Tiedotteita ja katsauksia 1/2002

Baltian maiden Nato-jäsenyys ei lisää Suomen tarvetta sotilaalliseen liittoutumiseen

Tutkimusta tehtäessä ei vielä tiedetty marraskuun lopulla pidetyn Naton Prahan-huippukokouksen päätöksestä kutsua Naton uusiksi jäseniksi seitsemän uutta maata Keski- ja Itä-Euroopasta, mukaan lukien Baltian maat. Baltian maiden kutsumisesta Naton jäseniksi kuitenkin puhuttiin jo lähes selvänä asiana. MTS kysyi nyt toista kertaa, pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä, mikäli Viro, Latvia ja Liettua hyväksytään Naton jäseniksi. Tänä vuonna 68 prosenttia katsoi, ettei Suomen siinäkään tapauksessa tulisi hakea Nato-jäsenyyttä, kun taas 24 prosenttia katsoi, että Suomen pitäisi tällöin hakea Nato-jäsenyyttä. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 71 prosenttia ja 24 prosenttia. Vuoden aikana käyty keskustelu ei näytä vaikuttaneen juuri lainkaan suomalaisten käsityksiin tässä kysymyksessä. (Kuva 1).

Tämän vuoden luvut on lähes samat kuin vastaukset kysymykseen Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tai liittoutumisesta; 70 prosenttia kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta ja 22 prosenttia kannatti sotilaallista liittoutumista. Kun kansalaisilta kysyttiin miten Naton mahdollinen laajentuminen vaikuttaa heidän turvallisuuden tunteeseen, yli puolet (51%) katsoi että se ei lisää eikä vähennä turvallisuutta.

Sotilaallista liittoutumattomuutta kannatetaan laajasti

MTS on kysynyt suomalaisten kantaa sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tai liittoutumisesta vuodesta 1996. Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on vaihdellut 64-79 prosenttia. Vuoden 2001 syksyllä sotilaallista liittoutumattomuutta kannatti 79 prosenttia ja liittoutumista 16 prosenttia, 1998 kesällä 64 prosenttia kannatti liittoutumattomuutta ja 27 prosenttia liittoutumista. Nyt tehdyssä tutkimuksessa sotilaallista liittoutumattomuutta kannatti 70 prosenttia ja liittoutumista 22 prosenttia. Vasemmistoliiton äänestäjistä sotilaallista liittoutumattomuutta kannatti 88 prosenttia, SDP:n ja keskustan äänestäjistä 76 prosenttia, vihreiden äänestäjistä 78 prosenttia ja kokoomuksen äänestäjistä 59 prosenttia. Rkp:n äänestäjistä enemmistö (71 %) kannatti sotilaallista liittoutumista.

Kun otetaan huomioon tässä tutkimuksessa käytetyt taustamuuttujat, tyypillisin liittoutumisen kannattaja on 35–49-vuotias, keskituloinen, opistotasoisen koulutuksen saanut länsisuomalainen Rkp:ta äänestävä mies. Tyypillisin liittoutumattomuuden kannattaja on 50-70-vuotias hyvätuloinen Itä-Suomessa asuva opistotasoisen koulutuksen saanut Vasemmistoliittoa äänestävä nainen.(Kuva 2)

Viime vuodesta on tapahtunut hienoinen siirtymä liittoumattomuudesta liittoutumisen suuntaan, mutta koko aikasarjan tarkastelussa luvut asettuvat normaalitasoille. (Kuva 3)

Natoon jos päätetään liittoutua sotilaallisesti

Kysyttäessä mieluisinta liittoutumisvaihtoehtoa, jos Suomi päättäisi kaikesta huolimatta liittoutua sotilaallisesti tai pyrkiä entistä läheisempään sotilaalliseen yhteistyöhön ulkovaltojen kanssa; puolet vastaajista pitää Natoa parhaana vaihtoehtona. Kuitenkin niin, että Suomessa ei rauhan aikana olisi vieraita joukkoja tai tukikohtia. Puolustusliittoa Ruotsin kanssa kannattaa viidennes ja EU:n kehittämistä nykyisten tehtävien lisäksi myös sotilasliitoksi kannattaa 17 prosenttia. Tämä kysymys on esitetty vuodesta 1996 lähtien, ja joka kerta Naton jäsenyys eri muodoissaan on ollut jatkuvasti eniten kannatusta saanut liittoutumisvaihtoehto. (Kuva 4)

Puolet kannattaa ja puolet vastustaa sotilaallisten tehtävien lisäämistä Euroopan unionille

