Puheet 2006
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, Juhlapuhe Iisalmen judoseuran 30-vuotisjuhlassa
Mieluisa tehtäväni on onnitella Iisalmen Judoseuraa 30-vuotisen toiminnan johdosta. Toivotan Judoseuralle jatkuvaa menestystä.
Iisalmen Judoseuran ykköspioneereja on Martti Rytkönen jonka aktiivisuuden ansiosta Iisalmen Budoklubin perustava kokous pidettiin Uimahallilla 3.9.1976. Martti aloitti myös judoharjoitusten vetämisen yhdessä Tapio Väisäsen kanssa. Martti Väisänen oli kolmas alkukauden moottoreista. Minulle kerrotun historian mukaan juuri näiden kolmen pioneerin yhteisvoimin iisalmelainen judotoiminta jyrähti liikkeelle.
Budoklubista siirryttiin Iisalmen judoseuraan syksyllä 1987. Alusta lähtien kilpailutoiminta oli seuran toiminnan ytimessä. Menestystä tuli heti miten. Alkukauden, menestyjistä mainittakoon Jarmo Rytkönen, Jyrki Kettunen ja Juha Hartikainen.
Judoseuralle on ollut ominaista keskittyminen junioritoimintaan. Se on tuottanut tulosta. Iisalmen judoseura oli 90-luvulla menestyksellisimpiä suomalaisia junioriseuroja. 80-luvun lopulla alkanut SM-mitaleiden sarja on jatkunut katkeamatta tänne asti. 90-luvun menestyksestä kertoo esimerkiksi se, että Asser Kokkonen, Outi Keränen ja Anssi Ryhänen edustivat Suomea nuorten Euroopanmesta-ruuskilpailuissa. Mielenkiintoinen ja tärkeä piirre on, että 90-luvulla Iisalmessa pidettiin harjoituksia myös erityisjudossa. Kehitysvammaisten judoharjoitukset ovat siitä hyvänä esimerkkinä.
Näytöt seuratoiminnassa johtivat myös siihen, että A- ja B-nuorten SM-kisat myönnettiin Iisalmen judoseuralle lokakuussa 1995. Se oli tuolloin kova haaste, jonka seura selvitti kunnialla ja kiitoksella. Luottamus kasvoi entisestäänkin judopiireissä. Samaan suuntaan on vaikuttanut myös menestys kansainvälisillä tatameilla.
Judoseura sai vuonna 2001 pitkään ajamansa parannuksen harjoitustiloihin. Liikuntahallissa on nyt nykyaikaiset tilat judotoiminnalle. 2000-luvun judohistoriaan kuuluu luonnollisesti Laura Martikaisen upea menestys. Ura katkesi liian aikaisin polvivammoihin. Mutta muutakin menestystä on piisannut 2000-luvulla. Mainittakoon tästä Jerry Nurmisen nuorten EM-kisamenestys. Mitaleita on tullut niin SM-kilpailuissa kuin pohjoismaisissa kisoissa. 69 SM-mitalia, joista 16 on suomenmestaruuksia, on eittämättä vahva suoritus pienehkön kaupungin judoseuralta.
Urheiluseurojen työssä näkyvintä on kilpailutoiminta. Kun menestytään, niistä voitoista tehdään myös juttuja. Ne näkyvät. Tämä ei saa peittää alleen merkittävää perustyötä nuorten ja lasten harrastusjudon piirissä. Menestys kilpailutoiminnassa perustuu laajaan harrastajajoukkoon ja laadulla toteutettuun ohjaukseen ja valmennukseen. Iisalmen valmentajat ja vetäjät ovat tehneet pyyteetöntä työtä judoharrastuksen eteen, mistä on paikallaan näin juhlassa lausua lämpimät kiitokset.
JUDO JA MAANPUOLUSTUS
Judossa ja maanpuolustuksessa on ilman suurempaa etsimistä tai keksimistä joitakin samankaltaisuuksia. Judossa pieni voi voittaa ison käyttäen hyväksi teknistä taitoa, nappiin osuvaa ajoitusta ja isomman voimaa. Maanpuolustamisessa pienen mahdollisuudet liittyvät poikkeuksetta laatuun taitoon ja kekseliäisyyteen - kaikkeen siihen, millä Suomi selviytyi itsenäisenä ja elinvoimaisena talvi- ja jatkosodasta.
