Tiedotteet
Valtioneuvoston selonteko Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistumisesta eteni eduskuntaan
Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 8.2.2024 selonteon Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024. Samalla selonteko annettiin eduskunnalle.
Suomen on tarkoitus osallistua Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä Katanpää-luokan aluksella ja enintään 40 henkilöllä 1.4.–31.5.2024 ja Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen Air Shielding -tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla ja enintään 100 henkilöllä 3.6.–31.7.2024. Naton maavoimajoukkoihin ei ole tarkoitus tässä vaiheessa osallistua.
Naton keskeisiä yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviä ovat eteentyönnetty maavoimajoukko (Forward Land Forces), jota aiemmin kutsuttiin nimeltä eteentyönnetty läsnäolo (enhanced Forward Presence), pysyvät laivasto-osastot (Standing Nato Maritime Group ja Standing Nato Mine Counter Measures Group) ja ilmapuolustus (Air Policing, Air Shielding). Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä. Lähes kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviin joko pysyvällä kontribuutiolla tai säännöllisellä rotaatiolla.
”Yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Suomi kantaa myös vastuunsa tinkimättä kuitenkaan kansallisen puolustuksen suorituskyvystä”, kommentoi puolustusministeri Antti Häkkänen.
Lisätietoja puolustusministeriössä antaa osastopäällikkö, ylijohtaja Janne Kuusela, puh. 0295 140 300.
Ministerille osoitetut haastattelupyynnöt hoitaa erityisavustaja Ville Sipiläinen, puh. 040 761 1558.