Tiedotteita ja katsauksia 2/2000

Puolet suomalaisista kannattaa EU:n kriisinhallintajoukkoja

Puolet suomalaisista (52 %) suhtautuu myönteisesti siihen, että EU on parhaillaan perustamassa kriisinhallintajoukkoja. Kaksi viidestä (43 %) ei pidä hyväksyttävänä, että EU on ottamassa näin itselleen myös sotilaallisia tehtäviä. Tulos perustuu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) uusimpaan tutkimukseen.

Suomen ilmoitusta asettaa tarvittaessa 1 500 sotilasta EU:n kriisinhallintajoukkojen käyttöön kannattaa selvästi yli puolet vastaajista (57 %). Päinvastainen näkemys oli 37 prosentilla.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti rauhanturvaamiseen osallistumiseen, sillä vain vajaa kymmenes (7 %) asennoituu siihen kielteisesti. Sen sijaan Kosovon ilmaiskujen kaltaisiin rauhaanpakottamisoperaatioihin osallistumista ei hyväksytä (63 %).

Miehet suhtautuivat selvästi naisia myönteisemmin EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämiseen (61 % ja 42 %). Ikäryhmistä 15-24-vuotiaat (62 %) ja 25-34-vuotiaat (59 %) kannattivat muita useammin EU:n toiminnan laajentumista myös sotilaallisiin tehtäviin. Suur-Helsingin (60 %) ja Uudenmaan (59%) asukkaat olivat selvästi suurempana joukkona EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan kannalla kuin muut. Kielteisimmin siihen suhtautuivat välisuomalaiset. Kokoomuksen (60 %) ja sosiaalidemokraattien (58 %) kannattajat kokivat EU:n toiminnan laajenemisen myönteisemmin kuin muut. Kielteisimmin hankkeeseen suhtautuivat vasemmistoliiton kannattajat (58 %).

Suomalaisten sotilaiden lähettämiseen tarvittaessa EU:n kriisinhallintajoukkoihin suhtautuivat miehet selvästi naisia myönteisemmin (67 % ja 49 %). Kahden nuorimman ikäluokan kanta oli vanhempia ikäluokkia myönteisempi (15-24-vuotiaat 68 % ja 25-34-vuotiaat 64 %). Ylemmän akateemisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden suhtautuminen suomalaisiin kriisinhallintajoukkoihin oli muun koulutuksen saaneita myönteisempää (75 % ja 68 %).

Kokoomuksen kannattajat erottuivat omaksi ryhmäkseen muiden puolueiden kannattajiin verrattuna, sillä heistä suomalaisten käyttöön EU:n kriisinhallintajoukoissa suhtautui myönteisesti kaksi kolmesta (67 %) ja kielteisesti kolmannes (29 %).

Suomalaisten osallistumisella rauhanturvaamiseen kansalaisten tuki

Vajaa yksi kymmenestä (7 %) on sitä mieltä, ettei suomalaisten tulisi osallistua laisinkaan rauhanturvaamistehtäviin ulkomailla. Hieman yli puolet (56 %) vastaajista kannattaa suomalaisten osallistumista YK:n johtamiin rauhanturvaamistehtäviin. Lisäksi kolmannes (33 %) on sitä mieltä, että suomalaisten voisivat osallistua myös EU- tai Nato-johtoisiin rauhanturvaamistehtäviin.

Osallistuminen YK:n johtamien rauhanturvaamistehtävien lisäksi myös EU- ja Nato-johtoisiin rauhanturvaamistehtäviin saa vahvimman kannatuksen 15-24-vuotiailta (47 %), ylioppilastutkinnon suorittaneilta (51 %) ja opiskelijoilta (49 %).

Sen sijaan kaksi kolmesta (63 %) suomalaisesta suhtautuu kielteisesti osallistumiseen sotilaallisesti vaativiin, Kosovon ilmaiskujen kaltaisiin rauhaanpakottamisoperaatioihin. Niihin menemistä kannattaa joka neljäs (25%). Muita kielteisemmin suhtautuivat yli 65- vuotiaat (71 %), alemman yliopistollisen tutkinnon suorittaneet (72 %), ylemmät toimihenkilöt (72 %) ja vasemmistoliitton kannattajat (72 %).

