Mielipidetutkimukset
MTS: Afganistan-kysymykset 2009
MTS:n mielipidetutkimuksessa 2009 esitettiin kolme Afganistanin tilanteeseen liittyvää kysymystä.
Afganistanin konflikti monisyinen
Kysymyksenä esitettiin arvioitavaksi, mistä Afganistanin konfliktissa on kysymys. Puolet vastaajista arvioi valmiina annettujen vaihtoehtojen kautta ja toinen puoli vastasi avovastauksina, omin sanoin.
Valmiissa vastausvaihtoehdoissa oli mukana kahdeksan eri kohtaa, joiden kohdalla vastaajat olivat joko täysin tai jonkin verran samaa tai eri mieltä.
Afganistanin konfliktissa on kysymys kriisinhallintaoperaatiosta Afganistanin turvallisuustilanteen vakauttamiseksi. Samaa mieltä on 68 prosenttia, eri mieltä 24 prosenttia. Naisista näin ajattelee 65 ja miehistä 70 prosenttia. Alle 25-vuotiaista 79 prosenttia on samaa mieltä, 25 - 34-vuotiaista 67, 35 - 49- vuotiaista 65 ja yli 50-vuotiaista 64 prosenttia. SDP:n kannattajista samaa mieltä on 76 prosenttia, kokoomuksen 73, vihreiden 72, keskustan 62 ja vasemmistoliiton 59 prosenttia.
Kysymys on sen ehkäisemisestä, että Afganistanista muodostuu kansainvälisen terrorismin tukialue. Samaa mieltä on 67 prosenttia, eri mieltä 22 prosenttia. Miehistä samaa mieltä on 69 ja naisista 64 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista samaa mieltä on 82 prosenttia, SDP:n 79, keskustan 64, vasemmistoliiton 63 ja vihreiden kannattajista 61 prosenttia.
Afganistanissa on kysymys sisällissodasta. Samaa mieltä on 65 prosenttia, naisista 66 ja miehistä 65 prosenttia. Eri mieltä on 24 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista samaa mieltä on 76 prosenttia, SDP:n ja vihreiden 68, vasemmistoliiton 67 ja keskustan kannattajista 63 prosenttia.
Kysymys on aseellisen selkkauksen osapuolten rauhaan pakottamisesta. Samaa mieltä on 63 prosenttia, eri mieltä 26 prosenttia. Miehistä samaa mieltä on 66 ja naisista 60 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista samaa mieltä on 76 prosenttia, vasemmistoliiton 69, SDP:n 65, sekä keskustan että vihreiden kannattajista 59 prosenttia.
Kyse on toiminnasta demokratian ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi, maan jälleenrakentamiseksi ja kansalaisten elinolojen parantamiseksi. Samaa mieltä on 62 prosenttia, eri mieltä 29 prosenttia. Miehistä samaa mieltä on 69 ja naisista 56 prosenttia.
Kysymys on Afganistanin hallituksen vastaisen toiminnan kukistamisesta. Samaa mieltä on 61 prosenttia, eri mieltä 25 prosenttia. Naisista samaa mieltä on 58 ja miehistä 56 prosenttia. SDP:n kannattajista samaa mieltä on 70, keskustan 69, vihreiden 63, kokoomuksen 55 ja vasemmistoliiton kannattajista 35 prosenttia.
Kysymys on eräiden ulkovaltojen taloudellisten ja strategisten etujen turvaamisesta alueella, samaa mieltä on 51 prosenttia, eri mieltä 29 prosenttia. Miehistä näin ajattelee 68 ja naisista 54 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajista samaa mieltä on 91 prosenttia, SDP:n 69, keskustan 62, kokoomuksen 59 ja vihreiden kannattajista 55 prosenttia.
Kysymys on huumetuotannon ehkäisemisestä. Samaa mieltä on 51 prosenttia, eri mieltä 39 prosenttia. Miehistä samaa mieltä on 57 ja naisista 44 prosenttia. Ikäryhmistä yli 50-vuotiaista on samaa mieltä 62 prosenttia, 35 – 49-vuotiaista 49 prosenttia, 15 – 24-vuotiaista 40 ja 25 – 34-vuotiaista 32 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajista samaa mieltä on 65 prosenttia, keskustan 62, kokoomuksen ja SDP:n 61 ja vihreiden kannattajista 38 prosenttia.
Avovastuksia antoi 455 haastateltavaa. Eniten mainintoja saivat uskonto ja uskonnolliset tekijät (113 kappaletta), seuraavina tulivat, terrorismi (53), valtataistelu, maan sisäiset ristiriidat (51), öljy ja luonnonvarat (49), talebanit (41), Yhdysvallat (33), huumeet (30), suurvaltapolitiikka (27), Venäjä (16), heimojen välinen tilanne (16), raha, talous (13), historia (10), naisten asema (10), huonot elinolosuhteet (10), sisällissota (9), kulttuurien yhteentörmäys (7), toisten puuttuminen maan sisäisiin asioihin (7) ja rauhanturvaaminen (7). Kuva 1
”Kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut Afganistanissa”
Toinen uusi kysymys käsitteli sitä, miten hyvin kansainvälisen yhteisön asettamat tavoitteet Afganistanissa ovat toteutuneet. Kysymyksessä lueteltiin kuusi tavoitetta, ja jokaisen tavoitteen toteutumista arvioitiin erikseen.
