rivit on pidettävä oppimisen, osaamisen ja myös huipputietämyksen mahdollisuuksien piirissä niin tasa-arvoisesti kuin mahdollista. Yrittäjyydelle ja luovuudelle on rakennettava kannustavia puitteita. Niin ikään kannattaa jatkaa laajaa yhteisymmärryspolitiikkaa kansallisesti elintärkeissä asioissa kuten esimerkiksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Ja viimein maaseudun vihreys on Suomelle strateginen voimavara. Olkoot kotimainen energia, energiateknologia ja turismi siitä esimerkkeinä. Vihreiden, uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen ja maaseudun elinvoimaisuus tuovat turvallista tulevaisuutta.

Nyt on vastuunottamisen aika. Meidän tulee vastata itsestämme ja lähimmäisistämme. Meidän tulee kantaa vastuuta kotiseudustamme yhteistyön voimalla. Ja meidän suomalaisten tulee rakentaa isänmaatamme omintakeiselta pohjalta. Vanha kansanviisaus antaa meille hyvän neuvon: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.

Palaa otsikoihin