Kysyttäessä kansalaisten suhtautumista siihen, että EU on ottamassa itselleen myös sotilaallisia tehtäviä, puolet (47 %) suhtautuu myönteisesti ja puolet (47 %) kielteisesti. Yli puolet 15–24-vuotiaista ja 25–34-vuotiaista suhtautuu asiaan myönteisesti, kun taas yli 35-vuotiaiden enemmistö suhtautuu asiaan kielteisesti. Kannattajien osuus on suurin kokoomuksen äänestäjissä, joista 58 prosenttia suhtautuu myönteisesti. Pienin kannatus on Vasemmistoliiton äänestäjillä, joista kielteisesti suhtautuu 71 prosenttia. Myönteisesti suhtautuvien osuus on laskenut vuosista 2000 ja 2001, jolloin yli puolet (52%, 55 %) suhtautui myönteisesti sotilaallisten tehtävien lisäämisen Euroopan unionille. (Kuva5)

Ulkopolitiikan hoitoon luotetaan

Suomalaiset luottavat ulkopolitiikan hoitoon. Vastaajista 79 prosenttia katsoi, että Suomen ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin. 14 prosenttia piti ulkopolitiikkaa huonosti hoidettuna. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 87 prosenttia ja kymmenen prosenttia. SDP:n äänestäjistä 90 prosenttia, keskustan äänestäjistä 78 prosenttia, kokoomuksen äänestäjistä 87 prosenttia sekä vihreiden 83 ja Vasemmistoliiton äänestäjistä 82 prosenttia piti ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. (Kuvat 6 ja7)

Tänä vuonna kysyttiin viimevuotiseen tapaan, kuinka hyvin tai huonosti Suomi on hoitanut suhteitaan Pohjoismaihin, Venäjään, Baltian maihin, Yhdysvaltoihin ja kehitysmaihin. Lisäksi kysyttiin ensimmäistä kertaa, kuinka hyvin tai huonosti Suomi on hoitanut suhteitaan Saksaan, Ranskaan ja Iso-Britanniaan. Vastaajista 90 prosenttia arvioi, että suhteita Pohjoismaihin on hoidettu hyvin. Viime vuonna tätä mieltä oli 87 prosenttia. Suhteet Venäjään on hoidettu hyvin yli 80 prosentin mielestä, viime vuonna luku oli 76 prosenttia. Suhteet Baltian maihin ja Saksaan on hoidettu hyvin yli 80 prosentin mielestä. Lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että suhteet on hoidettu hyvin myös Ranskaan, Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Viime vuonna Yhdysvaltojen kohdalla luku oli 76 prosenttia.

Kehitysmaihin on suhteet hoidettu hyvin 60 prosentin mielestä, luku on noussut selvästi viime vuodesta (42 %). Huonosti suhteita kehitysmaihin on hoidettu 33 prosentin mielestä, näin ajattelevien henkilöiden osuus on pienentynyt viime vuodesta yli kymmenen prosenttiyksikköä (46 %). (Kuva 8)

Euroopan unionin ulkopolitiikka herättää luottamusta

Suomalaisista kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että EU:n ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin. Eniten tätä mieltä ovat 15–24-vuotiaat (72 %) ja vähiten 25–34-vuotiaat (62 %). SDP:n ja vihreiden äänestäjistä 73 prosenttia katsoi, että EU:n ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin. Vasemmistoliiton äänestäjistä 67 prosenttia, keskustan äänestäjistä 65 prosenttia ja kokoomuksen äänestäjistä tätä mieltä oli 63 prosenttia. Näkemyksiä Euroopan unionin ulkopolitiikan hoidosta kysyttiin nyt kolmannen kerran. (Kuva 9)

Suomalaiset edelleen puolustustahtoisia

Jo vuodesta 1964 lähtien on kysytty suomalaisten suhtautumista puolustautumiseen aseellisesti. Kysyttäessä onko suomalaisten puolustauduttava kaikissa tilanteissa asein, jos Suomeen hyökätään, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta, on lähes kaksi kolmasosaa vastannut myöntävästi. Tämän vuoden tulos jatkaa samaa linjaa kuin aiemmat tulokset: 78 prosenttia on sitä mieltä, että on puolustauduttava ja 16 prosenttia katsoo, että ei tarvitse puolustautua.

