"Syvennämme pohjoismaista puolustusyhteistyötä"

- Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan ja Krimin laiton liittäminen Venäjään loukkaavat kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksia. Venäjän toiminta on eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen suurin haaste. Tämä kehitys tarkoittaa, että turvallisuuspoliittinen tilanne Pohjoismaiden lähialueilla on heikentynyt selvästi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Alue on edelleen vakaa, mutta meidän on varauduttava siihen, että kriisejä tai välikohtauksia voi esiintyä. On todettava, ettei tilanne enää ole entisellään, ja meidän on opittava suhtautumaan uuteen normaalitilaan.

- Meidän on suhtauduttava Venäjän toimintaan, ei Kremlin retoriikkaan. Venäjä panostaa taloudellisesti paljon sotilaalliseen valmiuteensa ja on osoittanut olevansa valmis käyttämään sotilaallisia keinoja saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa, vaikka se tarkoittaisi kansainvälisen oikeuden periaatteiden loukkaamista. Olemme todenneet Venäjän lisänneen sotilaallista harjoitus- ja tiedustelutoimintaa Itämeren alueella ja pohjoisilla alueilla. Venäjän asevoimat esiintyy haastavasti rajojemme läheisyydessä (ja Itämeren valtioiden alueellista koskemattomuutta on loukattu useaan kertaan). Erityisen huolestuttavaa on, että venäläisten sotilaslentokoneiden toiminta on aiheuttanut välitöntä vaaraa siviililentoliikenteelle.

Venäjän harjoitus- ja tiedustelutoiminta lähialueillamme lisääntyy. Sen huomaa selvästi Itämeren alueella. Venäjän propagandan ja poliittisen toiminnan tarkoitus on kylvää epäsopua maiden välille sekä EU:n ja Naton kaltaisten organisaatioiden sisällä. Venäjällä on suuri vastuu tämän kielteisen kehityksen kääntämisessä.

- Pohjoismaat kohtaavat tilanteen solidaarisuuden ja syvennetyn yhteistyön avulla. Pohjoismainen yhteistyö perustuu yhteiseen arvomaailmaan ja haluun selvitä haasteista yhdessä. Lähtökohtana on tosin jäsenyys eri organisaatioissa, mutta teemme tiivistä yhteistyötä EU:n ja Naton puitteissa. Lähestymistapamme on puolustuksellinen. Haluamme vahvistaa Pohjois-Euroopan vakautta, ja otamme etäisyyttä uhkauksiin ja sotilaallisten voimavarojen käyttöön. Tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö ja solidaarinen toiminta Baltian maiden kanssa vahvistavat osaltaan alueemme turvallisuutta ja nostavat kynnystä sotilaallisten välikohtausten syntymiselle. Toimimalla yhdessä päättäväisesti, ennakoitavasti ja johdonmukaisesti voimme edistää rauhaa ja turvallisuutta omassa osassamme maailmaa. Samalla vahvistamme yhteishenkeä EU:ssa ja Natossa sekä ylläpidämme osaltamme transatlanttista linkkiä.

- Tämän lisäksi Pohjoismaiden turvallisuuspoliittiseen asemaan vaikuttavat riippuvuus kansainvälisistä kauppavirroista, kyberhyökkäysten ja terrorismin riski sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Euroopan eteläisillä ja kaakkoisilla naapurialueilla valtioita ja instituutioita joutuu mukaan sisällissotien leimaamaan väkivallan kierteeseen, johon liittyy myös valtioiden välisten vastakkainasettelujen riski. Muut kuin valtiolliset toimijat, kuten ISIL, uhmaavat vakiintuneita valtioita, rajoja ja instituutioita ja houkuttelevat myös Pohjoismaiden kansalaisia.

- Pohjoismaiden puolustusministerien tapaamisessa Arvidsjaurissa 10. maaliskuuta päätimme parantaa edellytyksiä seurata tapahtumien kehittymistä lähialueillamme. Tämä koskee sekä meri- että ilmatilannekuvaa. Painopisteenä on tiedon jakaminen ilmatilassa tapahtuvasta liikenteestä, jotta ennakkovaroitukset saadaan aikaisemmin ja yllätysten ja väärinkäsitysten riski pienenee. Päätimme myös jatkaa tiedon ja kokemusten vaihtoa siitä, miten reagoimme kyberhyökkäyksiin.

