Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan kannanotto

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssien ja toiminnan turvaaminen
Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on keskeinen merkitys maanpuolustustahdon, maanpuolustustaitojen ja maanpuolustushengen ylläpitämisessä. Vapaaehtoistoiminta on tulevaisuudessakin yksi maanpuolustuksemme peruspilareista ja samalla yksi keskeinen tekijä arvioitaessa maamme kokonaisturvallisuutta. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tukee suorituskykyisen reservin ylläpitämistä ja valmiutta tukea myös muita viranomaista erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa.

Uhkakuvien laajentuessa ja monipuolistuessa sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus Suomea kohtaan säilyy ja sotilaallista puolustusta tarvitaan edelleen. Vaikuttamisen keinot monipuolistuvat, joten puolustuksella tulee kyetä vastaamaan sekä perinteiseen sodankäyntiin että erilaisiin voimankäytön ja vaikuttamisen keinojen yhdistelmiin eli hybridiuhkiin.

Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Vapaaehtoinen maanpuolustus tukee kustannustehokkaasti mainittujen päämäärien saavuttamista ja on samalla merkittävä maanpuolustustahdon ylläpitäjä ja kehittäjä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoilla on osaamista ja valmiuksia tukea viranomaisia ja yhteiskuntaa myös muissa kuin sotilaallisiin uhkiin liittyvissä häiriötekijöissä.

Yleinen asevelvollisuus on keskeinen osa Suomen puolustusratkaisua. Tämä poikkeaa lähes kaikkien muiden eurooppalaisten valtioiden puolustusratkaisuista. Osaamisen perusta luodaan varusmiespalveluksessa, jonka aikana hankittua osaamista ylläpidetään ja kehitetään kertausharjoituksissa, vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa sekä reserviläisen omaehtoisin toimin.

Puolustusvoimat koulutti omissa kertausharjoituksissaan vuonna 2015 noin 18 000 reserviläistä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen päätoimija Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjesti vuonna 2015 1 880 kurssia. Näistä 32 % oli puolustusvoimien tilaamia suoraan maamme valmiutta tukevia sotilaallisia kursseja, joihin puolustusvoimat oli määrittänyt itse tavoitteet. Sotilaallisia valmiuksia parantavia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen omaan kurssitarjontaan kuuluvia kursseja oli 40 % ja yhteiskunnan ei sotilaallisiin häiriötilanteisiin vastaamista ja arjen turvallisuutta parantavia kursseja 28 %. Kursseille osallistui yhteensä 49 408 henkilöä, joista vapaaehtoisia kouluttajia oli 7 151 ja naisia 7 527. Puolustusvoimat maksoi tilaamastaan koulutuksesta Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle noin miljoona euroa. Muu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminta katettiin valtion tuella ja kurssilaisten itsensä maksamilla kurssimaksuilla.

Pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta todetaan, että ”…vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan.”

Hallituksen toukokuussa 2015 päättämien julkisen talouden välittömien sopeutustoimien mukaisesti tukea järjestöille ja yhteisöille leikattiin vuodesta 2016 alkaen viisi miljoonaa euroa. Päätöksen toimeenpanemiseksi hallituksen esityksessä valtion vuoden 2016 talousarvioksi maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseksi osoitettua määrärahaa esitettiin leikattavaksi 20 prosenttia eli 399 000 euroa. Tästä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtionapu olisi kohdentunut 350 000 euron leikkaus. Talousarvion eduskuntakäsittelyssä valtiovarainvaliokunta palautti momentille 400 000 euroa. Myös vuosina 2013 ja 2014 valtionvarainministeriö esitti vastaavaa leikkausta maanpuolustusjärjestöjen rahoitukseen. Valtiovarainvaliokunta palautti aikaisempinakin vuosina rahoituksen puolustusministeriön talousarvioesityksessä esitetylle tasolle. Näiden eduskunnan tahtotilaa osoittavien toimien ansiosta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaedellytykset on toistaiseksi kyetty varmistamaan julkisten hallintotehtävien edellyttämälle tasolle. Toiminnan suunnittelua jatkuvat tavoitteet leikata yhdistyksen saamaa valtionapua ovat merkittävästi haitanneet.

Vapaaehtoinen maanpuolustus eri muotoineen on osoittanut kustannustehokkuutensa sotilaallisen suorituskyvyn ja kokonaisturvallisuuden rakentamisessa.  Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan näkemyksen mukaan hallituksen suunnittelemat säästöt maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseksi vuosina 2017-2021 ovat ristiriidassa turvallisuusympäristön muutoksen sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen aseman, tavoitteiden ja tehtävien kanssa.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta toivoo valtiovarainministeriön kunnioittavan eduskunnan päätöksillään osoittamaa tahtotilaa ja pitää välttämättömänä resurssien säilyttämistä vähintään vuoden 2015 tasolla tällä ja tulevilla hallituskausilla.

***

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puolesta,


Puheenjohtaja        Mikko Savola

Pääsihteeri            Jukka Kotilehto

Palaa otsikoihin