Suurimmat kannatusluvut ovat ikäluokassa 50–70-vuotiaat, joista 80 pro-senttia vastaa myöntävästi. 15–24-vuotiaista puolestaan 69 prosenttia on puolesta ja 26 prosenttia vastaan. Naisista myöntävästi vastaa 72 prosenttia ja miehistä 82 prosenttia. Pitkässä aikasarjassa puolustustahto on säilynyt korkealla tasolla. (Kuvat 10 ja 11)

Usko Suomen puolustuskykyyn on myös säilynyt samalla tasolla kuin viime vuosina. 58 prosenttia katsoi, että Suomella on hyvät mahdollisuudet puolustautua tavanomaisin asein käytävässä sodassa, kun taas 36 prosenttia arvioi mahdollisuudet huonoiksi. Kaikkein vahvin usko puolustuskykyyn on 25-34-vuotiailla alemman tai opistotasoisen koulutuksen saaneilla kokoomusta äänestävillä miehillä. (kuvat 12 ja 13).

Puolustusmäärärahojen tasoon ollaan tyytyväisiä

Yli puolet (56 %) haluaa säilyttää puolustusmäärärahat nykyisellä tasolla, korotusta haluaa noin kolmannes (31 %), puolustusmäärärahojen vähentämistä kannattaa kymmenisen prosenttia. Naisista nykytason pitäisi 60 prosenttia ja miehistä 52 prosenttia. Vastaavasti 37 prosenttia miehistä ja 27 prosenttia naisista haluaisi korottaa puolustusmäärärahoja. Viime vuonna korottamista kannatti 36 prosenttia vastaajista ja 52 prosenttia oli tyytyväinen nykytasoon. Miesten ja naisten ero tässä kysymyksessä on säilynyt viime vuoden tasolla. Kokoomuksen ja RKP:n äänestäjistä 48 prosenttia haluaisi korottaa puolustusmäärärahoja. Vasemmistoliiton äänestäjistä 68 prosenttia on tyytyväinen nykytasoon, keskustan äänestäjistä 65 prosenttia, SDP:n äänestäjistä 58 prosenttia ja vihreiden äänestäjistä 53 prosenttia. Noin viidesosa (20 %) sekä Vasemmistoliiton että vihreiden äänestäjistä haluaisi vähentää puolustusmäärärahoja. Kokoomuksen ja keskustan äänestäjistä kuusi prosenttia ja SDP:n äänestäjistä 12 prosenttia vähentäisi puolustusmäärärahoja. (Kuvat 14 ja 15)

Enemmistö suomalaisista kannattaa yleistä asevelvollisuutta

Selkeä enemmistö (80 %) on sitä mieltä, että Suomessa on säilytettävä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä. Vajaa kymmenen prosenttia pienentäisi valikoivasti sotilaallisen koulutuksen määrää ja kahdeksan prosenttia luopuisi yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyisi ammattiarmeijaan. Luvut ovat kutakuinkin samat kuin viime vuoden tutkimuksessa. Tämän vuoden vastaajista keskustan äänestäjistä nykyisen järjestelmän kannalla on yli 90 prosenttia, kokoomuksen äänestäjistä 90 prosenttia, SDP:n 83 prosenttia, vihreiden 63 ja Vasemmistoliiton äänestäjistä 56 prosenttia. (Kuva 16)

Suomen osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan saa laajan kannatuksen

Kysyttäessä tulisiko Suomen osallistua vain YK:n johtamiin rauhanturvaamistehtäviin vai myös EU:n tai Naton johtamiin rauhanturvaamistehtäviin tai ei ollenkaan osallistua rauhanturvaamistehtäviin, vain viisi prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen ei tulisi lainkaan osallistua rauhanturvaamistehtäviin ulkomailla. Vain YK:n johtamiin operaatioihin osallistumista kannatti noin puolet (52 %) ja myös EU:n tai Nato-johtoisiin operaatioihin osallistumista kannatti 39 prosenttia. 15–24-vuotiaista enemmistö, 55 prosenttia, kannatti myös EU:n ja Nato-johtoisiin operaatioihin osallistumista, kannatus oli pienin (31%) 50–74-vuotiaiden kohdalla.

Muutaman viime vuoden aikana luvut ovat olleet hyvin samansuuntaisia. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 56 prosenttia ja 39 prosenttia. Kolme prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi lainkaan osallistua rauhanturvaamistehtäviin. Vuonna 2000 luvut olivat 56, 33 ja 7 prosenttia. (Kuva 17)

Turvattomuuden tunne on lisääntynyt

Noin puolet kansalaisista uskoo, että Suomi ja suomalaiset elävät viiden vuoden kuluttua turvattomammassa maailmassa kuin nyt; naisista tätä mieltä on 61 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia. Miesten ja naisten välinen ero on tässä kysymyksessä aina ollut suuri. Verrattuna viime vuosiin turvattomuuden tunne on kasvanut. Edellisen kerran vuonna 1994 yli puolet vastaa-jista katsoi turvattomuuden tunteen lisääntyneen.