Judossa on seurattava herpaantumatta ottelutilanteen kehitystä ja muutoksia välttyäkseen ikäviltä yllätyksiltä tai voittaakseen. Niin on myös sotilaallisessa puolustuksessa: tilanneanalyysin täytyy olla ajan tasalla. Täytyy olla realisti ja kyettävä lukemaan ajanmerkkejä niin, ettei pahoja yllätyksiä tule eteen.
Judo kouluttaa kurinalaisuuteen ja itsehillintään. Siinä on pää pidettävä kylmänä. Maanpuolustamisessa puolestaan arvostelukyky ja suhteellisentaju ovat avainavuja vihollisen torjumisessa.
Molemmissa harjoitus tekee mestarin. Judossa on harjoiteltava sinnikkäästi. On toistettava harjoituksia toistamisen perään. Sama se on maanpuolustamisessa. Yleinen asevelvollisuus on maan sotilaallisen puolustuksen kovaa ydintä. Sotilaallisia harjoituksia täytyy tehdä jatkuvasti ja säännöllisesti, jotta pysymme ajan tasalla ja jotta reserviläisarmeijamme pysyy isku- ja kilpailukykyisenä niin sodan kuin rauhan aikanakin.
Judo on myös elämäntapa. Monelle suomalaiselle maanpuolustustyöstä on muodostunut keskeinen harrastus, jopa elämäntapa. Täällä Ylä-Savossa se on kiitettävän laajaa.
LIIKUNNASTA ELÄMÄNVOIMAA
Liikunta on olennainen osa suomalaista elämänmuotoa. Se on suomalaisten suosituin harrastus. Liikuntaperusteiseen kansalaistoimintaan osallistuu yli miljoona suomalaista ikäryhmiin katsomatta. Urheiluseuroja on yli 7800. Liikunta ja urheilu muodostavat Suomen merkittävimmän kansanliikkeen.
Suurin osa liikuntatyöstä tehdään vapaaehtoisvoimilla talkootyönä. Siinä on mukana yli puoli miljoonaa suomalaista, ja heidän toimintansa suuntautuu lasten ja nuorten hyväksi. Vapaaehtoistyön rahallinen arvo on merkittävä, yli puoli miljardia euroa vuodessa.
Kunnon vaalimisen ohella liikunta ja urheilu tarjoavat elämyksiä, yhdessä oloa, yhteisöllisyyttä ja todellista hyvinvointia. Kaikki tämä kasvattaa merkittävällä tavalla sosiaalista pääomaa yhteiskunnassamme.
Liikunnan merkitys ihmisen henkilökohtaiselle terveyden hyvinvoinnille on äärimmäisen keskeinen. Liikunta eri muodoissaan edistää terveyttä ja työkykyä. Esimerkin voima saa ihmiset varsinkin lapset ja nuoret liikkeelle. Me aikuiset, kodit ja koulut, voivat tehdä tässä paljon.
Huono fyysinen kunto, liikalihavuus ja yleinen velttous ovat suuria riskejä ensi kädessä ihmiselle itselleen, mutta myös yhteiskunnalle, jopa kansantaloudelle. Tähän viittasi selvin sanoin vastikään Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila. Ilman Ollilaakin tämä on päivänselvä asia. Urho Kekkonen tapasi sanoa usein, että jokainen syy välttää liikkuminen on tekosyy. Vanha Kekkonen oli oikeassa. Näin se vain on.
* * *
Judo on oivallinen liikuntamuoto. Se kehittää fyysisen kunnon ohella henkistä kestävyyttä, toisen ihmisen kunnioittamista ja hyviä tapoja. Se auttaa kestämään elämänpaineita ja elämään sovussa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Siinä harrastuksessa tulee terveyttä, henkistä hyvinvointia ja myös elämänmittaisia ystävyyssuhteita.
Iisalmen judoseura seisoo tiukasti omilla jaloillaan. Kolmekymppinen organisaatio on hyvällä mallilla. Ruohonjuuritason toiminta ansaitsee suuret kiitokset siitä vastuusta mitä seurassa kannetaan lasten ja nuorten joka päiväisestä elämästä. Tätä työtä tuemme ja toivomme sille menestystä.