Tiedotteita ja katsauksia 1/2001

Suuri enemmistö suomalaisista kannattaa yleistä asevelvollisuutta

Suomalaisten selvä enemmistö (89 %) kannattaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää. Siirtymistä kokonaan ammattiarmeijaan perustuvaan puolustusjärjestelmään piti parhaana vaihtoehtona 7 prosenttia suomalaisista. Tulos perustuu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) uusimpaan tutkimukseen.

Nykymuotoista yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää, jossa koko ikäluokalle pyritään antamaan sotilaallinen koulutus, kannattaa 76 prosenttia vastaajista. Valikoivaa, mutta kuitenkin yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa järjestelmää, jossa vain osa ikäluokasta saa sotilaskoulutuksen, piti parhaana vaihtoehtona 13 prosenttia suomalaisista.

Nykyisen laajuista varusmiespalvelusta puolsivat selvästi muita useammin viljelijät (91 %), yli 65-vuotiaat (86 %), itäsuomalaiset (83 %), maaseudun asukkaat (83%) ja keskustapuolueen kannattajat (85 %). Valikoivan varusmiespalveluksen valitsivat parhaaksi vaihtoehdoksi muita selvästi useammin vihreiden (27 %) ja vasemmistoliiton (24 %) kannattajat.

MTS:n tutkimus osoitti, että vastaajat pitivät Suomen suhteita muihin pohjoismaihin, Baltian maihin, Yhdysvaltoihin ja Venäjään hyvin hoidettuina, mutta lähes puolet (46 %) haastatelluista katsoi, että Suomen suhteet kehitysmaihin on hoidettu huonosti.

Sotilaallisella liittoutumattomuudella edelleen selvä enemmistön tuki

Suomalaisten enemmistö (68 %) on edelleen sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla. Joka viides (21 %) puolestaan katsoo, että Suomen pitäisi pyrkiä liittoutumaan. Syksyllä 2000 joka neljäs (25 %) oli liittoutumisen kannalla.

MTS:n tutkimuksissa on kysytty kansalaisten mielipidettä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tai liittoutumisesta vuosina 1996-2001 yhdeksän kertaa. Lukuun ottamatta lokakuun 1998 (60 %) ja kesäkuun 1999 (74 %) lukuja liittoutumattomuuden kannatus on ollut lähes vakio eli välillä 64-71 prosenttia.

Miehet ovat aikaisemmin kannattaneet selvästi naisia enemmän sotilaallista liittoutumista. Nyt sukupuolten ero oli vain 2 prosenttiyksikköä; miehet 22 ja naiset 20 prosenttia. Yleensä on ollut noin 10 prosenttiyksikköä.

Sotilaallista liittoutumattomuutta puolsivat muita enemmän viljelijät (87 %), vasemmistoliittolaiset (81 %) sekä Väli-Suomen (79 %) ja Pohjois-Suomen (78 %) asukkaat. Liittoutumisen takana olivat puolestaan muita selvemmin yli 350 000 markkaa vuodessa ansaitsevat (32 %), pääkaupunkiseudun asukkaat (32 %), kokoomuksen kannattajat (32 %), 15-24-vuotiaat (29 %), (opiskelijat (29 %), ylemmät toimihenkilöt (29 %) ja uusmaalaiset (28 %).

Onko Suomi menossa Natoon?

Vuosina 1998-2001 on kysytty viisi kertaa kansalaisten arviota siitä, onko Suomi monilla eri tasoilla tapahtuvan yhteistyön seurauksena sitoutumassa Naton jäsenyyteen ja luopumassa sotilaallisen liittoutumattomuuden periaatteesta.

Vuonna 1998 kaksi kolmesta vastaajasta (66 %) oli sitä mieltä, että Suomi on sitoutumassa Naton jäsenyyteen. Tämän jälkeen sitä toivovien tai epäilevien prosenttiosuus on pienentynyt selvästi. Tosin vuoden 2000 syyskuussa prosenttiosuus oli 60. Tässä tutkimuksessa hieman yli puolet (53 %) vastaajista oli sitä mieltä, että Suomi on menossa Natoon monimuotoisen yhteistyön kautta. Kolmannes (31 %) oli päinvastaista mieltä.

