Puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus 2014

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, valtioneuvoston kanslia ja ministeriöiden kansliapäälliköt järjestivät 3.10.2014 keskustelutilaisuuden tulevaisuusvaliokunnan "Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta?" ?raportin ja ministeriöiden tulevaisuuskatsausten pohjalta.

Puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen mukaan yleinen asevelvollisuus on olennainen osa Suomen puolustusratkaisua myös tulevaisuudessa. Se on Suomen puolustuksen perusta, jolla on vahva tuki ja luottamus valtiojohdon, kansan ja asevelvollisten keskuudessa. Vain yleisen asevelvollisuuden avulla Suomessa saavutetaan riittävä laatu ja määrä sijoituskelpoista reserviä sodan ajan tehtäviin. Yleistä asevelvollisuutta kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuuden menestystekijä on se, että suomalainen asevelvollisuus on kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa.

Sotilaallisen maanpuolustuksen ensisijainen päämäärä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle tai sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tämä säilyy puolustuksen prioriteettina myös tulevaisuudessa ja se edellyttää puolustusvoimilta todellista suorituskykyä. Tulevaisuuden vakavana huolenaiheena ovat puolustusbudjetit ja etenkin puolustusmateriaaliin käytettävissä oleva rahoitus. Ilman riittävää materiaali-investointitasoa puolustuksen perusvalinnat edellyttävät uudelleenarviointia jo tulevan hallituskauden aikana.

Toimintaympäristön muutos ja kasvava taloudellinen keskinäisriippuvuus edellyttävät laaja-alaista puolustusyhteistyötä. Tarvitaan kansainvälistä verkottumista, kumppanuuksia ja yhteistyötä, sillä kenelläkään ei ole kaikkia tarvittavia resursseja itsellään. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö - niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin - on erottamaton osa Suomen puolustusta. Toimivalla viranomaisyhteistyöllä ja suomalaisella kokonaisturvallisuuden konseptilla turvataan yhteiskunnan kriisinsietokyky, joka on riippuvainen myös kansalaisten luottamuksesta valtionhallintoon ja puolustusvoimiin.

Muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan puolustuskyvyn suunnitelmallisella ylläpidolla ja kehittämisellä. Keskipitkällä aikavälillä, 2020-luvun alkuun mennessä, merkittävä osa puolustushaarojen tärkeimpien joukkojen keskeisestä materiaalista vanhenee ja suorituskyky heikkenee alle tehtävien vaatiman tason. Pitkällä aikavälillä, 2020-luvulla, merivoimien taistelualukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät vanhenevat ja niiden tilalle on hankittava uusia.

Puolustushallinnon vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esittämän lisäresurssitarpeen toteutuessa puolustuskyky turvattaisiin ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Se ei kuitenkaan vastaa 2020-luvulla väistämättä edessä olevien merivoimien vanhenevan aluskaluston ja ilmavoimien Hornet-kaluston korvaamisen rahoitustarpeisiin.

Valtioneuvoston kanslian hallitusohjelman seuranta -sivulla http://vnk.fi/toiminta/hallitusohjelman-seuranta/tulevaisuuskatsaukset/fi.jsp löydät linkit myös muiden ministeriöiden katsauksiin.

Puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus 2014 löytyy osoitteesta www.defmin.fi/tulevaisuuskatsaus2014/

Lisätietoja puolustusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsauksesta antavat konserniohjausyksikön johtaja Janne Kuusela, 0295 140311 sekä viestintäjohtaja Max Arhippainen, puh 0295 140120.

Palaa otsikoihin