Puolustusministeri Seppo Kääriäisen tervehdys MPHL:n edustajakokouksessa Kalastajatorpalla

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajakokoukseen osallistujat, hyvät naiset ja herrat.

Tuon Puolustusministeriön tervehdyksen edustajakokoukseenne.

Valtion henkilöstöpolitiikan linja perustuu valtioneuvoston vuonna 2001 tekemään periaatepäätökseen. Lähivuosina valtion henkilöstön vaihtuvuus kasvaa ikärakenteen vuoksi. Arvioiden mukaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa nykyisestä valtion henkilöstöstä poistuu noin 50 prosenttia. Vastaavasti puolustusvoimien henkilöstöstä arvioidaan vaihtuvan samana aikana noin 8.000 henkilöä. Samanaikaisesti työllisen työvoiman määrä pienenee työmarkkinoilla. Ase- ja muiden järjestelmien jatkuva teknistyminen ja sodan ajan tehtävien asettamat vaatimukset tuovat korostuneita ammattitaitovaatimuksia puolustusvoimien henkilöstölle.

Suuri lähtövaihtuvuus ei ole vain uhka, vaan se on myös mahdollisuus kehittää henkilöstörakennetta tulevien toiminnallisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Ikärakenteemme vuoksi puolustusvoimista poistuu samanaikaisesti huomattava määrä osaamista ja ammattitaitoa. Eräs tulevaisuuden haasteista onkin tämän tietotaidon ja osaamisen siirtäminen puolustushallintoon rekrytoitaville uusille henkilöille.

Tuleva työvoimakilpailu käydään muuttuvassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Työmarkkinoille tulevat nuoret odottavat enemmän vaihtelevia, monipuolisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä, mahdollisuuksia kehittää itseään ja hakea omaan elämäntapaansa sopivia työteon muotoja. Onnistuakseen pätevän työvoiman saannissa puolus-tushallinnon tulee olla esimerkillinen työnantaja. Mahdolliseen työvoimapulaan vuosikymmenen lopulla on varauduttava kiinnittämällä erityistä huomiota työnantajakuvaan, rekrytointiin, osaamiseen , ikäjohtamiseen ja työhyvinvointiin.

Puolustushallinnossa ollaan siirtymässä uusiin palkkausjärjestelmiin. Puolustusvoimien osalta ensimmäiset sopimusratkaisut on jo tehty. Uudistuksen tavoitteena on parantaa tehtävien, niistä suoriutumisen ja palkkauksen vastaavuutta sekä tukea johtamista. Uudistuksella tuetaan henkilöstön osaamisen kehittymistä ja vaativampiin tehtäviin hakeutumista. Tämä omalta osaltaan parantaa kilpailuasemaamme työmarkkinoilla, mutta todellisia valttejamme nyt ja myös vastaisuudessa ovat tehtäviemme haasteellisuus ja vastuullisuus sekä suuren työnantajan tarjoamat ura- ja koulutus-mahdollisuudet.

Yksityisalojen työeläkelainsäädäntöä on muutettu vuoden 2005 alusta lukien. Pitkän aikavälin työvoimatarpeen ja eläkemenojen kohtuullisena pitämisen kannalta on nähty välttämättömäksi edistää työssäkäynnin jatkamista ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä 2-3 vuodella. Yksityisalojen työeläkelainsäädännön muutoksilla pyritään edistämään tätä tavoitetta.

Näiden muutosten heijastamisesta valtiosektoriin on saavutettu huhtikuussa 2003 yksimielisyys työnantaja- ja henkilöstöjärjestöjen välillä valtion eläkeasiain neuvottelukunnassa. Tällöin sovittiin, että puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen eläketurvan muutostarpeita selvitetään erikseen valtiovarainministeriön johdolla. Tarkoituksena on, että uudistus kohtelee tasapuolisesti myös näitä henkilöstöryhmiä. Uudistettaessa sotilaseläkejärjestelmää, ei muun yhteiskunnan muuttumista voida jättää huomiotta. Toisaalta reservin muodostuminen ja sotilaseläkejärjestelmä ovat osa puolustusjärjestelmäämme, jonka erityispiirteet tulee ottaa huomioon uudistuksessa.