Miehet uskoivat edelleen naisia useammin, että Suomi on sitoutumassa Natoon (58 % ja 49 % ; syksy 2000 64 % ja 56 %). Naisvastaajille kysymys näyttää olevan vaikea, sillä joka viides (21 %) heistä ei pystynyt määrittelemään tai halunnut kertoa kantaansa (syksy 2000 19 %).

Muita selvemmin Natoon menoon uskoivat tai sitä epäilivät viljelijät (74 %), yli 350 000 markkaa (65 %) ja 120 000-240 000 markkaa vuodessa ansaitsevat (60 %). Päinvastaista mieltä olivat muita useammin pohjoissuomalaiset, joista 23 prosenttia uskoi, ettei Suomi ole sitoutumassa. Heistä tosin neljänneksellä (25 %) ei ollut kantaa tähän kysymykseen. Korkeakoulututkinnon suorittaneista ja ylemmistä toimihenkilöistä kaksi viidestä (42 % ja 38 %) oli samaa mieltä.

Jos Suomi liittoutuu Nato hyväksyttävin

MTS:n tutkimuksissa on vuodesta 1996 lähtien kysytty kansalaisten mielipidettä mieluisimmasta vaihtoehdosta, jos Suomi päättäisi joka tapauksessa liittoutua sotilaallisesti. Euroopan sotilaspoliittinen kehitys on johtanut siihen, että vuoden 2000 kahdessa tutkimuksessa jouduttiin hieman muuttamaan vastausvaihtoehtoja.

Naton jäsenyys eri muodoissaan on ollut jatkuvasti selvästi suosituin liittoutumisvaihtoehto. Tämänkään tutkimuksen tuloksissa ei ole oleellista muutosta aikaisempaan. Jäsenyyttä Natossa mieluisimpana vaihtoehtona kannatti 43 prosenttia vastaajista (Syksy 2000 48 %).

Naton jäsenyyden kahden vastausvaihtoehdon ero on ollut kaikissa tutkimuksissa selvä. Nyt 40 prosenttia kaikista haastatelluista piti parhaimpana liittoutumisvaihtoehtona jäsenyyttä Natossa siten, ettei Suomessa olisi rauhan aikana Nato-maiden joukkoja tai tukikohtia. Sitä vaihtoehtoa, että Suomessa olisi jo rauhan aikana Nato-maiden joukkoja tai tukikohtia kannatti kolme prosenttia haastatelluista.

Naton jäsenyyden kannatus oli selvästi muita vahvempaa kokoomuslaisten piirissä (61 %) ja vähäisempää vasemmistoliittolaisilla (18 %), eläkeläisillä (30 %), yli 65-vuotiailla (34 %), Väli-Suomen asukkailla (35 %) ja vihreiden kannattajilla (36 %).

EU:n kehittämistä nykyisten tehtävien lisäksi myös sotilasliitoksi piti parhaana liittoutumisvaihtoehtona Suomelle 22 prosenttia vastaajista (syksy 2000 20 %). Miesten ja naisten näkemysero oli huomattava, sillä miehistä 26 prosenttia ja naisista 19 prosenttia piti EU:n kehittämistä sotilasliitoksi parhaana vaihtoehtona. Tätä vaihtoehtoa puolsivat muita enemmän korkeakoulutetut (30 %) sekä vihreiden (28 %) ja vasemmistoliiton (27 %) kannattajat ja vähiten kansakoulun käyneet (15 %).

Ruotsi mieluisimpana sotilaallisena liittokumppanina on vuosina 1996-2000 vaihdellut heinäkuun 2000 luvusta 14 prosenttia kesäkuun 1999 26 prosenttiin. Vuosittainen vaihtelu on ollut kuitenkin verrattain vähäistä. Viime vuoden joulukuussa Ruotsia liittokumppanina kannatti 17 prosenttia ja nyt 18 prosenttia vastaajista. Sotilasliitto Ruotsin kanssa sai vähiten kannatusta yli 350 000 markkaa vuodessa ansaitsevien (10 %), kokoomuslaisten (10 %) ja alempien toimihenkilöiden joukossa (11 %). Tätä vastausvaihtoehtoa pitivät mieluisimpana viljelijät (31 %), vasemmistoliittolaiset (29 %) ja yrittäjät (28 %).

