Puheet 2006
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, alustus sotilaskotiliiton 85-vuotisjuhlaseminaarissa, Kouvolan kaupungintalo
Arvoisa Sotilaskotiliiton puheenjohtaja, kunnioitetut sotilaskotisisaret ja hyvä juhlaväki,
Sotilaskotitoiminnalla on pitkät perinteet lähes koko itsenäisyytemme
ajalta, mukaan lukien sotavuodet. Toiminta on alusta asti perustunut
vapaaehtoisuuteen ja ollut siten omalta osaltaan luomassa pohjaa
vapaaehtoisen maanpuolustustyön laajentamiselle ja avaamassa
myösmahdollisuuksia naisten osallistumiselle maanpuolustustehtäviin.
Siksi haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväksi ja puhua
sotilaskotiliiton 85-vuotisjuhlatilaisuudessa vapaaehtoisen
maanpuolustustyön tulevaisuudesta.
Vapaaehtoisuus on yhteisvastuun ensimmäinen ilmentymä ja voimavara
missä tahansa yhteiskunnallisesti arvokkaassa toiminnassa.
Vapaaehtoinen maanpuolustus kaikkien osa-alueineen on voimavara, jota
ohjataan varautumaan monenlaisiin uhkatilanteisiin entistä tehokkaammin.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tulevaisuutta kehitetään valtioneuvoston
turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2004 hengessä ja
samanaikaisesti puolustusvoimien rakennemuutoksen kanssa siten, että
uusittu järjestelmä olisi toiminnassa 1.1.2008.
Selonteko tuo uusia haasteista vapaaehtoiselle maanpuolustukselle.
Uudenlaisia siksi, että haasteet korostavat entistä selkeämpää ohjausta
ja eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa yhteiskunnan voimavarojen
tarkoituksenmukaisemmaksi suuntaamiseksi. Sotilaallista maanpuolustusta
tukeva vapaaehtoinen maanpuolustus organisoidaan uudelleen siten, että
se voi paremmin tukea viranomaisten toimintaa kaikilla tasoilla.
Muodostettavat maakuntajoukot ovat tämän järjestelmän kova kärki ja ne
liitetään puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin.
On hyvä muistaa, että vapaaehtoinen maanpuolustus on paljon muutakin
kuin maakuntajoukot. Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa on kolme
ulottuvuutta. Siihen kuuluu vapaaehtoinen maanpuolustustyö,
maanpuolustustoiminta ja maanpuolustuskoulutus.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on aatteellista kansalaistoimintaa.
Vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä lujitetaan kansalaisten
maanpuolustustahtoa ja tuetaan viranomaisten toimia
kokonaismaanpuolustuksen tavoitteita ajatellen.
Vapaaehtoisella maanpuolustustoiminnalla puolestaan tuetaan
viranomaisten varautumiskykyä muun muassa ylläpitämällä koulutustiloja
ja toteuttamalla muita viranomaisten vapaaehtoisjärjestöille antamia
tehtäviä. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on viranomaisten ohjaamaa
ja tukemaa toimintaa, joka lisää kansalaisten ja eri hallinnonalojen
valmiutta toimia häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Puolustuksemme kehittämisen linjauksiin sisältyy periaate, jonka mukaan
2010- luvun alueellinen puolustus keskittyy avainkohteiden suojaamiseen
ja elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Tähän tarkoitukseen
kehitetään erityisiä maakuntajoukkoja. Henkilöstön rekrytoinnissa
otetaan huomioon reserviläisten halu sitoutua vapaaehtoisesti
paikallispuolustuksen yksikköön ja harjoitella sen mukana oman
kotiseutunsa puolustajana.
Tällä hetkellä on käynnissä nk. pilottivaihe, jonka tarkoituksena on
hankkia kokemusta maakuntajoukkojen kouluttamiseen ja perustamiseen
niin, että toiminta voidaan laajentaa kaikkiin maakuntiin vuosina 2008
- 2010.
Tavoitetilassa puolustusvoimien maakuntajoukot edistävät puolustusvoimien sodan ajan valmiutta ja merkitsevät parempaa yhteiskunnan toimintavalmiutta normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Maakuntajoukot ovat jatkossa puolustusvoimien ydintoimintaa. Tästä seuraa, että niihin osallistuvalle henkilöstölle ja niiden varustamiselle sekä koulutukseen ja suorituskykyyn asetetaan suuret vaatimukset.
