Nato-maiden pääasiallinen yhteistyö eri hallinnonalojen, elinkeinoelämän, tutkimuskentän ja muiden toimijoiden kesken on laaja-alaista ja alati syvenevää. Puolustusliiton toimintakentän ulkopuolella normaali siviilisektorin yhteistyö esimerkiksi kaupassa, teknologiassa ja tutkimuksessa on myös syvenemässä. Normaalin yhteistyön lisäksi Naton piirissä on perustettu lukuisia erityisiä yhteistyömuotoja, keskuksia ja hankkeita. Keskustelussa ei siis kannata jumiutua katsomaan pelkästään Naton osaamiskeskuksia. 

Jotta saamamme hyöty on suurin mahdollinen, on arvioitava tarkasti, mitkä yhteistyömuodot tukevat tavoitteitamme parhaiten. Julkisuudessa on keskusteltu Suomen tarpeesta edistää korkeaa teknologista osaamistamme Naton piirissä. Tähän työhön paras yhteistyömalli on Naton DIANA-hankkeen teknologiakeskukset, ei osaamiskeskukset. Tämän työn olemme aloittaneet jo vuosi sitten perustamalla Suomeen kaksi Nato-liitännäistä testikeskusta ja yrityskiihdyttämön. 

Naton pääasialliset toimet uusien teknologioiden hallinnan ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi puolustussektorilla tehdään pääosin DIANA-innovaatioaloitteen (Defence Innovation Accelerator for North Atlantic) kautta. DIANA:n tarkoituksena on tunnistaa puolustussektorin tulevia haasteita ja etsiä niihin teknologisesti innovatiivisia ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa. Kyseessä on merkittävä yhteistyömuoto, jolla pyritään varmistamaan Naton teknologinen etulyöntiasema globaalissa suurvaltakilpailussa ja vahvistamaan kaksikäyttöisiä teknologioita kehittävien yritysten pääsyä liittokunnan markkinoille.

Olemme osallistuneet täysimääräisesti kyseisten aloitteiden toimintaan, jotta voimme edistää suomalaista teknologia- ja yritysosaamista. Esitimme kesällä 2023 Teknologian Tutkimuskeskuksen VTT:n koordinoitavaksi yrityskiihdyttämön sekä kahden uusiin murroksellisiin teknologioihin keskittyvän testikeskuksen perustamista Aalto-yliopistoon ja Oulun yliopistoon. Nato hyväksyi Suomen esityksen maaliskuussa 2024. Suomen yrityskiihdyttämö ja testikeskukset ovat osa liittokunnan laajuista verkostoa ja odottavat vielä toistaiseksi täysimääräistä aktivoimista DIANA-aktiviteettien toimeenpanossa. Toiminnot tuovat Suomelle merkittävää näkyvyyttä kaksoiskäyttöön soveltuvien kommunikaatio-, tekoäly-  ja kvanttiteknologioiden korkean tason osaajana ja vahvistavat suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisillä puolustusmarkkinoilla. 

Osaamiskeskukset taas ovat erilainen yhteistyömuoto. Ensinnäkin, Suomi isännöi tällä hetkellä jo yhtä osaamiskeskusta, joka nauttii merkittävää kansainvälistä arvostusta. Helsinkiin perustettiin vuonna 2017 Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta hybridiuhista ja vahvistaa kokonaisturvallisuusajattelua. Tämä osaamiskeskus on avoin kaikille Naton ja EU:n jäsenille sekä Naton ja EU:n henkilöstölle.

Osaamiskeskukset ovat myös luonteeltaan eri asia kuin Naton teknologiaan ja yritysyhteistyöhön keskittyvä DIANA-hanke. Osaamiskeskukset ovat Naton siviili- ja sotilasrakenteista erillisiä yksiköitä, joilla ei ole suoraa yhteyttä Naton pelotteeseen ja puolustukseen. Osaamiskeskuksissa ei ensisijaisesti tutkita ja kehitetä uusia suorituskykyjä Naton käyttöön eikä osaamiskeskusten rooliin kuulu esimerkiksi puolustusalan yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen. Niissä kehitetään esimerkiksi liittouman yhteisoperointia, toimialakohtaisia doktriineja ja taktiikoita erilaisiin olosuhteisiin sekä tarjotaan Naton ja jäsenmaiden henkilöstölle koulutus- ja harjoitustilaisuuksia. Osaamiskeskusten rahoitus ei myöskään tule Natolta, vaan  isäntävaltion ja keskuksen toimintaan osallistuvien maiden tulee maksaa menot. Siksi Suomen kannattaa tarkasti pohtia lukuisten eri hankkeiden osalta, mihin yhteistyöaloitteisiin veronmaksajien niukkoja rahoja kannattaa kohdentaa, jotta saamme maksimoitua turvallisuuden ja talouden hyödyt. 

Uusien teknologioiden ja teollisuuden kehittäminen, puolustuksen teknologisen ja teollinen perustan vahvistaminen ja suomalaisten yritysten ja tutkimustoimijoiden pääsyn liittokunnan markkinoille edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita Suomelle. Paras tapa edistää näitä tavoitteita tällä hetkellä on Naton teknologiaan keskittyvän DIANA:n kautta, ei uuden osaamiskeskuksen tavoittelemisen kautta.