Puheet 2006
Puolustusministeri maanpuolustuskurssin avajaisissa
Oheisena puolustusministeri Seppo Kääriäisen tervehdys 178 maanpuolustuskurssin avajaisissa. Maanpuolustuskurssin avajaiset järjestettiin Säätytalolla Helsingissä.
Maanpuolustuskurssit arvostettu suomalainen instituutio
Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi on nerokas suomalainen innovaatio. Se on vuodesta 1961 alkaen koonnut monipuolisesti yhteen yhteiskuntamme keskeisiä vaikuttajia, suomalaisia naisia ja miehiä. Kurssien käynnistämistä perusteltiin aikanaan sillä, että mahdollisten kriisien varalta valtakunnan olemassaolon turvaaminen edellytti johtavissa tehtävissä toimivien siviili- ja sotilasjohtajien yhteistä koulutusta. Perustelu on pätevä tänäänkin. Yhteistyö ei ole suomalainen innovaatio, mutta yhteistyön luova ja ennakkoluuloton soveltaminen on maailman kärkeä.Maanpuolustuskurssille halutaan, ja odotusajat ovat sen mukaisia. Valtakunnallisia maanpuolustuskursseja on tähän päivään mennessä järjestetty 177 kappaletta. Osallistujia on tuhansia. Avainhenkilöä valtionhallinnosta, politiikasta, yritysmaailmasta ja median piiristä. Tietojeni mukaan, kun kurssinne 178 valmistuu, ylittyy 7000 maanpuolustuskurssilaisen raja. Juhlan paikka.
Kursseilla osallistujille on annettu tiivis ja ajankohtainen paketti isänmaan puolustuksesta monesta näkökulmasta. Aikaisemmin tänä vuonna julkaistun Peter Ekholmin tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia koki maanpuolustuskurssin hyödylliseksi Suomen kannalta ja peräti 97 prosenttia kurssille osallistuneista on kokenut saaneensa henkilökohtaista hyötyä. Luonteva osa kurssien järjestelyjä on ollut maanpuolustushenkinen sosiaalinen yhdessäolo. Maanpuolustuskurssista toiseen kurssin aikana saavutettu kurssihenki on mieleenpainuvan ainutlaatuista. Osallistujien sosiaalinen pääoma kasvaa asiapitoisen verkottumisen kautta.
Maanpuolustuskurssit ovat arvostettu ja ajassa toimiva suomalainen instituutio. Olennaista on, että kurssilla ja kurssin jälkeen vallitsee kaksisuuntainen liikenne. Tiedot, taidot ja asenteet vaihtavat omistajaansa puolin ja toisin. Kursseista on kehkeytynyt kiinteä osa maamme puolustusta.
Yleinen asevelvollisuus pysyy agendalla
Puheenjohtaja Jaakonsaaren yleisestä asevelvollisuudesta taannoin esittämän ulkomuseovertauksen aiheuttamat reaktiot osoittavat, että yleinen asevelvollisuus pysyy agendalla ja että eri motiiveista nousevia kyseenalaistavia puheenvuoroja saadaan kuulla tulevaisuudessakin. Gallupeita niin tieteellisiä kuin johdatteleviakin tehdään. Yleisestä asevelvollisuudesta saattaa muodostua samantyyppinen seurannassa oleva kysymys kuin oli EU-jäsenyys, viides ydinvoimala tai nyttemmin NATO-jäsenyys. Muodostuu rintamajakoja.
Jaakonsaaren esitys selvityksen tekemisestä sinänsä ei ole mullistava sillä osana vuoden 2008 selontekoa selvitetään myös yleistä asevelvollisuutta ja sen ajanmukaisuutta.
Yleistä asevelvollisuutta on tuettu erittäin laajasti Jaakonsaaren puheenvuoron jälkeen. On hän saanut puoltopuheenvuorojakin. Yleistä asevelvollisuutta tukevien perustelujen kirjo on kattava ja tuttu. Se tuottaa suorituskykyä ja on kustannustehokas. Se on kustannustehokas. Se lisää tasa-arvoa, keskinäistä ymmärtämystä ja sosiaalista integroitumista. Nämä argumentit purevat vieläkin.
