Tiedotteita ja katsauksia 2/2001

Sotilaallisella liittoutumattomuudella entistä laajempi kannatus

Valtaenemmistö suomalaista (79 %) on edelleen sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla. Sotilaallista liittoutumista puolestaan kannatti 16 prosenttia haastatelluista kansalaisista. Tulos perustuu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) uusimpaan tutkimukseen.

Myöskään kolmen Baltian maan, Viron, Latvian ja Liettuan, mahdollinen pääsy Naton jäseneksi ei juuri näytä vaikuttavan haastateltujen mielipiteisiin Suomen tarpeesta pyrkiä Naton jäsenyyteen. Vastaajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Suomen pidä hakea Naton jäsenyyttä, vaikka Baltian maat tulisivatkin hyväksytyiksi. Joka neljäs (24 %) puolestaan katsoi, että Suomen tulee seurata balttien esimerkkiä.

MTS:n tutkimuksissa on kysytty haastateltujen mielipidettä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tai liittoutumisesta vuosina 1996-2001 kymmenen kertaa. Lukuun ottamatta lokakuun 1998 (60%) ja kesäkuun 1999 (74%) lukuja liittoutumattomuuden kannatus on ollut lähes vakio eli välillä 64-71 prosenttia. Tämän vuoden kesäkuussa liittoutumattomuutta kannatti 68 prosenttia ja liittoutumista puolestaan 21 prosenttia. Uusimman tutkimuksen tuloksissa liittoutumattomuus (79 %) korostuu vielä aikaisempaa vahvemmin.

Selvästi muita enemmän liittoutumattomuutta puolsivat vasemmistoliiton (96 %) ja sosiaalidemokraattien (87%) kannattajat sekä yli 50-vuotiaat (83%). Sotilaallisen liittoutumisen kannatus puolestaan oli vahvinta RKP:n (28%) ja kokoomuksen (23 %) kannattajien joukossa sekä alle 24-vuotiaiden (22 %) keskuudessa.

Baltian maiden esimerkin seuraaminen saa vähiten kannatusta vasemmistoliiton (89%), keskustan (78 %) ja vihreiden (78 %) kannattajien piirissä. Samalla linjalla olivat keskituloiset eli 120 000-200 000 mk/v ansaitsevat (78 %), yliopistollisen tutkinnon suorittaneet (77 %) sekä Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänien asukkaat (76 %).

Naton jäsenyyden hakemista Baltian maiden jäljessä pitivät tarpeellisimpana RKP:n (35 %) ja kokoomuksen (30 %) kannattajat. Myös alle 24-vuotiaiden ikäryhmässä kannatettiin balttien seuraamista (29 %).

Jos liittoudutaan Nato paras vaihtoehto

MTS:n tutkimuksissa on vuodesta 1996 lähtien kysytty kansalaisten mielipidettä mieluisimmasta vaihtoehdosta, jos Suomi päättäisi joka tapauksessa liittoutua sotilaallisesti. Euroopan sotilaspoliittinen kehitys on johtanut siihen, että vuoden 2000 kahdessa tutkimuksessa jouduttiin vastausvaihtoehtoja hieman muuttamaan.
Naton jäsenyys eri muodoissaan on jatkuvasti ollut suosituin liittoutumisvaihtoehto. Tämänkään tutkimuksen tuloksissa ei ole oleellista muutosta aikaisempaan, sillä puolet vastaajista (50%) piti Natoa parhaana vaihtoehtona. Tosin kesällä Naton kannattajia oli 43 prosenttia, mutta vuosi sitten syksyllä 48 prosenttia.

Naton jäsenyyden kahden vastausvaihtoehdon välillä ero on ollut kaikissa MTS:n tutkimuksissa selvä. Niin nytkin, sillä 45 prosenttia haastatelluista piti parhaimpana liittoutumisvaihtoehtona Naton jäsenyyttä siten, ettei Suomessa ole rauhan aikana Nato-maiden joukkoja tai tukikohtia. Naton jäsenyyttä muodossa, että Suomen olisi jo rauhan oloissa Nato-maiden joukkoja tai tukikohtia, kannatti vastaajista 5 prosenttia.