Maakuntajoukkoihin rekrytoidaan oman kotiseutunsa puolustamiseen
sitoutuneita reserviläisiä, joilla on paikallistuntemusta ja
monialaista osaamista. Hakeutuminen maakuntajoukkoihin on
vapaaehtoista, mutta koulutukseen osallistuminen ja omatoiminen
harjoittelu edellyttävät sitoutumista. Päästäkseen mukaan
maakuntajoukkoihin reserviläisellä täytyy olla valmiutta kehittää omia
sotilaallisia valmiuksiaan sekä ylläpitää poikkeusolojen edellyttämää
hyvää fyysistä kuntoa.
Maakuntajoukot, niiden koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat haaste
puolustusvoimille, joukon toimintaan sitoutuville reserviläisille,
yhteistoimintaviranomaisille sekä Maanpuolustuskoulutus ry:lle
(MPK:lle). Puolustusvoimat vastaa joukon valinnasta, koulutuksesta,
varustamisesta ja johtamisesta. Monipuolinen ja vuosittain tapahtuva
koulutus rakentuu kertausharjoituksista, puolustusvoimien
vapaaehtoisista harjoituksista ja Maanpuolustus-koulutusyhdistykseltä
tilatuista koulutustapahtumista.
Maakuntajoukkojen tehtävät perustuvat puolustusvoimien sodan ajan
vaatimuksiin. Maakuntajoukot kuuluvat alueellisiin joukkoihimme ja ovat
jatkossa olemaan osa paikallis-puolustusta. Niiden tehtävät
voivat olla myös kohteen-suojaustehtäviä, jotka erinomaisella tavalla
sopivat kotiseudun puolustusajatteluun ja turvallisuuden
varmis-tamiseen. Pois ei ole suljettu mitään erityistehtävää, vaan
joukkoon mahtuu niin aselajijoukkoja tehtävineen kuin
perustamisorganisaatioon kuuluvia joukkoja. Virka-aputehtäviin
tehtäviin kouluttaminen vaatii asiantuntemusta. Sen hankkimisessa sekä
koulutustilaisuuksien järjestämisessä on suunniteltu käytettäväksi
MPK:n osaamista.
Maakuntajoukkojen yhteiskunnallinen tarve on joissakin keskusteluissa
kyseenalaistettu. Silloin vedotaan usein siihen, että sotilaat ja
vapaaehtoista pelastuspalvelua tuottavat organisaatiot sekoitetaan
toisiinsa, jolloin vapaaehtoisista avustusjärjestöistä tulee
sotilaallisen toiminnan kohde siinä kuin sotilaistakin.
Maakuntajoukkojen yhteiskunnan toimintakykyä tukeva tavoite lähtee
tarpeesta kehittää puolustusvoimien virka-apuvalmiutta. Kyseessä ei ole
lisätehtävä tai uusi aluevaltaus, vaan puolustusvoimien valmiuden
parantaminen lakisääteisten tehtäviensä toteuttamiseksi. Tämä on myös
yhteiskuntamme yksi keino varautua tulevaisuuden uhkiin.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö vaatii resursseja, toimitiloja sekä
harjoitusalueita. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen
selonteon 2004 linjausten toimeenpanemiseksi puolustusministeriö on
perustanut poikkihallinnollisen toimintakeskustyöryhmän.
Toimintakeskusten kehittäminen nähtiin välttämättömäksi toteuttaa
yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen, kuntien ja muiden halukkaiden
toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vapaaehtoisen koulutuksen ja
harrastustoiminnan mahdollistaminen, yhteistoiminnan helpottaminen ja
synergiaetujen saavuttaminen.
Työryhmän tehtävänä on selvittää ja antaa suosituksia vapaaehtoisen
maanpuolustuksen toimintakeskusten ja kaikkiin maakuntiin ulottuvan
toimintakeskusverkoston muodostamiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä.