Yli puolet (55 %) vastaajista on sitä mieltä, että Suomen tulisi osallistua rauhanturvaamistehtäviin Euroopassa ja sen lähialueilla, kuten Lähi-Idässä. Tämän lisäksi joka kolmas (32 %) katsoo, että suomalaiset voisivat osallistua vastaaviin tehtäviin myös muissa maanosissa, kuten Afrikassa puhjenneiden kriisien ratkaisemiseksi.

Nuorimpien ikäluokkien suhtautumisessa rauhanturvaamiseen osallistumiseen ei ole eroa sen välillä, toimitaanko Euroopassa ja sen lähialueella vai muissa maanosissa. Luvut ovat 15-24-vuotiailla 47 ja 44 prosenttia ja 25-34-vuotiailla 46 ja 48 prosenttia. Vastaavat luvut olivat ylioppilastutkinnon suorittaneilla 37 ja 57 prosenttia sekä opiskelijoilla 46 ja 44 prosenttia.

Sotilaallisella liittoutumattomuudella enemmistön selvä hyväksyntä

Suomalaisten selvä enemmistö (66 %) on edelleen sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla. Joka neljäs (25 %) puolestaan katsoo, että Suomen pitäisi pyrkiä liittoutumaan. Keväällä joka viides (20%) oli liittoutumisen kannalla.

MTS:n tutkimuksissa on kysytty kansalaisten mielipidettä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tai liittoutumisesta vuosina 1996-2000 kahdeksan kertaa. Vuonna 1996 liittoutumattomuuden kannattajia oli 69 prosenttia vastaajista. Tämän jälkeen kannatus laski tasaisesti aina syksyyn 1998 asti, jolloin se oli 60 prosenttia. Sen jälkeen sotilaallisen liittoutumattomuuden suosio näyttää vakiintuneen noin 70 prosentin tasolle (kevät 1999 74 %, syksy 1999 68 % ja kevät 2000 71 %).

Miehet kannattivat yhä naisia useammin liittoutumista (30 % ja 20 %).
Miesten ja naisten näkemysero on ollut yleensäkin 10 prosenttiyksikköä. Liittoutumista kannattivat muita selvemmin 15-24-vuotiaat (33 %), ylioppilastutkinnon suorittaneet (30 %), alemman yliopistotutkinnon suorittaneet (35 %), maatalousväestö (32 %), alemmat toimihenkilöt (31 %) ja kokoomuksen kannattajat (33 %).

Vankimpia liittoutumattomuuden kannattajia olivat ylemmän akateemisen tutkinnon suorittaneet (74 %), ylemmät toimihenkilöt (72 %), itä- ja välisuomalaiset (74 % ja 73 %) sekä vasemmistoliittolaiset (85 %).

Ne haastatellut, jotka eivät ilmoittaneet poliittista kantaansa (278/1015), eivät eronneet muista vastaajista .

Nato hyväksyttävin liittoutumisvaihtoehto

MTS;n tutkimuksissa on vuodesta 1996 lähtien kysytty kansalaisten mielipidettä mieluisimmasta vaihtoehdosta siinä tilanteessa, että Suomi joka tapauksessa päättäisi liittoutua sotilaallisesti. Euroopan sotilaspoliittinen kehitys on johtanut siihen, että kevään 2000 tutkimuksessa jouduttiin muuttamaan vuosina 1996-99 jo aikasarjaksi vakiintuneen kysymyksen vastausvaihtoehtoja. Eurooppalaista todellisuutta vastaavat täsmennykset on jouduttu tekemään myös tämän syksyn tutkimuksen vastausvaihtoehtoihin.

Vaihtoehdon "täysjäsenyys WEU:ssa" tilalle tuli viime keväänä "sotilaallinen yhteistyö EU:n kanssa". Jälkimmäinen korvattiin tähän tutkimukseen vaihtoehdolla "EU:n kehittäminen nykyisten tehtävien lisäksi myös sotilasliitoksi. Osuudeltaan jatkuvasti 1-2 prosentin luokassa ollut "sotilaallinen yhteistyö Venäjän" kanssa jätettiin nyt kokonaan pois.

