Puolustusministeri Seppo Kääriäisen juhlapuhe Varpaisjärven osuuspankin 100-vuotisjuhlassa, Ravintola Kairisto

Neliosainen avain Suomen talouspolitiikka on ollut viime vuosina kohtuullisen menestyksellistä.

Tärkein mittari kansalaisten ostovoiman myönteisen kasvun rinnalla on työllisyyden roima paraneminen.

Nyt on toteutumassa kutakuinkin se 100 000 uuden työpaikan tavoite, jonka hallitus asetti itselleen keväällä 2003 ja jonka toteutuminen on ollut välillä kyseenalaista. Suomen taloussaavutuksia korostaa se, että Euroopan antama vetoapu on ollut suhteellisen vaatimatonta. Itse olemme osittain syyllisiä menestykseen.

On kysyttävä tulevaisuuden varalle, mikä on Suomen onnistuneen talouspolitiikan selitys. Se on neliosainen avain. Valtiontalouden tasapaino, vakautta tuova tulo- ja työmarkkinapolitiikka, uusi yrittäjyyspolitiikka sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen vahva tukeminen yhdessä selittävät Suomen menestyksen.

Valtiontalouden tasapainoa on ohjattu tiukilla kehyspäätöksillä. Ne ovat tuntuneet joskus kohtuuttomiltakin, mutta ne ovat antaneet uskottavuutta Suomen kykyyn pitää tulot ja menot tasapainossa. Tästä vastuullisesta linjasta ei pidä luopua tulevina aikoina, oli maassa minkä värinen hallitus tahansa.

Sopiminen työmarkkina- ja tulopolitiikasta - ja sopimuksissa pysyminen - luo vakautta niin yrityksille kuin kansalaisillekin tehdä omia investointipäätöksiään. Tuloratkaisu oli historiallisen pitkä. Veropäätöksillä on tuettu maltillisten työllisyyttä parantavien tuloratkaisujen syntymistä. Palkansaajien verokevennykset ovat olleet merkittävästi vauhtia talouden rattaisiin suurempia kuin keväällä 2003 luvattiin. Ne ovat lisänneet

Uutta Suomen talouspolitiikassa on yrittäjyyden vahva tukeminen. Suomessa on tällä hetkellä 238 000 yritystä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen Suomen historiassa. Yritysten määrä kasvaa. Sukupolven vaihdosta helpottavat verokevennykset ovat lisänneet osaltaan yritysten määrää. Muutoinkin hallitus on tukenut laaja-alaisesti yrittäjyyttä, sillä vain menestyvän yritystoiminnan kautta voidaan luoda kestävästi uusia työpaikkoja Suomeen. Tämä työllisyyden ja yrittäjyyden kytkentä - sen tunnustaminen ja tukeminen - on ollut talouspolitiikan uusi myönteinen painotus. Erikseen korostan Suomen valtion ja yritysten Euroopan kärkiluokassa olevan satsauksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Se on todellista investointia tulevaisuuteen.

Tällä neliosaisella avaimella kannattaa jatkaa. Valtiotalouden tasapainotavoitteista ei ole viisasta poiketa. Sen puitteissa on kuitenkin hoidettava herkällä tavalla ja vastuullisesti yhteiskuntamme sosiaalisia kipukohtia. Liikkumavaraa on käytettävä yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen, heikoimpia alueita unohtamatta. Täytyy kehittää koko Suomea. Toisekseen pitkäjänteisiin maltillisen tuloratkaisuihin kannattaa pyrkiä jatkossakin sopimisen tietä. Niissä puitteissa olisi perusteltua lisätä paikallista sopimista. Se mahdollistaa yritysten sopeutumisen ja parhaan työllistämiskyvyn. Verokevennyksiä on perusteltua jatkossakin käyttää järkeviä tulosopimuksen liukastimena ja yrittäjyyden vauhdittamisessa. Yrittäjyyden tukemista muutenkin kuin tuloksellisilla kannustimilla on viisasta jatkaa. Valtiosihteeri Sailas esitti taannoin, että kevennettäisiin ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen liittyviä sivukuluja. Hyvä aloite. Lisäksi tarvitaan byrokratian keventämiseen tähtääviä ratkaisuja.

