Tiedotteet 2016
Puolustusbudjetti noudattaa hallitusohjelman linjauksia
Hallituksen talousarvioesityksen mukainen vuoden 2017 puolustusbudjetti sisältää hallitusohjelmassa mainitun puolustuksen määrärahalisäyksen, joka nousee kuluvalle vuodelle myönnetystä 50 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan euroon vuonna 2017. Hallitusohjelman mukaisten toimintamenosäästöjen ja edellisellä vaalikaudella päätettyjen pysyvien toimintamenosäästöjen määrä on vastaavasti kasvamassa puolustusministeriön pääluokassa noin 12 miljoonalla eurolla vuoteen 2016 verrattuna. Lisäksi kilpailukykysopimus vähentää hallinnonalan toimintamenomäärärahoja noin 26 miljoonalla eurolla.
Yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan
Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää koko maan kattavaa alueellista puolustusjärjestelmää sekä yleistä asevelvollisuutta puolustuksen perusratkaisuina. Puolustuskyky perustuu puolustusjärjestelmän suorituskykyihin sekä kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä saatavaan tukeen.
Puolustusvoimien toimintavalmiutta kehitetään toimintaympäristön edellyttämällä tavalla. Yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan. Koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka koulutetaan. Varusmiesten maastovuorokausien määrä ja reservin kertausharjoitusten määrä pidetään vuoden 2016 tasolla. Myös lentotuntien ja alusvuorokausien määrä säilyy vuoden 2016 tasolla.
Menojen yhteismäärä laskee kuluvaan vuoteen verrattuna
Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 824 miljoonaa euroa. Tästä on kehykseen kuuluvia menoja 2 460 miljoonaa euroa ja kehyksen ulkopuolisia arvonlisäveromenoja 364 miljoonaa euroa.
Menojen yhteismäärä on 62 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Tämä johtuu pääosin siitä, että vuoden 2016 talousarvio sisälsi huomattavan määrän materiaalihankintojen menoja, jotka myöhennettiin vuosilta 2013–2015 vuodelle 2016, jotta rahoitus ja hankintojen toimitusajat vastaavat paremmin toisiaan. Myös kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahavähennykset ja muut toimintamenomäärärahojen leikkaukset vähentävät menojen yhteismäärää vuonna 2017.
Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2017 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,31 % (v. 2016: 1,37 %). Puolustusministeriön pääluokan määrärahojen osuus kaikista valtion budjettitalouden määrärahoista on vastaavasti 5,1 % (v. 2016: 5,3 %).
Yli kolmasosa sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista materiaaliseen valmiuteen
Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista (ilman arvonlisäveromenoja) käytetään noin 914 miljoonaa euroa (38 %) materiaaliseen valmiuteen. Puolustusmateriaalihankintojen osuus on tästä 480 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista on suunniteltu käytettävän lisäksi materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen noin 434 miljoonaa euroa.
Maapuolustuksessa kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyjä. Meripuolustuksessa kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta. Ilmapuolustuksessa ylläpidetään ilmatorjunnan ja Hornet-järjestelmän suorituskykyä. Puolustusvoimat jatkaa myös vuonna 2015 käynnistettyjä hankkeita 2020-luvulla poistuvien ilma- ja merivoimien strategisten suorituskykyjen korvaamiseksi.
Puolustusbudjetti sisältää kolme uutta tilausvaltuutta
Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettavan 519 miljoonan euron suuruisen tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2017–2025. Tilausvaltuudella muun muassa jatketaan alueellisten joukkojen suorituskykyjen kehittämistä tulenkäytön, tulivoiman, johtamisen, panssarintorjunnan ja liikkuvuuden osalta, jatketaan Hornet- ja Hawk-lentokalustojen jäljellä olevan elinkaaren turvaavia hankkeita ja hankitaan asevelvollisten koulutuksessa tarvittavia ampumatarvikkeita sekä kotimaisia tykistön ja kranaatinheittimistön ampumatarvikkeita.
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 181 miljoonan euron tilausvaltuutta, jolla on tarkoitus hankkia muun muassa ajoneuvoja, varaosia sekä materiaalin huolto- ja ylläpitopalveluja. Tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2017–2020.
Ilmavoimien Vinka-koulutuksen korvaa koulutusjärjestelmä, jonka ylläpito- ja lentokoulutuspalvelujen hankkimiseksi ehdotetaan 32 miljoonan euron tilausvaltuutta. Menot ajoittuvat vuosille 2017–2024.
Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään 47:ää miljoonaa euroa, missä on lisäystä 10 miljoonaa euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu pääosin Irakin koulutusoperaatiosta.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (38 milj. euroa) sisältyvät ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu yhteisvahvuus eri operaatioissa, pääosin Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa, tulee olemaan tämänhetkisen arvion mukaan noin 400 henkilötyövuotta.
Lisätietoja puolustusministeriössä antavat:
Kansliapäällikkö Jukka Juusti, puh. 160 88101
Ylijohtaja Teemu Penttilä, puh. 0295 140 200
Neuvotteleva virkamies Timo Rivinoja, puh. 0295 140 221