Valtioneuvoston hallintopoliittisen periaatepäätöksen mukaan valtionhallintoa kehitetään kohti aiempaa eriytyneempää valtioyhteisöä, jossa hallintoa, liiketoimintoja ja palveluja hoidetaan niille luonteenomaisten periaatteiden mukaisesti. Hallintoa palvelevia tukitoimintoja tulisi siirtää yksityiselle sektorille, jotta hallinto voisi keskittyä ydintehtäviinsä entistä tehokkaammin. Tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä ja joustavoittaa toimintoja. Julkisen vallan roolia on tarkoitus kehittää yhä selkeämmin palvelujen tuottajasta palvelujen tilaajaksi.

Puolustushallinnossa tavoitteena lisäksi on muodostaa muun yhteiskunnan kanssa yhteistyöhön perustuva järjestelmä, jonka rakennetta ei tarvitse muuttaa valmiutta kohotettaessa. Yhteistyön seurauksena muukin yhteiskunta saataisiin entistä tiiviimmin osallistumaan kokonaismaanpuolustukseen.

Käynnissä olevien kumppanuushankkeen esiselvitysten aikana selvitetään kumppanuuden sisältöä, muotoa ja sitä, onko ylipäätään tarkoituksenmukaista edetä kumppanuusmallien käyttöön ottamiseen. Mahdollinen käyttöönottoa koskeva päätöksenteko edellyttää, että esiselvitystä koskevan yhteistoimintamenettelyn aikana on saatu riittävä selvyys toimenpiteiden henkilöstövaikutuksista. Puolustushallinnon tarkoituksena on tässäkin yhteydessä toimia esimerkillisen työnantajan tavoin ja pyrkiä turvaamaan henkilöstön asema mahdollisimman hyvin.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2001 rakennemuutoksen toimeenpanon ns. Seltop-työn yhteydessä on saatu hyviä kokemuksia henkilöstön tukitoimenpiteiden myönteisestä merkityksestä. Koottuun tukipakettiin sisältyi suuri joukko erilaisia toimenpiteitä, joilla pyrittiin minimoimaan irtisanomisia ja työttömäksi jäävien määrää ja toteuttamisessa onnistuttiin hyvin. Keinoina olivat mm. henkilöstön uudelleen kohdentaminen puolustusvoimien sisällä, etusija uusia tehtäviä täytettäessä, takaisinottovelvollisuus, muille valtion hallinnonaloille sijoittaminen, työvoimakoulutus, työnhakukoulutus ja -neuvonta, yksilöllinen koulutustuki, työsuhdeasuntopolitiikka, työmatkakuljetusten tukeminen jne.

Pidän tärkeänä, että myös edessä olevien suurten hallinnon kehittämishankkeiden, mm. kumppanuus- ja alueellistamishankkeiden yhteydessä noudatetaan vastaavia periaatteita ja mahdollisuuksien mukaan tukitoimenpiteiden keinovalikoimaa pyritään edelleen kehittämään. Saatujen kokemusten perusteella henkilöstön tukitoimien tulee YT-menettelyyn liittyen olla keskeinen osa hankkeiden suunnittelua ja läpivientiä.

Hyvä juhlaväki,

Suomessa käydään vilkasta turvallisuuspoliittista keskustelua. Lainaan seuraavaksi Vanhasen hallituksen vasta hyväksymää strategia-asiakirjaa:

"Suomi harjoittaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, joka vahvistaa Euroopan vakautta ja lisää kansainvälistä turvallisuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan maanpuolustukseen, jonka oleellinen osa on yleinen asevelvollisuus. Puolustusvoimia kehitetään vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Hallitus arvioi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta laajemmin vuonna 2004 valmistuvassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat".

Tämä on siis Suomen hallituksen virallinen voimassa oleva turvallisuuspoliittinen linjaus.