Naton jäsenyys eri muodoissaan oli mieluisin vaihtoehto kokoomuslaisille (65 %). Joka kymmenes (11 %) kokoomuslainen kannatti Nato-maiden joukkojen ja tukikohtien sijoittamista Suomeen jo rauhan aikana. Kahden nuorimman ikäryhmän eli alle 24-vuotiaiden ja 25-34-vuotiaiden keskuudessa Naton jäsenyys sai 58 ja 57 prosentin kannatuksen. Työväestöstä yli puolet (57 %) piti Naton jäsenyyttä parhaana vaihtoehtona. Muita vähäisempää Naton jäsenyyden kannatus oli RKP :n (29 %), vihreiden (40 %) ja vasemmistoliiton (43 %) kannattajien keskuudessa. Yli 50-vuotiaiden joukossa Naton jäsenyys sai 42 prosentin kannatuksen.

EU:n kehittämistä nykyisten tehtävien lisäksi myös sotilasliitoksi kysyttiin kolmatta kertaa. Joka viides vastaaja on pitänyt sitä mieluisimpana vaihtoehtona ( 2000 syys 20 %; 2001 kesä 22 % ja 2001 syys 20 %). Muita useammin EU:n kehittämistä sotilasliitoksi puolsivat vihreiden (30 %), RKP:n (27 %) ja vasemmistoliiton (25 %) kannattajat. Tämä vaihtoehto sai suuremman kannatuksen myös yliopistollisen tutkinnon suorittaneiden (31 %), yli 200 000 mk/v ansaitsevien (26 %) ja johtavassa asemassa ( 25 %) olevien keskuudessa. Pienimmän kannatuksen EU:n kehittäminen sotilasliitoksi sai vähiten koulutettujen (16 %), alle 120 000 mk/v ansaitsevien (16 %), keskustalaisten (17%) sekä Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänien asukkaiden joukossa (16 %).

Ruotsin on kokenut mieluisimmaksi sotilaalliseksi liittoutumisvaihtoehdoksi vuosina 1996-2001 keskimäärin noin 20 prosenttia vastaajista. Viime vuoden tätä Ruotsin vaihtoehtoa kannatti 17 prosenttia, tämän vuoden kevättutkimuksessa 18 prosenttia ja uusimmassa tutkimuksessa 20 prosenttia. Se on mieluisin RKP:n (32 %) ja vasemmistoliiton (26 %) kannattajille sekä yli 50-vuotiaille (25 %). Selvästi muita vähemmän se on saanut kannatusta kokoomuslaisten keskuudessa (10 % ).

Ulkopolitiikan hoitoon luotetaan

Luottamus Suomen ulkopolitiikan hoitoon on MTS:n kuudessa viimeisessä vuosina 1999-2001 tehdyssä tutkimuksessa ankkuroitunut yli 80 prosentin tasolle. Vahvasta luottamuksesta kertova prosenttiluku on nyt 87. Vastaavia kansalaisten erittäin korkeaa luottamusta ulkopolitiikan hoitoon kuvaavia lukuja saatiin MTS:n tutkimuksissa 1970- ja 1980-luvulla.

Tässä tutkimuksessa kysyttiin toista kertaa myös sitä, kuinka hyvin tai huonosti Suomen ulkosuhteita on hoidettu maamme kannalta keskeisiin valtioihin. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta (92 %) katsoi, että ulkosuhteita muihin pohjoismaihin oli hoidettu hyvin ( 2001 kesä 86 %). Myös suhteita Yhdysvaltoihin (86 %), Venäjään (84 %) ja Baltiaan (80 % ) katsottiin myös hoidetun hyvin. Kesällä 2001 vastaavat luvut olivat 76, 76 ja 82 prosenttia.

Ulkosuhteiden hoito kehitysmaihin kangertelee

Tämän vuoden kevättutkimuksessa lähes puolet (46 %) vastaajista piti Suomen ulkosuhteita kehitysmaihin huonosti hoidettuina. Hyvin hoidettuina niitä piti 42 prosenttia. Vastaavat luvut olivat nyt 46 ja 51 prosenttia.

Ulkosuhteita kehitysmaihin pitivät hyvin hoidettuina useimmin alle 24-vuotiaat (56 %), Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänien asukkaat (59 %), vähiten koulutetut (57 %) ja alle 120 000 mk/v ansaitsevat (56 %). Huonosti hoidettuina niitä pitivät useimmin vihreiden kannattajat (68%), yliopistollisen tutkinnon suorittaneet (64 %) ja johtavassa asemassa olevat (58 %).

