Puheet 2006
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, Juhlapuhe, Sarco Oy 80-vuotta, Helsinki
Herra toimitusjohtaja, juhlaväki, naiset ja miehet, ladies and gentlemen,
Heti kärkeen onnittelen Sarco Oy:tä 80-vuotisen toiminnan johdosta. Kiitän yhtiötä isänmaamme hyväksi tekemästä työstä ja eritoten pitkäaikaisesta luottosuhteenomaisesta yhteistyöstä Puolustus-ministeriön ja Puolustusvoimien kanssa. Toivotan 80-vuotiaalle uudistushaluiselle, tulevaisuuteen katsovalle Sarcolle menestystä sen liikeponnistuksissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
I want to start with congratulating Sarco for its 80 years of successful work. I would like to thank the company for the work it has done for our country and especially for the long and confidential relationship with the Ministry of Defence and Defence Forces. I wish the 80-year old success in future businesses in Finland as well as internationally.
Vastajulkistettu Sarco Oy:n historiikki kertoo mielenkiintoisen tarinan yrityksestä, joka on sananmukaisesti kuulunut ja näkynyt jo 80-vuoden ajan. Oma erikoispiirteensä on sekin, että yhtiöllä, joka on toiminut neljällä nimellä ennen Sarcoa, on ollut vain neljä toimi-tusjohtajaa. Yhtiön perustaja Werner Bernhard Sarlin toimi peräti 45 vuoden ajan toimitusjohtajana, mutta pitkä oli myös Setälöiden Ahdin ja Arin valtakausi, 35 vuotta. Nykyinen toimitusjohtaja järjes-tyksessä siis neljäs - Sakari Korhonen otti ohjakset vuonna 2005. Harvassa ovat ne yritykset, joissa on toimittu 80 vuotta näin vähillä toimitusjohtajilla. Palaan yrittäjyyteen uudelleen vähän tuonnenpana.
SARCO ON MONESSA MUKANA
Sarco on alansa vanhimpia suomalaisyrityksiä. Myös Sarco on joutunut tekemään valintoja vuosikymmenten mittaan perinteisen mekaanisen kulttuurin ja elektronisen suunnan välimaastossa. Yritys teki ajan-merkeistä johtopäätöksensä, ja se on tänä päivänä erikoiselektroniikka tuotteiden sekä järjestelmien suunnittelija ja valmistaja. Sarco tunnetaan luotettavana äärimmäisten olosuhteiden tuotteiden valmistajana.
Sarco on ollut monessa mukana. Se on osallistunut Suomen kohtalon vaiheisiin ja mielenkiintoisiin historiallisiin tapahtumiin monipuolisella tavalla. Historiikista saamme lukea, että esimerkiksi Eläintarhan ajot, Helsingin joulukadun äänentoistot, Marsalkka Mannerheimin hautajaiset, Helsingin olympialaiset, Seurasaaren ja Aavasaksan juhannusjuhlat, puolustusvoimien paraatit, herättäjäjuhlat ja ETYK ja SALT neuvottelut Helsingissä kuuluvat niihin projekteihin, joissa Sarco on ollut osallisena.
Oma lukunsa on Sarcon ja puolustusvoimien 1930-luvulta alkanut yhteistyö, joka jatkuu. Se hoiti äänentoistot paraateihin ja asensi kaiuttimia kasarmeihin ja esikuntiin. Sodan aikana Sarco piti huolen ilmavalvonnan ja siviilipuolustuksen hälytysjärjestelmistä. Yhtiön äänentoisto- ja vahvistuslaitteita käytettiin myös rintamaolosuhteissa. Kuten historiankirjoista voimme todeta, vuosina 1941-1944 käytiin myös ankaraa sanasotaa rintamalinjojen ylitse. Suomalaiset vastasivat neuvostopolitrukkien uhoon omalla retoriikallaan käyttäen hyväksi Sarcon ämyreitä ja vahvistimia. Myös ruohonjuuritason propaganda-sodassa piti pärjätä.