- Jotta voimme toimia tehokkaasti yhdessä mahdollisessa kriisitilanteessa, meidän on valmistauduttava harjoitusten ja koulutuksen avulla. Voimme hyödyntää monessa suhteessa ainutlaatuista harjoitus- ja koulutusympäristöä vahvistaaksemme ilma-, meri- ja maavoimiemme suorituskykyä. Laaja, rajat ylittävä lentoharjoitustoiminta (cross border training) on malli, jota voi käyttää perustana ja jonka pohjalta voidaan tutkia mahdollisuuksia luoda korkeatasoinen lentoharjoitus, Northern Flag. Aiomme nyt edetä siten, että tarjoamme toistemme ilmavoimien käyttöön vaihtoehtoisia tukikohtia huonoissa sääolosuhteissa.

Tarjoamalla edellytyksiä korkeatasoisille harjoituksille varmistamme, että myös muut maat ja organisaatiot ovat hyvin perehtyneitä lähialueeseemme. Tätä havainnollistaa muun muassa Naton korkean profiilin harjoitus Norjassa vuonna 2018.

- Kansainvälisissä operaatioissa rakennamme edelleen pitkäaikaisen yhteistyön varaan pyrkiäksemme siihen, että voimme suuremmassa määrin sovittaa toimintaamme ennakoivasti yhteen sotilas- tai siviilioperaatioissa ja silloin kun se on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä operaatioissa esimerkiksi Afganistanissa, Malissa ja Irakissa. Pohjoismaiden on osallistuttava aktiivisesti keskusteluun siitä, miten YK:n rauhanturvatoimintaa kehitetään.

- Olemme myös käynnistäneet ohjelman puolustusalan valmiuksien kehittämiseksi; ohjelmassa voimme yhdessä Baltian maiden kanssa edistää puolustussektorin uudistamista yhteistyömaissamme.

- Pohjoismaisen teollisuussopimuksen tarkistaminen, nykyaikaistaminen ja yksinkertaistaminen on ollut käynnissä jo pitkään. Olemme nyt allekirjoittaneet sopimuksen, mikä on tärkeä virstanpylväs. Sopimus tarjoaa puitteet määräyksille huoltovarmuudesta ja erityistoimista, jotka ovat ajankohtaisia lähinnä vakavia hätätilanteita ja sotia valmisteltaessa ja niiden aikana, sekä määräyksille tietystä yksinkertaistamisesta, joka koskee vastahankintojen/teollisuusyhteistyön soveltamista ja puolustusmateriaalin kauppaa sopimuspuolten välillä.

- Pohjoismaisen puolustusyhteistyön lisäksi vahvistamme kunkin maan kansallisia valmiuksia kahdenvälisellä yhteistyöllä, joka parantaa edellytyksiä käsitellä välikohtauksia ja uhkia. Kahdenvälinen yhteistyö täydentää ja vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä kokonaisuutena ja turvallisuutta meidän osassamme maailmaa.

- Otamme osaltamme vastuun alueestamme tänä rauhattomana aikana. Pohjoismainen yhteistyö täydentää EU:ssa ja Natossa alueemme turvallisuuden parantamiseksi tehtävää yhteistyötä. Yhteinen päämäärämme on lisätä ennakoitavuutta, edistää rauhanomaista kehitystä ja välttää sotilaalliset välikohtaukset ja konfliktit.

Nicolai Wammen
Tanskan puolustusministeri

Carl Haglund
Suomen puolustusministeri

Gunnar Bragi Sveinsson
Islannin ulkoministeri

Ine Eriksen Søreide                                                                                           
Norjan puolustusministeri

Peter Hultqvist            
Ruotsin puolustusministeri

Puolustusministerien yhteisartikkeli julkaistiin perjantaina 10.4.2015 norjalaisessa Aftenposten lehdessä ja myöhemmin muunmuassa Hufvudstadsbladetissa. Käännös on puolustusministeriön tekemä.

Palaa otsikoihin