Luottamus EU:n ulkopolitiikkaan kasvanut

MTS:n tutkimuksessa kysyttiin nyt toista kertaa kansalaisten mielipidettä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidosta. Kesällä 2001 niitä piti hyvin hoidettuina 61 prosenttia ja nyt 70 prosenttia. Runsas viidennes oli viime kesän tavoin päinvastaista mieltä (22 %). Kokoomuslaiset (78 %), ylioppilaat (76 %) ja yliopistotutkinnon suorittaneet (76%) pitivät muita useammin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hyvin hoidettuna. Päinvastainen kanta oli selkeimmin RKP:n kannattajilla (63 %).


Maanpuolustustahdossa ei muutoksia

MTS:n maanpuolustustahtoa mittaavien aikasarjakysymysten tulokset ovat vakiintuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosi sitten klassiseen kysymykseen "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa olosuhteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta" vastasi myönteisesti 81 prosenttia ja kielteisesti 14 prosenttia. Yhtä korkeaa tai alhaista prosenttilukua ei MTS:n tutkimuksessa ole aikaisemmin ollut. Tässä tutkimuksessa myönteisiä vastauksia oli 79 prosenttia ja kielteisiä 16 prosenttia.

Naisten ja miesten perinteinen ero oli tälläkin kertaa näkyvissä. Kahtena viime vuotena ero on ollut 11 prosenttiyksikköä. Kun se nyt oli 15 prosenttiyksikköä, eli miehistä kysymykseen vastasi myönteisesti 86 prosenttia ja naisista 71 prosenttia. Muita enemmän myönteisempiä vastauksia oli RKP:n (94 %) ja kokoomuksen kannattajien (89 %) joukossa. Myönteisten vastausten osuus oli pienin naisilla (71 %), vihreillä (71 %) ja alle 24-vuotiaiden ikäryhmällä (73 %).

Usko Suomen puolustusmahdollisuuksiin tavanomaisin asein käytävässä sodassa on edelleen vakaa, vaikka tässä tutkimuksessa Suomen mahdollisuuksiin uskovien osuus (56 %) on pienempi kuin syksyllä 1999 (59 %) ja syksyllä 2000 (64 %). Tämän vuoden 56 prosenttia on kuitenkin kolmanneksi korkein aikasarjassa. Vastaajista 41 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen puolustusmahdollisuudet ovat huonot. Vastaava luku on ollut vuonna 1999 36 prosenttia ja viime vuonna 34 prosenttia.

Viime vuonna miesten ja naisten näkemysten ero oli 12 prosenttiyksikköä, kun se oli nyt 14 prosenttiyksikköä ( 70 ja 58 %; 63 ja 49 %). Suomen puolustusmahdollisuuksiin luottivat useimmin kokoomuksen kannattajat (67 %), keskituloiset 120 000-200 000 mk/v ansaitsevat (62 %) ja vihreiden kannattajat (61 %). Huonoina niitä pitivät vasemmistoliiton (53 %) ja keskustan (44 %) kannattajat sekä pienituloisimmat alle 120 000 mk/v ansaitsevat (45 %) ja länsisuomalaiset (45 %).

Puolustusmäärärahojen tasoon ollaan tyytyväisiä

Puolustusmäärärahoja haluaa korottaa runsas kolmannes (36 %) vastaajista, kun heitä vuosi sitten oli lähes puolet (46 %) ja viime kesänä lähes sama määrä (44 % ). Määrärahojen pitämistä ennallaan kannatti yli puolet (52 %) vastaajista. Kun korottamiseen valmiiden prosenttiosuus on viimeisen vuoden aikana laskenut, määrärahat ennallaan pitävien osuus on puolestaan noussut (2000 syys ja 2001 kesä 44 %).

Tässä kysymyksessä sukupuolien näkemys ero on perinteisesti ollut suuri. Tällä kertaa korotusta halusi 42 prosenttia miehistä ja 31 prosenttia naisista. Kesällä vastaavat luvut olivat 52 ja 37 %. Puolustusmäärärahojen korottamista puolsivat muita useammin RKP:n (50 %) ja kokoomuksen (50 %) kannattajat. Korottaminen sai vähiten tukea vasemmistoliittolaisten (16 %) ja vihreiden (19 %) keskuudessa, joiden kannattajat olivat muita selvästi valmiimpia määrärahojen alentamiseen. Vasemmistoliittolaisista joka neljäs (25 %) ja vihreistä joka viides (20 %) oli alentamisen kannalla.