KUMPPANUUS ON TULEVAISUUTTA
Sarco Oy:llä on laaja asiakas- ja yhteistoimintaverkosto. Puolustusvoi-mien ohella yrityksen asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat Raja- ja merivartiosto, poliisi, väestönsuojelukenttä, sairaankuljetus, palo- ja pelastustoimi, autokoriteollisuus ja muukin suomalainen teollisuus. Tämän ajan avainsanoja on kumppanuus - pitkäaikainen ja syvälle menevä yhteistyö eri toimijoiden välillä tavalla, joka yhdistää intressit ja antaa enemmän tuloksia kuin toiminta yksinään. Kumppanuus mahdollistaa myös sen, että kukin voi keskittyä ydintoimintoihin.
Puolustusvoimien tulevaisuusstrategiana on keskittyä olennaiseen, maan sotilaalliseen puolustamiseen. Jotta se suoriutuu nykyajan vaatimusten mukaisesti, se hakeutuu kumppanuuteen viranomaisten ja yritystoiminnan kanssa siirtäen niille ydintoimintojen ulkopuolella olevia, sinänsä tärkeitä ns. tukitoimintoja. Tässä mielessä puolustusvoimien ja yritystoiminnan suhde on elintärkeä. Sitä se on ollut koko puolustusvoimien historian ajan, mistä sota-ajat ovat vankkumattomana todistuksena.
Mikäli Suomi joutuisi kriisi- ja sotaoloihin, selviytymisemme perustuu siihen, että koko yhteiskunta saadaan kitkattomasti liikekannalle yhteistä asiaa puolustamaan. Kumppanoituminen jo rauhan aikana varmistaa, että onnistumme myös sodan olosuhteissa. Tämä on ollut myös Sarco Oy:n ja puolustusvoimien välisen yhteistyön ydin.
Pidän yleisimminkin suotavana että yhteiskunnastamme kehittyy osaamisyhteiskunnan ohella myös kumppanuusyhteiskunta, jossa ennakkoluulottomalla yhteistyöllä luodaan enenevästi sosiaalista pääomaa. Se voisi olla Suomen kilpailuvaltti tässä epävarmassa ja kovenevassa maailmassa.
Laajapohjaista kumppanuutta toteutetaan menestyksellisesti myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2003 lopulla omintakeisen strategian näiden elintärkeiden intressien turvaamiseksi. Par´aikaa viimeistellään kolme vuotta sitten hyväksytyn suunnitelman päivitystä. Se tehdään harjoituksista saatujen opetusten sekä maailmalla ja Suomessakin koettujen onnettomuuksien ja katastrofien valossa.
Suomi on kiistatta maailman eturivissä puhuttaessa viranomais-yhteistyöstä kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Kaikki viranomaiset ovat saumattomassa yhteistoiminnassa kukin oman osaamisensa pohjalta elintärkeiden intressien turvaamiseksi. Tämä suomalainen malli perustuu korkean osaamisen ja teknologian ohella ennakkoluulottomaan yhteistoimintaan, selkeään työnjakoon ja yksitulkintaiseen vastuun ottamiseen kriisitilanteissa. Puolustusministeriöllä on lainsäädäntömme perusteella vastuu kokonaismaanpuolustuksesta, josta on kysymys, kun puhutaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta.
Suomessa ei ole siis erikseen turvallisuusministeriötä, johon olisi keskitetty kaikki turvallisuuskysymykset alkaen syrjäytymisuhasta ja kotiemme uhkatekijöistä päätyen sotaan. Kullakin ministeriöllä ja viranomaisella on selkeä vastuunsa, mutta voimat yhdistämällä ja virka-apua antamalla uskomme saavuttavamme parhaat tulokset. Tämä suomalainen malli on herättänyt laajaa mielenkiintoa maailmalla. Sitä käydään tutkimassa paikan päällä. Moni maa suunnittelee omaa strategiaansa Suomesta saatavien oppien perusteella.