Naton jäsenyys eri muodoissaan on ollut jatkuvasti selvästi suosituin liittoutumisvaihtoehto lukuun ottamatta viime kevään tutkimusta, jolloin sotilaallinen yhteistyö EU:n kanssa sai lähes saman kannatuksen kuin Nato-vaihtoehto.
Tämän syksyn tutkimuksessa Naton jäsenyyttä kannatti 48 prosenttia vastaajista. Kannatusluku on näin asettunut samalla tasolle kuin vuosien 1996-99 kuudessa tutkimuksessa. Kannatus on vaihdellut vuoden 1996 41 prosentista vuoden 1998 58 prosenttiin.

Naton jäsenyyden kannatus oli muita selvempää maatalousväestön (61 %), yrittäjien (60 %) ja kokoomuksen kannattajien keskuudessa (58 %).

EU:n kehittämistä nykyisten tehtävien lisäksi myös sotilasliitoksi piti parhaana liittoutumisvaihtoehtona Suomelle joka viides vastaaja (20 %). Tätä vaihtoehtoa puolsivat selvimmin ylemmän akateemisen tutkinnon suorittaneet (34 %), Suur-Helsingin asukkaat (30 %) ja vasemmistoliiton kannattajat ( 29 %).

Ruotsi mieluisimpana sotilaallisena liittokumppanina on vuosina 1996-99 vaihdellut marraskuun 1999 17 prosentista kesäkuun 1999 26 prosenttiin. Tässä tutkimuksessa sitä piti parhaimpana vaihtoehtona 17 prosenttia vastaajista. Muita vastaajaryhmiä useammin Ruotsi-vaihtoehtoa kannatettiin maatalousväestön (27%) ja vasemmistoliittolaisten (35 %) keskuudessa.

Olemmeko menossa Natoon?

Vuosina 1998-2000 on kysytty neljä kertaa kansalaisten arviota siitä, onko Suomi monilla eri tasoilla tapahtuvan yhteistyön seurauksena sitoutumassa Naton jäsenyyteen ja luopumassa sotilaallisen liittoutumattomuuden periaatteesta.

Vuonna 1998 kaksi kolmesta vastaajasta (66 %) oli sitä mieltä, että Suomi on sitoutumassa Naton jäsenyyteen. Myöhemmissä tutkimuksissa liukumista Natoon ei ole pidetty enää yhtä todennäköisenä. Tämän vuoden kevään tutkimuksessa alle puolet (45 %) vastaajista epäili tai toivoi Suomen olevan menossa Natoon monimuotoisen yhteistyön kautta. Tässä tutkimuksessa 60 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että Suomi on menossa Naton jäsenyyteen, joka neljäs (25 %) ettei ole.

Muita selvimmin Natoon menoon uskoivat tai sitä epäilivät yrittäjät (72 %), itäsuomalaiset (71 %) ja kokoomuksen kannattajat (68 %). Miehet uskoivat naisia selvästi useammin, että Suomi on sitoutumassa Natoon (64 % ja 56 %). Naisvastaajille kysymys näyttää olleen vaikea, sillä joka viides heistä (19 %) ei pystynyt määrittelemään tai halunnut kertoa kantaansa. Sama tilanne oli yli 65-vuotiailla ( eos 21 %), kansakoulun suorittaneilla (eos 24 %) ja alle 60 000 markkaa vuodessa ansaitsevilla ( eos 24 %).

Ulkopolitiikan hoitoon luotetaan vahvasti

Luottamus Suomen ulkopolitiikan hoitoon on MTS:n neljässä viimeisimmässä vuosina 1999-2000 tehdyssä tutkimuksessa ankkuroitunut yli 80 prosentin tasolle. Vahvasta luottamuksesta kertova prosenttiluku oli nyt 81, mikä tosin on hieman alhaisempi kuin viime kevään 89 prosenttia. Vastaavia, kansalaisten erittäin korkeaa luottamusta kuvaavia lukuja saatiin MTS:n 1970- ja 1980-luvun tutkimuksissa.

Maanpuolustustahto lujittunut

MTS:n maanpuolustustahtoa mittaavat aikasarjakysymykset 1980-luvulta ovat lähes kymmenen viime vuoden aikana antaneet vakiintuneet tulokset. Klassiseen maanpuolustahtokysymykseen "Jos Suomen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa olosuhteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta", vastasi tässä tutkimuksessa myönteisesti 81 prosenttia ja kieltäviä 14 prosenttia. Luvut ovat suuremmat ja pienemmät kuin koskaan aikaisemmin MTS:n tutkimuksissa. Vuosi sitten myönteisiä vastauksia oli 75 prosenttia ja kieltäviä 18 prosenttia.

