1.1.2003 Puolustusministeri Jan-Erik Enestamin tervehdys uudenvuodenpäivän vastaanoton yhteydessä 1.1.2003

Vuosi 2002 oli Suomen puolustushallinnon kannalta kaikin puolin myönteinen.

Tehtäviä meillä oli paljon, mutta asetetut tavoitteet onnistuttiin silti saavuttamaan. Puolustushallinnon kansalaistemme keskuudessa ja kansainvälisesti nauttima arvostus on säilynyt korkealla tasolla, mistä kiitos kuuluu kaikille maanpuolustuksen parissa työskenteleville ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeville.

Keskeisiä vuoden 2002 toiminnassa olivat valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyneet täytäntöönpanotehtävät. Selonteossa linjattu ja organisaatiouudistuksia on ryhdytty toteuttamaan tavoitteena tehostaa entisestään puolustustamme. Uudistusten paikalliset ja alueelliset haittavaikutukset on minimoitu. Myös puolustushallinnon kiinteistöuudistus on edennyt.

Erityistä huomiota sai puolustushallinnossa käynnistynyt kumppanuusohjelma, jonka puitteissa selvitetään, missä määrin puolustusvoimien itsensä nyt toteuttamia toimintoja voitaisiin siirtää ulkopuolisten kumppanien vastuulle. Puolustusvoimat voisi tällöin keskittyä entistä paremmin ydintehtävänsä eli sotilaalliseen maanpuolustukseen. Kumppanuusohjelmassa on tällä hetkellä käynnissä pilottivaihe, jonka aikana selvitetään muutaman hankkeen avulla, millaisia mahdollisuuksia kumppanuuksien solmimiseen on olemassa. Mitään varsinaisia päätöksiä koko puolustushallintoa koskevista uudistuksista ei ole tehty, vaan asia halutaan tutkia rauhassa. Lähtökohtana kuitenkin on, että henkilöstöstä pidetään mahdollisimman hyvää huolta. Yhteistyötä tehdään niin eri henkilöstöjärjestöjen kuin kunnallisten ja alueellisten viranomaistenkin kanssa.

Suomalaisen puolustusmateriaaliteollisuuden kehittäminen on yksi turvallisuuden ja puolustuskyvyn perusedellytyksistä. Onkin syytä panna tyytyväisyydellä merkille, että alaa on uudistettu systemaattisesti ja perusteellisesti. Työn tulokset alkavat näkyä, mistä yhtenä osoituksena on Puolan äskettäin tekemä päätös hankkia puolustusvoimiensa käyttöön suomalaisia Patria-konsernin valmistamia panssaroituja ajoneuvoja. Suomen osallistuminen sekä pohjoismaisella että eurooppalaisella tasolla puolustusmateriaaliyhteistyöhön edesauttaa sekin kansallisen huoltovarmuuden säilymistä.

Suomen puolustushallinnon kansainvälinen yhteistyö on laajentunut ja syventynyt. Olemme mukana kehittämässä Euroopan unionin kriisinhallintakykyä ja jatkamme rauhankumppanuusyhteistyötä NATOn kanssa. Suomi on jatkanut läheistä yhteistyötään muiden Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa niin rauhanturvaamistoiminnassa kuin puolustusmateriaalihankkeissa. Baltian maiden valmistautuessa NATOn jäsenyyteen yhteistyö niiden kanssa on alkanut muuttaa luonnettaan; avustusohjelmista ollaan siirtymässä normaaliin kahdenväliseen yhteistyöhön.

Suomalaiset rauhanturvaajat eri puolilla maailmaa ansaitsevat erityisen kiitoksen - he ovat tehneet erittäin hyvää työtä Suomen kansainvälisen arvostuksen lujittamiseksi. Konkreettisena osoituksena tästä on se, että olemme ensimmäinen NATOn ulkopuolinen maa, joka ensi keväänä saa johtoonsa kansainvälisen prikaatin NATOn alaisessa rauhanturvaoperaatiossa Kosovossa.

Vuoden 2003 aikana lisäämme panostustamme myös YK:n alaisissa operaatioissa lähettämällä esikuntakomppanian Etiopian ja Eritrean väliselle rajavyöhykkeelle.

Suomen tulee jatkuvasti arvioida asemaansa muuttuvassa kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. On sinänsä myönteistä, että sotilaalliset uhkat ovat koko Euroopassa selkeästi vähentyneet. Niiden tilalle on kuitenkin noussut uusia uhkia, sellaisia kuin terrorismi ja joukkotuhoaseiden leviäminen, jotka ovat torjuttavissa vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomen kaltaisten pienten maiden etujen mukaista on olla mukana vaikuttamassa päätöksiin, jotka koskevat niiden turvallisuutta. Yksittäisten maiden kansallinen turvallisuus nojaakin tulevaisuudessa yhä enemmän monenkeskeiseen kansainväliseen yhteistyöhön eri foorumeilla. Yhteistyötä tarvitaan myös kansallisella tasolla. Puolustushallinnon ensisijaisena tehtävänä on huolehtia sotilaallisesta maanpuolustuksesta. Sen lisäksi meidän tulee kuitenkin tehdä tiivistä yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa kaikkien kansalaistemme hyvinvointiin ja turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjumiseksi. Tätä työtä aiomme jatkaa myös nyt käynnistyvän vuoden aikana.

Palaa otsikoihin