Mielipidetutkimukset
01.04.2003
Tiedotteita ja katsauksia 1/2003
Suomalaisten mielipiteitä Irakin sodasta 25.- 27.3.2003
Selkeä enemmistö suomalaisista ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa hyökkäystä Irakiin. YK:n asema turvallisuuden ylläpitäjänä heikkenee enemmistön mielestä sodan seurauksena. Enemmistö uskoo läntisen ja islamilaisen maailman vastakohtaisuuksien voimistuvan, kun taas Yhdysvaltojen aseman kansainvälisessä politiikassa arvellaan heikkenevän. Suomen katsotaan hoitaneen hyvin ulkopolitiikkansa Irakin kysymyksessä. Kansalaisten enemmistö ei mielestään saa tiedotusvälineistä luotettavaa kuvaa sodasta.
Suuri enemmistö suomalaisista ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa hyökkäystä Irakiin
Yhdysvaltojen johtama liittoutuma aloitti sodan 20.3.2003. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan(MTS)Taloustutkimus Oy:lla teettämän tutkimuksen haastattelut suoritettiin 25.-27.3.2003. Tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa hyökkäystä Irakiin. Naiset vastustavat hyökkäystä (85 prosenttia) miehiä enemmän (67 prosenttia). Suomalaisista 14 prosenttia hyväksyy hyökkäyksen, miehistä 20 prosenttia ja naisista kahdeksan prosenttia. (kuva 1)
YK:n asema turvallisuuden ylläpitäjänä heikkenee ja läntisen ja islamilaisen maailman vastakohtaisuudet vahvistuvat sodan seurauksena
Suomalaisista 63 prosenttia uskoo YK:n aseman turvallisuuden ylläpitäjänä heikkenevän Irakin sodan seurauksena, kun taas YK:n aseman vahvistumiseen luottaa noin joka kymmenes. Noin viidenneksen mielestä YK:n asema pysyy ennallaan. Suurimmat erot ovat SDP:n ja kokoomuksen äänestäjien välillä. SDP:n kannattajista 54 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista 73 prosenttia katsoo YK:n aseman heikkenevän.
Kansalaisista 56 prosenttia katsoo läntisen maailman ja islamilaisen maailman vastakohtaisuuksien vahvistuvan. Yleisimmin näin uskovat Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat (75 prosenttia ja 72 prosenttia).
Noin puolet kansalaisista (49 prosenttia) arvelee, että Yhdysvaltojen asema kansainvälisessä politiikassa heikkenee. Useimmin näin ajattelevat SDP:n kannattajat (58 prosenttia), mutta vihreiden kannattajista tätä mieltä on alle puolet (40 prosenttia). Viidennes suomalaisista (20 prosenttia) uskoo Yhdysvaltojen aseman vahvistuvan. Neljänneksen (24 prosenttia) mielestä sodalla ei ole vaikutusta Yhdysvaltojen asemaan kansainvälisessä politiikassa.
Suomalaisista 40 prosenttia uskoo Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan heikkenevän sodan seurauksena. Viidennes suomalaisista (21 prosenttia) katsoo sen vahvistuvan ja 29 prosenttia arvelee, ettei sodalla ole vaikutusta. Eniten yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistumiseen uskovat Vasemmistoliiton (31 prosenttia) kannattajat. Kokoomuksen äänestäjissä puolestaan on eniten EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan heikkenemiseen uskovia (45 prosenttia).
Kaksi viidestä suomalaisesta uskoo Naton aseman sotilasliittona heikkenevän. Sen sijaan 15 prosenttia arvelee sen vahvistuvan. Kolmasosa väestöstä katsoo, että sota ei vaikuta Naton asemaan. Vasemmistoliiton kannattajista yli puolet (57 prosenttia) uskoo Naton aseman heikkenevän, kun taas vihreiden kannattajista näin uskoo 29 prosenttia.
Suomalaisista 41 prosenttia katsoo, että asevoimiin perustuvat ratkaisut kansainvälisessä politiikassa vahvistuvat Irakin sodan seurauksena. Päinvastaista mieltä on 18 prosenttia, ja 30 prosenttia puolestaan ei katso sodalla olevan vaikutusta. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista yli puolet (56 prosenttia ja 55 prosenttia) uskoo asevoimiin perustuvien ratkaisujen vahvistuvan.
Israelin ja palestiinalaisten välisen selkkauksen uskotaan vahvistuvan sodan seurauksena (36 prosenttia) tai pysyvän muuttumattomana (39 prosenttia).