Melkein 60 prosenttia 25–34-vuotiaista ja 47 prosenttia 50–74-vuotiaista katsoi, että maailma muuttuu lähivuosina turvattomammaksi. Etelä-Suomen läänissä turvattomammaksi tulevaisuuden koki 48 prosenttia ja Itä-Suomen läänissä 56 prosenttia. Noin viidenneksen mielestä maailma on nykyistä turvallisempi viiden vuoden kuluttua. Neljännes vastaajista arvioi, ettei tilanne muutu. (Kuva 18)

Vuoden 2001 keväällä 46 prosenttia arvioi tulevaisuuden turvattomammaksi ja viidennes turvallisemmaksi, naisista 58 prosenttia ja miehistä 34 prosenttia, neljännes vastaajista katsoi, ettei tapahdu mitään muutosta. Vuonna 2000 noin kolmannes koki tulevaisuuden turvattomammaksi ja 37 prosenttia turvallisemmaksi. (Kuva 19)

Joukkotuhoaseiden leviäminen, ydinaseet, kansainvälinen terrorismi ja ydinvoiman käyttö Venäjällä lisäävät turvattomuuden tunnetta

Eniten kansalaisten turvattomuuden tunnetta lisäävät joukkotuhoaseiden leviäminen, ydinaseet, kansainvälinen terrorismi ja ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Venäjällä. Lähes puolet vastaajista katsoi, että turvattomuutta kasvattavat Israelin ja palestiinalaisten konflikti, Irakin tilanne, ulkomaalaisten lisääntyminen Suomessa, Yhdysvaltojen sota terrorismia vastaan ja Suomen työllisyystilanne. Kansainvälinen terrorismi oli nyt ensimmäistä kertaa mukana tutkimuksessa.

Kansalaisten mielestä turvallisuutta lisäävät Suomen kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen lisääntyminen, Euroopan unionin laajentuminen itäiseen Keski-Eurooppaan sekä Suomen jäsenyys EU:ssa. (Kuva 20)

Viime vuonna yli puolet vastaajista arvioi, että turvattomuutta aiheuttavat ydinaseet ja ydinvoiman käyttö energiatuotantoon Venäjällä. Lisäksi yhtä paljon turvattomuutta aiheuttivat ympäristön tila ja nykyinen luonnonvarojen käyttö. Venäjän asevoimien joukot Suomen lähialueilla sekä ulkomaalaisten määrän lisääntyminen Suomessa lisäsivät turvattomuutta lähes puolella vastaajista. Noin puolet vastaajista uskoi, että Suomen kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen lisääntyminen ja jäsenyys Euroopan unionissa lisäävät turvallisuutta.
(Kuvat 21a,21b,21c)

Tutkimuksen toteutus

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta teetti tutkimuksen Taloustutkimus Oy:llä osana omnibustutkimusta. Tutkimus on tehty henkilökohtaisina haastatteluina vastaajien kodeissa atk-avusteisella haastattelujärjestelmällä (CAPI). Haastattelut tehtiin 25.10. – 13.11.2002. Kysymyksiä oli kaikkiaan 16 kappaletta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–74-vuotiaat lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Tutkimuksessa haastateltiin 1011 henkilöä.

Tutkimusta tulkittaessa on muistettava, että suurista puolueista saadaan luotettavampia tietoja kuin pienistä puolueista, joiden kannattajia otoksessa oli lukumääräisesti vähemmän. Vastaajista 38,4 prosenttia ei ilmoittanut äänestyskäyttäytymistään. Tutkimuksessa kysyttiin: Mitä puoluetta äänestitte viime eduskuntavaaleissa?

Tämän tutkimuksen otos perustuu kiintiöpoimintaan, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli, alue- ja kuntatyyppijakauma. Haastatteluja tehtiin 44 kaupungissa ja 48 kunnassa. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Kokonaistuloksen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla 2,5 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat pääsihteeri Heli Santala p. 09-160 88162, yleissihteeri Petri Kekäle p. 09-160 88163 ja MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja Jorma Hentilä p. 040-5874894.

Palaa otsikoihin