Kaiken kaikkiaan vahva, kunnossa oleva ja suorituskykyinen kansantalous on Suomen itsenäisyyden perusta, ja toisaalta se on paras tae yhteiskuntamme sosiaaliselle perusturvallisuudelle ja tasa-arvolle. Retuperätalous johtaisi rikkinäisiin yhteiskuntaoloihin ja köyhyyden lisääntymiseen.

Pääasia mielessä

Kunta- ja palvelurakenneuudistus kiinnostaa. Se on meille savolaisille läheinen, tärkeä ja osin kipeäkin asia. Uudistuksessa ei saa epäonnistua. Siitä on lähdettävä, että kunta- ja palvelurakenteita on perusteltava järkevällä tavalla uudistaa. Kuntien menojen kasvu on saatava paremmin kuriin. Yhteiskunnan nopea ikääntyminen lisää palvelutarpeita koko maassa kuntakokoon katsomatta.

Uudistuksessa on pidettävä pääasia kirkkaana mielessä. Tärkeintä on järjestää jatkossakin hyvinvointipalvelut kuntalaisille tasa-arvoisesti. Tuolloin on katsottava palvelukenttä lähipalveluista kalliisiin erikoispalveluihin asti. Peruskoulu, lasten päivähoito, perus terveydenhoito ja vanhusten hoito kuuluvat peruskunnan lähipalveluihin. Toisekseen kuntien itsehallintoa on kunnioitettava ja yhteistyötä tiivistettävä. Se on paikallisen vaikuttamisen ja suomalaisen kansanvallan perusta. Ihmiset pääsevät vaikuttamaan omiin ja lähiseutunsa asioihin juuri kunnallisen itsehallinnon kautta. Pakkoliitoajatuksista onkin jo luovuttu sielläkin, mitä on tähän asti hellitty. Kolmanneksi uudistuksessa on turvattava kuntien henkilöstön asema ja hyödynnettävä henkilöstön asiantuntemus ruohonjuuritasolla. Ja viimein palveluyrittäjyyttä on viisasta hyödyntää palveluiden järjestämisessä kuitenkin niin, että kunnalla on tietysti vastuu palveluista. Varsinkin suurissa kunnissa yrittäjyydellä on merkitystä.

Sille tielle ei ole lähteminen, että palvelurakenneuudistuksesta tehtäisiinkin ensisijaisesti kuntarakenneuudistus. Tarpeeton poliittinen kihelmöinti on parasta lopettaa. Kunnon uudistus syntyy vain tasapainoisella tavalla keskittymällä nimenomaan palvelujen turvaamiseen.

Se hokema on parasta unohtaa, että vain suuret kunnat ovat tehokkaimpia palvelujen tuottajia. Laskelmien mukaan sadan pienimmän kunnan yhteinen osuus kuntien menoista on vaivaiset kolme prosenttia. Toisaalta yliopistotutkimukset osoittavat, että 20 tehokkaimman kunnan joukossa 18 on alle 10 000 asukkaan kuntaa.

Uskon uudistuksen syntyvän, mikäli pääasia palvelujen turvaaminen pidetään mielessä. Jos valmistelu riistäytyy sivuraiteille ja eksyy valtapoliittisiin tavoitteisiin, hankkeelle voi ennustaa vaikeuksia. Nyt on tehtävä ratkaisuja ihmisiä varten. Tervettä järkeä ja vastuullisuutta tarvitaan.

Ylä-Savon yhteistyö

Ylä-Savolla on kunnioitettava yhteistyön perinne. Se on hyödyttänyt kotiseutuamme merkittävästi. Meikäläinen yhteistyö on merkinnyt sitä, että yhteinen voimamme on ollut enemmän kuin kuntien voima matemaattisesti yhteenlaskettuna. Ylä-Savo on toiminut myös esimerkkinä vuosikymmenten ajan. Usein kun eduskunnassa ja hallituksessa on puhuttu seutuyhteistyöstä, on viitattu Ylä-Savon tapaukseen. Meidät tunnetaan alueellisen yhteistyön pioneereina.