Venäjän aseman kansainvälisessä politiikassa ei uskota suuresti muuttuvan sodan seurauksena. Puolet kansalaisista arvelee Venäjän aseman pysyvän ennallaan, ja neljännes katsoo sen vahvistuvan. (kuva 2)
Suomen ulkopolitiikka hoidettu hyvin Irakin kysymyksessä
Suomalaisista 71 prosenttia katsoo, että Suomi on hoitanut hyvin ulkopolitiikkaansa Irakin kysymyksessä. Runsaan viidenneksen (22 prosenttia) mielestä ulkopolitiikkaa on tässä asiassa hoidettu huonosti. SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestäjistä 82 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 66 prosenttia katsoo, että ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin. Huonosti hoidettuna ulkopolitiikkaa pitää 13 prosenttia SDP:n äänestäjistä ja 33 prosenttia keskustan äänestäjistä. (kuva 3)
Yhdeksän prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomi on Irakin sodassa ymmärtänyt Yhdysvaltojen näkemyksiä. Yksi prosentti kansalaisista katsoo, että Suomi on ymmärtänyt Irakin näkemyksiä.
Suomalaisista 58 prosenttia (miehistä 62 prosenttia ja naisista 50 prosenttia) katsoo, että Suomi on ensisijaisesti nojautunut Yhdistyneisiin Kansankuntiin Irakin sotaa koskevissa kannanotoissaan. Kansalaisista 29 prosenttia (miehistä 23 prosenttia ja naisista 34 prosenttia) katsoo Suomen ilmaisseen kantansa kyllin itsenäisesti. (kuva 4)
Asevienti Irakin sotaan osallistuviin maihin tulisi kieltää
Suomalaisista 71 prosenttia haluaisi kieltää aseviennin Irakin sotaan osallistuviin maihin (esim. USA, Iso-Britannia, Australia, Tanska, Irak). Viidenneksen mielestä asevientiä ei pitäisi kieltää. Tätä mieltä on kokoomuksen äänestäjistä 36 prosenttia, SDP:n ja keskustan 21, Vasemmistoliiton 12 ja vihreiden äänestäjistä yhdeksän prosenttia. (kuva 5)
Suuri enemmistö tukee Suomen osallistumista humanitaarisiin ja jälleenrakennustoimintaan Irakissa
Lähes 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulee olla mukana Irakin väestön humanitaarisessa auttamisessa. Mahdollisissa rauhanturvaamistehtävissä mukanaoloa kannattaa 72 prosenttia ja vastustaa 23 prosenttia. Jälleenrakennustyöhön osallistumista kannattaa 62 prosenttia ja vastustaa 33 prosenttia. Yli puolet suomalaisista (61 prosenttia) on sitä mieltä, että Suomen tulisi ottaa vastaan Irakin pakolaisia. Kolmannes vastustaa pakolaisten vastaanottamista. (kuva 6)
Kansalaiset eivät usko saavansa tiedotusvälineistä luotettavaa kuvaa Irakin sodasta
Puolet suomalaisista (51 prosenttia) on sitä mieltä, etteivät ole saaneet tiedotusvälineistä luotettavaa kuvaa sodasta. Luotettavan kuvan katsoo saaneensa 38 prosenttia kansalaisista. (kuva 7)
Kansalaisista yli puolet (58 prosenttia) katsoo, että tiedotusvälineissä on käsitelty Irakin sotaa liian paljon. Vastaajista 39 prosenttia pitää määrää sopivana. (kuva 8)
Lisätietoja tutkimuksesta antaa MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja Jorma Hentilä,
09-654217, 040-5874894 ja MTS:n pääsihteeri Heli Santala, 09-160 88 162, 050-554 9590
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, MTS, on tehnyt tutkimuksen Irakin tilanteesta. USA:n johtama liittoutuma aloitti sodan Irakiin 20.3.2003. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy osana Telebustutkimusta. Tutkimus tehtiin atk-avusteisena puhelinhaastatteluna (CATI) 25.-27.3. 2003. Tutkimuksessa haastateltiin 1007 henkilöä. Otos on painotettu iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksessa poliittinen kanta on selvitetty kysymällä ketä äänestitte viimeksi eduskuntavaaleissa. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi ja puoli prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. Tutkimuksessa esitettiin kaikkiaan seitsemän kysymystä.
Tämän raportin tekstiosassa on käytetty taustamuuttujina vain sukupuolta ja puoluekantaa.
Kuva 1 (pdf) (77.5 KB)
Kuva 2 (pdf) (79 KB)
Kuva 3 (pdf) (86.1 KB)
Kuva 4 (pdf) (82.9 KB)
Kuva 5 (pdf) (85.9 KB)
Kuva 6 (pdf) (73.4 KB)
Kuva 7 (pdf) (82.7 KB)
Kuva 8 (pdf) (94.1 KB)