Suuri enemmistö kannattaa yleistä asevelvollisuutta

Suomalaiset kannattavat lähes yksimielisesti (92 %) yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää. Siirtymistä kokonaan ammattiarmeijaan piti parhaana vaihtoehtona 7 prosenttia vastaajista. Prosenttiluvut vastaavat lukuja, joita MTS:n kevättutkimuksessa tänä vuonna saatiin hieman erilaisella kysymyksenasettelulla. Kevään tutkimuksessa asevelvollisuuden kannattajia oli 89 % vastaajista ja ammattiarmeijaa haluavia 7 prosenttia.

Nykymuotoista yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää, jossa koko ikäluokalle pyritään antamaan sotilaallinen koulutus, kannattaa vastaajista 79 prosenttia. Valikoivaa, mutta kuitenkin yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa järjestelmää, jossa vain osa ikäluokasta saa sotilaskoulutuksen, piti parhaana vaihtoehtona 13 prosenttia suomalaisista.

Muita useammin puolsivat nykymuotoista järjestelmää keskustan (88 %) ja kokoomuksen (86 %) kannattajat sekä Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänien asukkaat (86 %). Nykyinen yleinen asevelvollisuus sai vähiten puolustajia vihreiden (59 %) ja vasemmistoliiton (62 %) kannattajien piiristä sekä 25-34-vuotiaiden ikäryhmästä (68 %). Valikoivalla asevelvollisuudella oli eniten kannattajia vihreiden (31 %), ja vasemmistoliiton (30 %) piirissä sekä yliopistollisen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa (23 %).

Puolustusvälineteollisuudella laaja tuki

Kaksi kolmesta (69 %) haastatellusta on sitä mieltä, että Suomessa pitää edelleen olla puolustusvälineteollisuutta. Joka neljäs vastaaja (27 %) puolestaan oli sitä mieltä, ettei Suomessa tarvita puolustusvälineteollisuutta. Myös MTS:n syystutkimuksissa 1998 ja 1999 kysyttiin kansalaisten mielipidettä kotimaisen puolustusvälineteollisuuden säilyttämisen tarpeellisuudesta. Vuonna 1998 säilyttämisen kannalla oli 90 prosenttia ja vuonna 1999 85 prosenttia. Tämän vuoden kysymys eroaa kuitenkin sanamuodoltaan vuosien 1998-99 kysymyksestä. Tästä syystä ei suoria vertailuita voida tehdä.

Puolustusvälineteollisuuden säilyttäminen jakoi selvästi miesten (82 %) ja naisten (57 %) mielipiteet. Suhteellisesti muita vähemmän säilyttäjiä oli myös alle 24-vuotiaiden ikäryhmässä (60 %) ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa (58 %). Säilyttämistä tukivat muita useammin kokoomuksen (78 %) ja keskustan (73 %) äänestäjät.

Niiltä (N=700), jotka olivat suhtautuneet myönteisesti puolustusvälineteollisuuden säilyttämiseen, kysyttiin tärkeintä ja toiseksi tärkeintä säilyttämistä puoltavaa syytä heille annetun kuuden vaihtoehdon ryhmästä. Tärkeimpänä syynä 44 prosenttia piti maanpuolustuksen omavaraisuutta, 22 prosenttia alan osaamisen säilymistä ja 22 prosenttia työpaikkojen säilymistä. Toiseksi tärkeimpänä syynä 27 prosenttia vastaajista piti alan osaamisen ja 27 prosenttia työpaikkojen säilymistä sekä 25 prosenttia maanpuolustuksen omavaraisuutta.

Niiltä (N=279), jotka eivät pitäneet puolustusvälineteollisuutta tarpeellisena, kysyttiin perusteluita mielipiteelleen. Joka neljäs (23 %) heistä perusteli kantaansa sillä, ettei Suomessa ole alan teollisuudelle käyttöä. Joka viides ( 20 %) oli sitä mieltä, että puolustusvälineteollisuuden tuotteita saa muualtakin.