Toimintakeskuksina voisivat toimia esimerkiksi puolustusvoimien
joukko-osastojen, pelastusviranomaisten, kuntien tai järjestöjen tähän
tarkoitukseen osoittamat rakennukset, toimitilat ja harjoitusalueet.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolin kasvaminen edellyttää
parlamentaarisen ohjauksen kehittämistä. Tämä toteutuu Vapaaehtoisen
maanpuolustuksen neuvottelukunnan roolin kehittämisellä ja alueellisten
neuvottelukuntien perustamisella. Puolustusministeriöllä on tässä,
kuten muillakin maanpuolustuksen sektoreilla eri hallinnonaloja kattava
ja tukeva koordinointirooli.
Puolustusministeriön asettama varatuomari Jukka Pasasen johtama
toimikunta on laatinut esityksen vapaaehtoisen maanpuolustustyön
uudelleenorganisoinnin edellyttämistä lainsäädäntötoimista. Toimikunta
jätti ehdotuksensa vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaksi
lainsäädännöksi 16.2.2006. Tämä työ vaikuttaa keskeisesti koko
vapaaehtoisen maanpuolustustyön toimintakentän ja
toimintakeskusverkoston suunnitteluun. Vapaaehtoinen maanpuolustus
tarvitsee oman lain, jossa määritellään toiminnan perusta. Laissa tulee
määritellä vapaaehtoistoiminnan suhde asevelvollisuuteen ja
viranomaistoimintaan sekä toimintaan osallistuvien kansalaisten
oikeudet ja velvollisuudet.
MPK antaa jatkossa vapaaehtoista koulutusta puolustusvoimien
reserville. Koulutus yksilöihin kohdistuneena tuo lisäarvoa ensisijassa
sodan ajan reservin henkilökohtaisiin taitoihin. Puolustusvoimien
maakuntajoukkojen tulevaisuuden koulutusjärjestelmässä on nähty
uudenlaisia haasteita, joista MPK voisi ottaa vastuuta. Tavoitetilassa
MPK on puolustusvoimien strateginen kumppani. MPK:n asema on otettu
huomioon vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakia laadittaessa. Siinä
esitetään nykyisen Maanpuolustuskoulutus ry:n muuttamista
julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminta muodostaa merkittävän osan
tuloksekkaan maanpuolustustoiminnan edellytyksistä. Järjestöjen osuus
korostuu tiedottamisessa, rekrytoinnissa, osaavien kouluttajien
tarjonnassa ja heidän osaamisen kehittämistarpeidensa
kartoittamisessa. Järjestöjen ihmisiä tarvitaan
yhteiskuntasuhteiden ylläpidossa ja verkostojen luomisessa sekä
palveluiden tuottamisessa.
Naisten mahdollisuudet osallistua maakuntajoukkojen toimintaan tulee
myös määritellä. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naiset
voidaan sijoittaa joukkoihin siinä kuin miehetkin. Muiden osalta
osallistuminen tulee kysymykseen lähinnä tukitehtävissä.
Yksityiskohtainen suunnittelu on tällä saralla vasta käynnistynyt.
Erilaisia tehtäviä myös arjen turvallisuuden varmistamiseksi on
runsaasti tarjolla. Näillä vapaaehtoisen maanpuolustuksen
järjestelyillä lujitetaan kansalaisten maanpuolustustahtoa, tuetaan
viranomaisia toimia, varautumista sekä kansalaisten valmiuksia
huolehtia omasta ja läheistensä turvallisuudesta tulevaisuudessa
Sotilaskotiliiton, sotilaskotiyhdistysten ja puolustushallinnon
keskinäinen yhteistyö on historiallinen perinne ja olennainen osa
maanpuolustustamme. Jokaisen sotilaskotityöhön osallistuvan
sotilaskotisisaren työ on merkittävää ja puolustusvoimien rauhan ajan
koulutustehtävien hoitamisen kannalta erittäin arvokasta.
Sotilaskotityö ei pääty poikkeusoloissa edes sen pahimmassakaan
vaihtoehdossa, vaan se jatkuu esimerkiksi kanttiinitoimintana.
Vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittäminen vahvistaa sotilaskotityön
arvoa ja tukee teidän, arvoisat sotilaskotisisaret, tekemäänne
suurenmoista työtä.
Lopuksi haluan onnitella 85-vuotisjuhlaansa viettävää
sotilaskotiliittoa ja kiittää toimintaan osallistuvia sisaria
arvokkaasta maanpuolustustyöstä.