Meillä on vain yksi potentiaalinen hidaste: mustasukkainen reviiriajattelu. Se on kyettävä pitämään kurissa siten, että reviirien vartiointi ei estä terveen järjen mukaista toimintaa. Tässäkin mielessä Suomen tilanne on hallinnassa.
YRITTÄJYYS ON ENEMMÄN KUIN AMMATTI
Viittasin puheenvuoroni alussa perheyritykseen. Sarco on vajaan parinkymmenen työntekijän perheyritys. Sarcon omistajuus on enemmistöltään Sakari Korhosella ja vankka vähemmistö OVC:llä rahastojensa kautta. Vähemmistöosakas perustaa omistajuutensa vahvan perheyrittäjyyden tukemiseen.
Suomessa oli elokuussa 2006 232 000 yrittäjää. Se on 22 000 yrittäjää enemmän kuin keväällä 2003. Voi sanoa, että uusien työpaikkojen syntyminen ja yrittäjien määrän kasvu kulkevat rintarinnan toisiaan tukien. Vanhasen hallituksen talouspolitiikan keskeisenä strategiana on ollut ja on yrittäjyyden tukeminen. On lähdetty sen yksinkertaisen totuuden tunnustamisesta, että uudet työpaikat syntyvät kestävimmillä tavalla olemassa oleviin yrityksiin tai uusiin yrityksiin.
Valtiovallan tehtävänä on veropoliittisin keinoin, sosiaalipolitiikkaa hyödyntäen, byrokratiaa karsimalla ja yleistä ilmapiiriä muokkaamalla luoda koko ajan kannustavia puitteita suomalaisille yrityksille ja suomalaiselle omistajuudelle. Tulokset puhuvat puolestaan.
Olipa maassa minkä värinen poliittinen hallitus tahansa vuoden 2007 kevään vaalien jälkeen, viisainta olisi jatkaa tällä yrittäjyysvetoisella ja suomalaista omistajuutta korostavalla talouspoliittisella linjalla. Toki tarvitaan kolme muutakin talouspolitiikan avainta: pitkäjänteistä ja maltillista tulopolitiikkaa, tiukkaa tasapainoa julkisessa taloudessa ja pitäjänteistä satsaamista tutkimukseen- ja tuotekehittelyyn.
Yrittäjyyttä tulee tukea laaja-alaisesti, sillä yrittäjyyden edellytyksissä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ei myöskään sovi unohtaa henkistä puolta. Yrittäjän ammatti on raakaa työtä ja voimakasta riskinottamista. Sitä on turha kadehtia. Jos yrittäjä ja yritys menestyy, se on kaikkien meidän suomalaisten etu. Mitä parempi työllisyys Suomessa on, sitä vahvemmalla on hyvinvointimme ja sosiaalinen turvallisuutemme. Niinkin pitkälle voi sanoa, että Suomen itsenäisyys keskeiseltä osalta perustuu vahvaan talouteen ja sinivalkoiseen omistajuuteen.
Sarco rakentaa menestyksensä joustavuuden ja korkean palveluasteen varaan. Se ottaa huomioon jälkimarkkinoinnin ja nojaa omaan korkeatasoiseen suunnitteluun. Toimitusjohtaja Korhonen asetti viikko sitten tavatessamme kirkkaan päämäärän johtamalleen yritykselle: Selkeä tavoite on tulla eurooppalaiseksi yritykseksi.
The success of Sarco is built on the principles of flexibility and high quality. It takes into account post marketing and it relies on its own high quality planning. One week ago when I met with managing director Korhonen he set a clear goal for the company he leads: The clear goal is to be an European company.
Vielä kerran: lämmin onnittelu. Kiitos yhteistyöstä, joka jatkukoon. Menestystä bisneksessä. Toteutukoon tavoite eurooppalaisesta yrityksestä.