Halu korottaa puolustusmäärärahoja edelleen vahva

Viime vuoden syksyllä lähes puolet kansalaisista (46 %) oli valmis korottamaan puolustusmäärärahoja. Tässä tutkimuksessa korotusta puolsi 44 prosenttia haastatelluista. Niitä, jotka haluaisivat pitää määrärahat ennallaan oli viime vuoden tavoin 44 prosenttia. Puolustusmäärärahojen vähentämistä kannatti 9 prosenttia (syksy 2000 8%).

Miehet haluaisivat korottaa määrärahoja selvästi naisia enemmän (52 % ja 37 %). Sukupuolen näkemysero tässä kysymyksessä on kasvanut huomattavasti viime syksystä (49 % ja 43 %). Puolet naisista (50 %) haluaisi pitää puolustusmäärärahat ennallaan. Miehillä vastaava prosenttiluku on 37.

Määrärahojen korottamista puolsivat muita useammin kokoomuksen kannattajat (56 %), yli 65-vuotiaat (52 %) ja Väli-Suomen asukkaat (51 %). Niiden vähentämistä taas kannattivat selvimmin vasemmistoliittolaiset (19 %), vihreät (18 %), 15-24-vuotiaat (15 %) ja opiskelijat (14 %).

Luottamus ulkopolitiikan hoitoon vahva

Luottamus Suomen ulkopolitiikan hoitoon on MTS:n viidessä viimeisessä vuosina 1999-2001 tehdyssä tutkimuksessa ankkuroitunut yli 80 prosentin tasolle. Vahvasta luottamuksesta kertova prosenttiluku on nyt 89 (syksi 2000 81%; kesä 2000 89%). Vastaavia, kansalaisten erittäin korkeaa luottamusta ulkopolitiikan hoitoon kuvaavia lukuja saatiin MTS:n 1970- ja 1980-luvun tutkimuksissa.

Tässä tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa myös sitä, kuinka hyvin tai huonosti Suomen ulkosuhteita on hoidettu maamme kannalta keskeisten valtioiden kanssa.

Neljä viidestä vastaajasta katsoi, että Suomen suhteita muihin pohjoismaihin ja Baltian maihin on hoidettu hyvin (86 % ja 82 %). Huonosti hoidettuina näitä lähisuhteita piti 11 ja 10 prosenttia.

Suomen suhteita Venäjään ja Yhdysvaltoihin piti hyvin hoidettuina 76 prosenttia vastaajista ja huonosti hoidettuina 18 ja 12 prosenttia. Ero selittyy sillä, että vastaajista useampi ei osannut sanoa kantaansa suhteiden hoitoon Yhdysvaltoihin kuin Venäjään (12 %; 6 %).

Suomen suhteita kehitysmaihin piti huonosti hoidettuina lähes puolet vastaajista (46 %) ja hyvin 42 prosenttia. Erityisen selvästi niitä pitivät huonosti hoidettuna Rkp:n kannattajat (81 %), vasemmistoliittolaiset (69 %), ylemmät toimihenkilöt (67 %), korkeakoulututkinnon suorittaneet (58 %), 25-34 -vuotiaat (58 %), uusmaalaiset (57 %) ja sosiaalidemokraatit (56 %).

Kuva EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei särötön

MTS:n tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa kansalaisten mielipidettä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidosta. Vastaajista 61 prosenttia piti niitä hyvin hoidettuina. Miesten ja naisten mielipiteessä ei ollut eroa. Runsas viidennes (22 %) vastaajista oli sitä mieltä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli hoidettu huonosti.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitivät hyvin hoidettuna muita useammin 15-24 - vuotiaat (74 %) sekä viljelijät ja sosiaalidemokraattien kannattajat (73 %). Huonosti hoidettuna sitä pitivät useimmin vasemmistoliiton kannattajat (45 %), yrittäjät (38 %) ja korkeakoulututkinnon suorittaneet (31 %).

Turvattomuuden tunne voimistunut

MTS:n tämän vuoden tutkimuksessa usko turvallisempaan tulevaisuuteen on heikentynyt vuoteen 2000 verrattuna, sillä joka neljäs (26 %; kesä 2000 37 %) luotti turvallisempaan tulevaisuuteen seuraavan viiden vuoden aikana. Joka neljäs vastaaja (24 %) taas oli sitä mieltä, ettei tulevaisuus tuo mukanaan muutoksia turvallisuuteen. Lähes puolet (46 %) uskoi elävänsä lähitulevaisuudessa entistä turvattomammassa maailmassa (kesä 2000 33 %).