Ylä-Savon sisäinen yhteistyötilanne ei ole ollut ihan viime aikoina paras mahdollinen. Toki on muistettava, että yhteistyö ammatillisen koulutuksen ja jäte- sekä vesihuollon osalta toimii hyvin. Ylä-Savo seutuna ja sen yksittäiset kunnat eivät asetu vastakkain. Mitä vahvempi Ylä-Savo on seutukuntana, sitä parempi se on alueen kunnille ja sen asukkaille. Ilman syvenevää yhteistyötä palvelut karkaavat kauemmaksi. Myös elinkeinopolitiikka tuo parhaat tulokset, mikäli toimimme yhdessä ja yhteisvastuullisesti.

Ylä-Savon yhteistyö ei merkitse eristäytymistä Pohjois-Savossa omaan nurkkaukseen. Ylä-Savon etu vaatii vahvaa sisäistä yhteistyötä ja samalla verkottumista muuhun Savoon ja ympäröiviin alueisiin sekä suoraan pääkaupunkiseudulle ja Suomen ulkopuolellekin. Nyt on ennakkoluulottoman rakentamisen ja yhteistyöpolitiikan aika.

Kysymys on luottamuksesta. Sen eteen täytyy nyt tehdä töitä. Luottamuksen rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä ja rehellisyyttä. Varpaisjärvi on hyvä esimerkki luottamusta herättävästä toiminnasta.



Paikallisuus on kilpailuvaltti

Osuuspankkien kuten Varpaisjärven Osuuspankin kehitys on tiukasti sidoksissa suomalaisen yhteiskunnan suureen muutokseen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta nykyaikaiseksi hyvinvointi- ja tietoyhteiskunnaksi.

Perinteisen maatalouden rahoittajapankista on sadan vuoden kaarella muotoutunut laajasti vastuuta kantava ja yhteistyötä korostava jokaisen suomalaisen yleispankki. Viime aikojen pankkimaailman myllerrykset, keskittymis- ja yhdistymishakuisuus ja näilläkin kulmakunnilla puhaltavat globalisaation tuulet eivät ole horjuttaneet Osuuspankin asemaa, ei vakavaraisuutta eikä toiminnan jatkuvuutta. Osuuspankki on hallinnut yhteiskuntamme ison muutoksen ihailtavalla tavalla.

Varpaisjärven Osuuspankki hoitaa niin yrittäjien ja palkansaajien kuin perheidenkin asioita kestävältä arvopohjalta. Pankin vahvuudet ovat asiakkaiden omistajajäsenyydessä, palvelujen ihmisläheisyydessä, nopeassa ja asiantuntevassa päätöksenteossa, osaavassa henkilöstössä ja luotettavuudessa. Uskottava paikallisuus on todellinen kilpailuetu. Kansan luottamuksen saa vain omalla luotettavuudella. Pankki on ollut läpi vuosikymmenten varpaisjärveläisten itsensä omistama, hallitsema ja johtama alueensa hyväksi laajapohjaisesti toimiva rahalaitos.

Ihmisläheinen arvopohja on myös velvoittanut pankkeja kantamaan yhteiskuntavastuuta kaikenlaisina aikoina. Sen Osuuspankki on tehnyt kiitettävästi. Maan ja maakunnan kattava pankkiverkosto ilmentää käytännön läheistä vastuunkantoa ihmisistä ja alueista. Osuuspankki on sitoutunut toiminta-alueensa ihmisiin ja asioihin. Tätä alueellistamista ajava nykyinen hallitus arvostaa ja antaa tukensa tällaiselle vastuulliselle sitoutumiselle jatkossakin.

Parhaimmat onnittelut vireälle ja arvostetulle Osuuspankille ja menestystä pankkitoiminnan vaativalla kentällä.

Palaa otsikoihin