Vähennys vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna aiheutuu pääosin sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämän puolustusmateriaalihankintojen korotuksen tason laskusta vuodelle 2024, monitoimihävittäjien hankinnan valuuttakurssitappioon varautumisesta vuonna 2023 sekä muutoksesta hallinnonalan arvonlisäveromenojen tarpeessa.

Talousarvioehdotuksessa on huomioitu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman linjaukset menojen lisäyksistä ja vähennyksistä hallinnonalalla.

Puolustusvoimille korvataan Ukrainaan toimitettua puolustusmateriaalia

- Haastava turvallisuusympäristö edellyttää lisäpanostuksia puolustukseen. Talousarvioehdotuksella vahvistamme Suomen puolustuskykyä, tuemme toimintaa Naton jäsenmaana ja huomioimme tuen Ukrainalle, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen. 

Talousarvioehdotus sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,5 miljardia, joka on noin 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Laskua puolustusmateriaalihankintoihin kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna aiheuttaa se, että sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen korotus on vuonna 2024 noin 323 miljoonaa euroa alhaisempi kuin vuonna 2023.


Talousarvioehdotuksessa Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaushankintoihin kohdennetaan 242 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat hankkii määrärahalla korvaavaa suorituskykyä Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle.

Talousarvioehdotus sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 117 miljoonan euron tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2024-2028. Valtuudella kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä sekä merivoimien raivaamiskykyä ja vedenalaista valvontaa. Lisäksi Puolustusvoimille ehdotetaan 146 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosien 2024-2028 varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.

Puolustusbudjetti turvaa Puolustusvoimien toimintaa

Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja lisätään noin 237 miljoonalla eurolla. Lisäyksen aiheuttavat toimintaympäristön muutoksesta johtuvan tasokorotuksen nousu, valtion sopimusratkaisuun perustuvat palkkausten tarkistukset sekä hinta- ja kustannustasotarkistukset. Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin esitetään hallitusohjelmaan perustuen 50 miljoonan euron lisäystä.

Määrärahalisäyksellä vahvistetaan puolustuskykyä edelleen sekä vastataan Suomen Nato-jäsenyyden puolustuskyvylle asettamiin vaatimuksiin ja tuetaan Suomen toimintaa Naton jäsenmaana. 

Puolustusbudjetti säilyy lähes samalla tasolla kehyskaudella

Puolustusministeriön hallinnonalan tarkistettu kehysehdotus vuosille 2025-2027 noudattaa sisällöltään hallituksen keväällä 2023 päättämää julkisen talouden suunnitelmaa (JTS) vuosille 2024-2027. Lisäksi tarkistettuun kehysehdotukseen on sisällytetty pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukainen 50 miljoonan euron vuosittainen lisäys Puolustusvoimien toimintamenoihin sekä hallinnonalalle kohdennettu vuosittainen tuottavuussäästö. Kehyskaudelle esitetään myös lisäystä Suomen Naton sotilasbudjetin ja turvallisuusinvestointiohjelman (NSIP) budjetin maksuosuuksien tarkentumisesta johtuen. 

Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotuksen mukainen määrärahataso vuonna 2025 on noin 6,1 miljardia euroa ja se laskee 5,7 miljardiin vuonna 2027. Muutos aiheutuu pääosin monitoimihävittäjien hankinnan rahoituksen vuosivaihteluista. Kehyskauden suunnitelma sisältää rahoitusta Natoon liittyviin suoriin kustannuksiin sekä Ukrainalle toimitetun materiaalituen korvaushankintoihin. Puolustusmenojen osuus on kehyskaudella noin kaksi prosenttia ennustetusta vuosittaisesta bruttokansantuotteesta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antaa talousjohtaja Kristiina Olsson, puh. 0295 140 220.