Miesten ja naisten vastausten välillä oli edelleen 11 prosenttiyksikön ero kuten syksyn 1999 tutkimuksessa. Miehistä vastasi nyt myönteisesti 87 ja naisista 76 prosenttia, kun vastaavat luvut olivat viime vuonna 80 ja 69 prosenttia. Muita selvästi enemmän myönteisiä vastauksia oli itäsuomalaisilla (96 %) ja kokoomuksen kannattajilla (90 %). Selvästi muita vähemmän puolestaan ylioppilastutkinnon suorittaneilla (64 %) ja vihreiden kannattajilla (69 %).

Myös usko Suomen puolustusmahdollisuuksiin tavanomaisin asein käytävässä sodassa on edelleen vahvistunut. Syksyllä 1999 vastaajista 59 prosenttia piti Suomen mahdollisuuksia hyvinä. Nyt vastaava luku oli 64 prosenttia. Vuodesta 1995 alkaen vakiintunut noin 55 prosentin taso on hypähtänyt kahden viime vuoden aikana korkeammaksi.

Myös tässä kysymyksessä sukupuolten näkemysero on suuri, sillä miehistä 70 prosenttia piti Suomen puolustusmahdollisuuksia hyvinä ja naisista 58 prosenttia. Vastaavat luvut vuosi sitten olivat 67 ja 51 prosenttia. Suomen mahdollisuuksiin uskoivat lujimmin ylemmän akateemisen tutkinnon suorittaneet (75 %), Suur-Helsingin asukkaat (74 %), maaseudun asukkaat (73 %), itäsuomalaiset (78 %) ja kokoomuksen kannattajat (75 %). Selvästi muita heikommat odotukset puolustusmahdollisuuksista olivat yli 65-vuotiailla (54 %), kansakoulun suorittaneilla (54 %), alle 60 000 markkaa vuodessa ansaitsevilla (54 %) ja pohjoissuomalaisilla (46 %).

Puolustusmäärärahojen korotushalu kasvanut

Aikaisempaa useampi vastaaja haluaa korottaa puolustusmäärärahoja, sillä lähes puolet (46 %) oli tätä mieltä. Viime vuonna vastaava luku oli 34 prosenttia, joka oli 1990-luvun toiseksi suurin. Niiden osuus, jotka haluaisivat vähentää puolustusmäärärahoja oli 9 prosenttia, kun vastaava viime vuoden luku 11 prosenttia oli koko 1990-luvun alhaisin.

Korotusta kannattavien prosenttiluku oli suurin maatalousväestön keskuudessa (58 %), Suur-Helsingin asukkailla (62 %) ja uusimaalaisilla (62 %). Muita selvästi haluttomampia korottamaan määrärahoja olivat vasemmistoliiton kannattajat (24 %).

Tiedot perustuvat MTS:n tutkimukseen, jossa Suomen Gallup Oy haastatteli 1015 yli 15-vuotiasta suomalaista ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Monivaiheeseen ositettuun otantaan perustuvat henkilökohtaiset haastattelut (CAPI) tehtiin 18.10.-16.11.2000. Vertailutiedot kevään 2000 ja syksyn 1999 tutkimuksiin perustuvat Otantatutkimus Oy:n MTS:lle tekemiin tutkimuksiin.

Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on muistettava, että suurista puolueista saadut tulokset ovat luotettavampia kuin vastaavat tiedot pienemmistä puolueista, joiden kannattajia otoksessa on vain pieni määrä, näin esimerkiksi tässä tutkimuksessa RKP:n kannattajia. Sama ongelma koskee monia tutkimuksessa käytettyjä taloudellis-sosiaalisia taustamuuttujia.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat pääsihteeri Silvo Hietanen (1.1.2002 alkaen pääsihteeri Heli Santala) p. 09-16088162 tai 050-5549590 ja yleissihteeri Petri Kekäle p. 16088163 tai 050-5549591.

Palaa otsikoihin