Vuoden 2000 turvallisuusodotukset olivat myönteisemmät kuin kertaakaan 1990-luvun aikana ja turvattomampaan tulevaisuuteen uskovien prosenttiosuus toiseksi pienin.

Miesten ja naisten turvallisuusodotusten ero oli jälleen suuri, sillä naisista 58 prosenttia ja miehistä 34 prosenttia uskoi turvattomaan tulevaisuuteen. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 42 ja 24 prosenttia. Prosenttiyksiköissä laskettuna miesten ja naisten ero oli tänä vuonna 24, viime vuonna 18 ja kaksi vuotta sitten 24. Nykyistä turvallisempaa tulevaisuutta odotti miehistä 36 prosenttia ja naisista 18 prosenttia. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 45 ja 30 prosenttia.

Muita vahvempi luottamus turvalliseen tulevaisuuteen oli 15-24 -vuotiailla (38 %) ja opiskelijoilla (37 %). Keskimääräistä useammat vihreiden kannattajat (61 %) ja 25-34- vuotiaat (55 %) uskoivat turvattomuuden lisääntyvän nykyisestä seuraavan viiden vuoden aikana.

Venäjän tilanne edelleen keskeisin huolestumisen aihe

Venäjän tilanne huolestuttaa edelleen eniten suomalaisia. MTS:n tutkimukset ovat koko 1990-luvun osoittaneet, että suomalaiset kokevat uhkaksi turvallisuudelleen Venäjän sisäiset olot ja ympäristökysymyksen, ydinteknologia mukaan lukien.

Suomalaisista 77 prosenttia katsoi Venäjän ydinvoiman tuotannon uhkaavan omaa turvallisuuttaan tänään ja tulevaisuudessa. Viime vuonna vastaava luku oli 78 prosenttia. Venäjän ydinaseen koki uhkaksi 71 prosenttia vastaajista ( vuonna 2000 74 %).

Suomen omaa ydinvoimaa piti kansalaisista uhkana turvallisuudelle 38 prosenttia.

Tänä vuonna kysyttiin vastaajien mielipidettä myös Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten sekä muiden maiden ydinaseiden uhkasta. Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten ydinaseita piti uhkana 53 prosenttia vastaajista ja muiden valtioiden ydinaseita 64 prosenttia.

Suomen lähialueilla olevien Venäjän asevoimien joukkojen katsoi 44 prosenttia vastaajista (vuonna 2000 52 %) vähentävän turvallisuutta. Venäjän kehitystä yleensä piti turvallisuusuhkana 44 prosenttia (vuonna 2000 44 %) sekä Venäjän ja Baltian suhteita 34 prosenttia.

Ulkomaalaiset koetaan vähentävän turvallisuutta

Luonnonvarojen hyväksikäytön ja ympäristön tilan koki uhkaksi turvallisuudelle yli puolet haastatelluista (53 %; vuonna 2000 50 %).

Ulkomaalaisten määrän lisääntyminen koettiin edelleen suurimpana puhtaasti suomalaisen yhteiskunnan sisältä nousevana turvallisuutta vähentävänä tekijänä (47 %; vuonna 2000 45 %), joka ylittää esimerkiksi työllisyystilanteen (30 %) ja ydinvoiman kotimaisen tuotannon (38 %) muodostaman uhan kansalaisten mielissä.

Kansainvälisen politiikan piirissä koettiin Lähi-idän tilanne uhkaavimmaksi (36 %). Kosovon tilannetta piti uhkana tulevaisuudelle 34 prosenttia (vuonna 2000 42 %).

Suomalaisten myönteiset turvallisuusodotukset liittyivät selvästi jäsenyyteen EU:ssa ja kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen laajenemiseen. Vastaajista 48 prosenttia uskoi turvallisempaan tulevaisuuteen lisääntyvän kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen seurauksena (vuonna 2000 60 %). Suomen jäsenyys EU:ssa nähtiin turvallisuutta lisäävänä tekijänä (46 %; vuonna 2000 60%).