Keskustelua yleisestä asevelvollisuudesta ei pidä pelätä eikä yrittää kahlita. Itsestäänselvyyksiä ei nykymaailmassa ole. Hyvä asia kestää minkä tahansa keskustelun, mutta ne hyvät asiat vaativat aktiiviset puolustajansa ja tulkitsijansa. Yleisen asevelvollisuuden kytkennät Suomen puolustamiskonseptissa on avattava kertoen kokonaisuudessaan, millaisen puolustuksen keskusosa yleinen asevelvollisuus kaikkineen on.
Yleisestä asevelvollisuudesta voi puhua, jos noin 80 % nuorista miehistä suorittaa sotilaallisen palveluksen. Jos tässä liutaan kohti 70 % tai sen alle, perusteet puhua yleisestä asevelvollisuudesta horjahtelevat. Toisekseen yleisen asevelvollisuuden uskottavuuteen liittyy kiinteästi se, että kutakuinkin jokainen asevelvollisuuden suorittanut sijoitetaan sodanajan joukkoihin järkevään tehtävään, että hän pääsee kertausharjoituksissa verestämään taitojaan 10 - 15 vuoden ajan ja että sodan joukkoihin sijoitetulla on myös asianmukainen varustus toteuttaa tehtävänsä, unohtamatta joukkojen aseistusta. Asevelvollisuuteen perustuvan reserviläisarmeijan sodanajan koko varmaankin nykyisestään laskee jonnekin 250 000:n tuntumaan 2010-luvulla. Sodan ajan joukkojen määrästä kuten yleisestä asevelvollisuudesta päättää aina eduskunta selonteon osana.
Suomalainen puolustuskonsepti omaperäisyydessään nojaa yhtäältä yleisen asevelvollisuuden tuottamaan reserviläisarmeijaan ja toisaalta ajanmukaiseen varustukseen ja materiaaliin. Tämä yhdistelmä on kova sana. Ainoa haastava kysymys on materiaali ja sen ylläpidon hinta. Jos suomalaisen konseptin tulevaisuus halutaan turvata, se edellyttäisi puolustusbudjetin hallittua kasvattamista 2010-lukua lähestyttäessä lähemmäs muiden pohjoismaiden tasoa. Tahdosta on kysymys kuten aina. Valinta on poliittinen.
Hyvät kurssilaiset,
Puolustusvoimiemme viimeinen sodissa taistelut komentaja ja yksi valtakunnallisten maanpuolustuskurssien ideanikkareista kenraali Jaakko Valtanen totesi 98 Maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan vuonna 1986 seuraavasti: Pienen maan puolustus ei
voi rakentua voimaan, mutta sen sijaan viisauteen. On viisasta käyttää kaikki keinot sotaisten selkkausten ulkopuolella pysymiseksi. On viisasta pyrkiä hallitsemaan kaikki kriisitilanteet, myös alempiasteiset. Siten varmistamme sen arvokkaan rauhantilan jatkumisen, johon vuosikymmenien menestyksellinen tuvallisuuspolitiikka on meidät saattanut. Viisaita sanoja, jotka pätevät myös 20 vuotta myöhemmin.
Toivotan teille menestystä nyt alkavalla maanpuolustuskurssilla. Tulette seuraavien viikkojen aikana saamaan vankan tietopaketin siitä, millä tavoin Suomi toimii kriisi- ja poikkeusoloissa rauhan ja sodan aikana. Toivon, että saamanne opit ovat sellaisia, että ne tukevat teitä omassa työssänne ja auttavat teitä antamaan panoksenne entistä tehokkaammin yhteiskuntaamme ja sen elintärkeitä toimintoja turvattaessa. Antakaa myös palautetta. Te toimitte yhteiskunnassamme avaintehtävissä, ja teillä on aito mahdollisuus arvioida, onko maamme puolustus oikealla tiellä tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen.
Mielipiteitänne kuunnellaan. Liikenne on todellakin kaksisuuntainen. Ja ennen kaikkea, nauttikaa kurssien annista ja yhteistyöstä toistenne kanssa!