Kaikkien lueteltujen tavoitteiden osalta kansalaiset ovat sitä mieltä, että ne ovat toteutuneet huonosti, naisten aseman parantaminen (78 %), demokraattisen hallinnon rakentaminen (77 %), elinolojen parantaminen (76 %), terrorismin torjunta (73 %), maan olojen vakauttaminen (72 %) ja huumetuotannon vähentäminen (72 %). Kuva 2
Suomen halutaan pysyvän Afganistanissa
Pitäisikö Suomen pysyä kokonaan erossa Afganistanista? Ei pitäisi, sanoo 67 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista näin ajattelee 76 prosenttia, vihreiden 74, SDP:n 72, keskustan 68 ja vasemmistoliiton kannattajista 64 prosenttia.
Toista mieltä on reilu neljännes, 27 prosenttia. Keskustan ja vasemmistoliiton kannattajista näin ajattelee 29 prosenttia, SDP:n 23, kokoomuksen 21 ja vihreiden kannattajista 20 prosenttia.
Miten Suomen tulisi toimia Afganistanissa?
Kysymyksessä oli lueteltu kuusi eri tehtäväkokonaisuutta, joita jokaista arvioitiin erikseen.
Suomen tulee auttaa Afganistania demokraattisen hallinnon rakentamisessa. Tätä mieltä on yli neljä viidesosaa, 82 prosenttia, 3 prosenttia vastustaa.
Suomen tulee kehitysyhteistyön keinoin tukea taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä koulutuksen järjestämistä. Tätä mieltä on 81 prosenttia, 13 prosenttia vastustaa.
Suomen tulee osallistua Afganistanin poliisivoimien kouluttamiseen. Samaa mieltä on 66 prosenttia, eri mieltä on 29 prosenttia.
Suomen tulee osallistua Afganistanin olojen vakauttamiseen sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin. Tätä mieltä on 55 prosenttia, eri mieltä reilu kolmannes, 38 prosenttia. Vihreiden kannattajista samaa mieltä on 70 prosenttia, SDP:n 66, keskustan 59, kokoomuksen 58 ja vasemmistoliiton kannattajista 40 prosenttia.
Suomen ei tule osallistua Afganistanin asevoimien kouluttamiseen. Tätä mieltä on 50 prosenttia, asiaan suhtautuu myönteisesti 43 prosenttia. SDP:n kannattajista kielteisesti suhtautuu 58 prosenttia, vihreiden 55, vasemmistoliiton 53, kokoomuksen 46 ja keskustan kannattajista 40 prosenttia.
Myönteisesti suhtautuu kokoomuksen kannattajista 53 prosenttia, keskustan 51, vasemmistoliiton 46, vihreiden 38 ja SDP:n kannattajista 37 prosenttia.
Suomen ei tule osallistua ääriryhmien taltuttamiseen sotilaallisin voimakeinoin. Tätä mieltä on 72 prosenttia, myönteisesti asiaan suhtautuu viidennes, 20 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista kielteisesti suhtautuu 83 prosenttia, vasemmistoliiton 80, keskustan 69, vihreiden 67 ja SDP:n kannattajista 66 prosenttia. Kuva 3
Miten tutkittiin?
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Se toteutettiin omnibustutkimuksen osana haastatteluina. Kaikkiaan haastateltiin 981 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmä on maamme 15 - 79-vuotias väestö lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä ovat ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppijakautuma. Haastatteluja tehtiin 81 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 46 ja muita kuntia 35. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi siten, että painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15 - 79-vuotiasta väestöä tuhansina.
Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Puoluekannatukseen liittyviä taustamuuttujia tulkittaessa on otettava huomioon, että suuremmista puolueista saadaan luotettavampia tietoja kuin pienemmistä, joiden kannattajia on tutkimuksessa lukumääräisesti vähemmän. Tutkimuksessa kysyttiin: ”Mitä puoluetta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt?” Haastateltavista ilmoitti puoluekantansa 72 % (710 henkilöä) ja sen jätti kertomatta 28 % (271 henkilöä) haastatelluista.
Haastattelut tehtiin 25.9. – 20.10.2009. Haastattelutyöhön osallistui 50 Taloustutkimuksen Oy:n koulutettua haastattelijaa.
Kaikkiaan tutkimuksessa oli mukana 20 kysymystä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä turvallisuudesta. Tutkimusraportti julkaistaan kokonaisuudessaan joulukuun alkupuolella.
Lisätietoja tarvittaessa:
Tutkimusjaoston puheenjohtaja Tatja Karvonen, puh. 050 590 3744
Pääsihteeri Heli Santala, puh. 09 – 160 88 162, 050 554 9590