EU:n laajenemiseen ja EU:n integraation syvenemiseen suhtauduttiin varauksellisemmin, sillä hieman alle kolmannes (29 %) katsoi unionin laajentumisen lisäävän turvallisuutta ja lähes saman verran vastaajista (30 %) uskoi sen lisäävän turvattomuutta. EU:n integraation syvenemisen uskottiin vaikuttavan hyvin samankaltaisesti, sillä vastaavat luvut olivat 24 ja 21 prosenttia.

Onko EU-myönteisyys taittumassa?

MTS:n tutkimukset ovat viime vuosina kiistatta osoittaneet, että kansalaisten myönteinen suhtautuminen EU:iin on jatkuvasti vahvistunut. Vuoden 2000 keväällä 62 prosenttia vastaajista katsoi jäsenyyden vaikuttaneen myönteisesti Suomen kehitykseen. Nyt vastaava luku on 49 prosenttia. Kielteiseksi koki jäsenyyden EU:ssa 20 prosenttia vastaajista (vuonna 2000 17 %).

Jäsenyyden EU:ssa kokivat myönteisenä turvallisuustekijänä kokoomuslaiset (69 %), korkeakoulututkinnon suorittaneet (64 %), pääkaupunkiseutulaiset ja ylemmät toimihenkilöt (63 %), yli 350 000 markkaa vuodessa ansaitsevat (62 %) sekä uusmaalaiset ja sosiaalidemokraattien kannattajat (61%).

EU:n vaikutusta Suomen turvallisuudelle pitivät muita useammin kielteisenä peruskoulun käyneet, viljelijät ja itäsuomalaiset (29 %) sekä keskustan (26 %) ja vasemmistoliiton kannattajat (25 %).

EU:n jäsenyyden katsottiin vaikuttaneen edelleen aikaisempien vuosien tutkimusten tavoin kielteisesti Suomen maatalouteen, kansalliseen itsenäisyyteen ja sosiaaliturvaan. Vastaajista 69 prosenttia piti EU:n vaikutusta maatalouteen kielteisenä (vuonna 2000 66 % ja vuonna 1999 64 %). Vuosi sitten vastaajista puolet (50 %) koki EU:n vaikutuksen kansalliseen itsenäisyyteen kielteisenä. Nyt prosenttiluku oli 55. EU:n vaikutusta suomalaisten sosiaaliturvaan piti kielteisenä 32 prosenttia vastaajista (vuonna 2000 34 % ja vuonna 1999 42 %).

Kaikilla muilla kysytyillä yhdeksällä elämänalueella EU:n jäsenyyttä pidettiin myönteisenä tai neutraalina. Talouselämälle EU:n vaikutusta piti myönteisenä 55 prosenttia vastaajista (vuonna 2000 66 % ja vuonna 1999 67 %), ympäristölle 50 prosenttia (vuonna 2000 56 % ja vuonna 1999 54 %), Suomen kansainvälisten vaikutusmahdollisuuksien laajenemiselle 45 prosenttia (vuonna 2000 50 % ja vuonna 1999 58 %), sotilaalliselle turvallisuudelle 43 prosenttia (vuonna 2000 53 % ja vuonna 1999 47 %) ja ulkopoliittiselle asemalle 43 prosenttia (vuonna 2000 52% ja vuonna 1999 54 %).

Tiedot perustuvat MTS:n tutkimukseen, jossa Suomen Gallup Oy haastatteli 1000 yli 15-vuotiasta suomalaista ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Ositettuun otantaan perustuvat PuhelinOmnibus haastattelut tehtiin viikoilla 23-24 kesäkuussa 2001.

Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on muistettava, että suurista puolueista saadut tulokset ovat luotettavampia kuin vastaavat tiedot pienemmistä puolueista, joiden kannattajia on otoksessa vain pieni määrä. Sama ongelma koskee monia tutkimuksessa käytettyjä taloudellis-sosiaalisia taustamuuttujia.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat: pääsihteeri Silvo Hietanen (1.1.2002 alkaen pääsihteeri Heli Santala) 09-16088162 tai 050-5549590, MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja Jorma Hentilä 040-5874894 ja yleissihteeri Petri Kekäle 09-16088163 tai 050-5549591.

Palaa otsikoihin