Euroopan Unionin tulevana viikonloppuna Roomassa alkaviin hallitusten välisiin neuvotteluihin (HVK:hon) mennään selkein, eduskunnan suuren enemmistön hyväksymin tavoittein. Siellä on syvästi puolustushallintoa koskettavia asioita. Niistä päällimmäisenä on kysymys rakenteellisesta, siis suljetusta yhteistyöstä ja ehdotus yhteisestä puolustuksesta. Hallitus lähtee näihin neuvotteluihin ainoastaan ja vain Suomen etujen ajaminen mielessään. Puolustusministerin, eikä muidenkaan ministeriemme, ole tarvetta spekuloida neuvottelutuloksia etukäteen. Tällä hetkellä etsimme yhteistyökumppaneita samanhenkisistä jäsenmaista, jotta neuvottelutavoitteemme toteutuisivat suuremmalla todennäköisyydellä.

Hallitus lähtee neuvottelemaan tavoitteenaan Suomea tyydyttävä kokonaisratkaisu. Ehdottomuuksia emme ole asettaneet etukäteen. HVK:n jälkeen katsomme, onko suunnantarkistuksille aihetta. Tämänhetkisen arviomme mukaan ainakaan mitään kiirettä ei ole. Kuuluuhan Euroopan Unionin nykyperiaatteisiin se, että erilaisiin pöytäkirjoihin ja järjestelyihin liittyminen on avointa kaikille. Seuraamme ratkaisuilla aikaamme, kuten olemme tehneet vuosikymmeniä. Tästä sukeutui myös ilmaisu "ai-kaansa seuraava liittoutumattomuus". Se on avointa yhteistyöpolitiikkaa. Suomen turvallisuuspoliittinen linja on historiallinen jatkumo, jonka mukaan yritämme varjella kansallista liikkumatilaamme ja välttää äkillisiä vetoja. Kansallinen etu on näissä valinnoissa etusijalla. Luonnollisesti tulee kansallisen turvallisuusratkaisumme nauttia myös kansan suuren enemmistön luottamusta. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on se paikka, jossa seuraavan kerran otamme kantaa linjaan, mm liittoutumattomuuteen ja liittoutumiseen. Kiirettä ei ole.

Arvoisat kuulijat,

Valtioneuvoston seuraavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon latautuu paljon odotuksia riippumatta siitä, mitä HVK:ssa päätetään. Puolustusvoimat ylläpitää jatkossakin sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään sopeuttamaan muuttuviin uhkakuviin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet. Strategisen iskun torjuntakykyä parannetaan sekä edellytyksiämme osallistua kriisinhallintaan osana eurooppalaisia kriisinhallintajoukkoja ylläpidetään ja kehitetään. Tulevaisuuteen vas-taaminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen tarkoittaa nyt ja jatkossakin jostakin luopumista. Päätöksiä aikataulusta tai mahdollisista rationalisointitoimista ei kuitenkaan ole vielä tehty. Puolustusjärjestelmän kehittämistä tarkastellaan kokonaisuutena ottaen huomioon alueelliset näkökohdat. Kysymys tulee olemaan järjestelmän - siis puolustusjärjestelmän – hallitusta muutoksesta, jossa henkilöstön asema keskeisenä voi-mavarana tunnustetaan.

Puolustusvoimien henkilöstön keskeisiä vahvuuksia ovat ammattitaito ja vahva sitoutuminen tehtävien hoitamiseen. Puolustusvoimien henkilöstö kokee työilmapiirin hyväksi, erityisesti pienryhmien me-henki on vahva. Maanpuolustuksen Henkilökunta-liitto puolustushallinnon suurimpana siviileitä edustavana henkilöstöjärjestönä on omalta osaltaan ollut tätä me-henkeä rakentamassa. Myös jatkossa Liittonne vahvaa panosta tarvitaan, jotta voimme rakentaa sellaista puolustushallintoa, jonka toimintakykyyn luotetaan ja, joka jatkossakin perustuu henkilöstön vahvaan ammattitaitoon, sitoutumiseen ja me-henkeen.

Arvoisa puheenjohtaja, Hyvät kokousedustajat, Toivotan teille menetyksellistä edustajakokousta.

Palaa otsikoihin