Suomalaiset tukevat rauhanturvaamistehtäviin osallistumista

Vastaajista yli puolet (56 %) on sitä mieltä, että suomalaisten pitää myös tulevaisuudessa osallistua YK:n johtamiin rauhanturvaamistehtäviin. Tämän lisäksi kaksi viidestä (39 %) hyväksyy suomalaisten osallistumisen myös EU:n tai Naton johtamiin rauhanturvaamistehtäviin. Vastaajista kolme prosenttia on sitä mieltä, ettei Suomen tule osallistua lainkaan rauhanturvaamistehtäviin ulkomailla. Vastaavat luvut olivat vuosi sitten 56, 33 ja 7 prosenttia.

Osallistuminen YK:n rauhanturvaamistehtävien lisäksi myös EU:n ja Naton vastaaviin operaatioihin saa vahvimman kannatuksen RKP:n (64 %), kokoomuksen (55 %) ja vihreiden (50 %) kannattajien sekä alle 24-vuotiaiden ( 53 %) keskuudessa.

Puolet vastaajista (51 %) katsoi, että Suomen tulee osallistua rauhanturvaamistehtäviin vain Euroopassa tai sen lähialueilla. Kaksi viidestä vastaajasta (42 %) hyväksyi sen, että suomalaiset osallistuvat rauhanturvatoimiin myös Euroopan ulkopuolella muissa maanosissa. Neljä prosenttia oli sitä mieltä, ettei rauhanturvaoperaatioihin tule osallistua laisinkaan. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 55, 32 ja 8 prosenttia.

Osallistumisen rauhanturvaamiseen Euroopan lisäksi myös muissa maan osissa hyväksyivät erityisesti vihreiden kannattajat (69 %), kaksi nuorinta ikäluokkaa, alle 24-vuotiaat (61 %) ja 24-35-vuotiaat (59 %) sekä ylioppilastutkinnon suorittaneet (51 %). Pelkästään eurooppalaisissa operaatioissa halusivat Suomen pitäytyvän ennen kaikkea yli 50-vuotiaat (63 %) ja RKP:n kannattajat (68%).

Yli puolet kannattaa EU:n kriisinhallintajoukkoja

Yli puolet suomalaisista (55 %) suhtautuu myönteisesti siihen, että EU on parhaillaan perustamassa kriisinhallintajoukkoja. Kaksi viidestä (42 %) ei pidä EU:n toiminnan laajentumista sotilaalliselle alueelle myönteisenä kehityksenä. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 52 ja 42 prosenttia. Myönteisimmin suhtautuvat EU:n kriisihallintajoukkojen perustamiseen alle 24-vuotiaat (68 %), kokoomuslaiset (68 %) ja RKP:n kannattajat (64 %), muita selvästi kielteisemmin taas vasemmistoliiton (61 %) ja keskustan (50 %) kannattajat.

Siviilikriisinhallinnan määrärahoihin ollaan tyytyväisiä

Kolme viidestä (63 %) pitää Suomen taloudellista panostusta siviilikriisinhallintaan oikean suuruisena. Neljäs osa (26 %) haluaisi, että siviilikriisinhallinnan määrärahoja korotettaisiin nykyisestään, ja joka kymmenes (9 %) puoltaisi niiden alentamista.

Määrärahan pitämistä nykyisellä tasollaan halusivat muita useammin yli 200 000 vuodessa ansaitsevat (68 %), keskustan (68 %) ja sosiaalidemokraattien (67 %) kannattajat. Siviilikriisinhallinnan määrärahaan esittivät korotusta ennen kaikkea vihreät (42 %).

Tiedot perustuvat MTS:n tutkimukseen, jossa Taloustutkimus Oy haastatteli 1022 15-74- vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kiintiöpoimintaan perustuvat henkilökohtaiset haastattelut (CAPI) tehtiin 19.10-4.11.2001 välisenä aikana.

Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on muistettava, että suurista puolueista saadut tulokset ovat luotettavampia kuin vastaavat tiedot pienemmistä puolueista, joiden kannattajia otoksessa on lukumääräisesti vähemmän. Kolmannes vastaajista ei ilmaissut puoluekantaansa.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat pääsihteeri Heli Santala p. 16088162, MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja Jorma Hentilä p. 040-5874894 ja yleissihteeri Petri Kekäle p. 16088163.

Raportti mielipidetutkimuksesta (pdf) (406 KB)

Palaa otsikoihin