Tiedotteet 2008
Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan haasteita ja mahdollisuuksia tunnistettu
Comprehensive Approach - Trends, Challenges and Possibilities for Cooperation in Crisis Prevention and Management- tutkimus julkaistaan.
Ulkoministeriö, puolustusministeriö ja sisäasiainministeriö sekä puolustusvoimat ja Crisis Management Initiative julkaisevat 24.11.2008 yhteistyössä kansainvälisen tutkimusryhmän ainutlaatuisen tutkimuksen kriisinhallinnan nykytilasta, haasteista ja mahdollisuuksista. Tutkimus perustuu Suomen johdolla kesäkuussa 2008 Helsingissä pidettyyn korkeantason CAS- kriisinhallintaseminaariin (Comprehensive Approach Seminar), johon osallistuivat valtuuskunnat 15 maasta sekä keskeiset kriisinhallinnan monikansalliset toimijat, YK, Etyj, EU ja Nato.
Monimutkaiset kriisit ja konfliktit vaativat kokonaisvaltaista kriisinhallintaa: enemmän yhteistyötä, koordinaatiota ja johdonmukaisuutta kriisinhallintatoiminnan kaikilla tasoilla. Monikansallisten toimijoiden (YK, Etyj, EU, Nato ja Afrikan järjestöt) kokonaisvaltainen kriisinhallinta on edistynyt merkittävästi, mutta toimintaa hankaloittaa edelleen toimijoiden sisäinen vastakkainasettelu sekä jäsenvaltioiden hajautuneisuus. Kokonaisvaltainen kriisinhallinta vaihtelee periaatteiltaan ja toimintatavoiltaan maakohtaisesti. Kokonaisvaltaisen kriisinhallintatoiminnan suunnittelu ja toimeenpano on vielä suhteellisen uutta, eikä kokemusta parhaista toimintamalleista vielä ole.
Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehittäminen sekä kansallisella että monikansallisella tasolla sekä itse kriisinhallinta-alueella operaatioissa ja missioissa vaatii koulutuksen, kaikenpuolisen yhteensopivuuden ja tiedon jakamisen sekä toiminnan arvioinnin kehittämistä. Toimijat saattavat olla itsenäisiä toimijoita kriisinhallinta-alueella, mutta niiden tiedot ja toiminnot ovat toisistaan riippuvaisia.
Kriisinhallinnan toiminta-alueena ovat yleensä hauraat valtiot, minkä huomioiminen tulee olla intervention ja erilaisten toimintojen lähtökohtana. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan onnistumisen edellytys on kriisinhallinta-alueen viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kriisinhallintaan. Myös kriisialueiden omien kriisinhallintavalmiuksien kehittämistä tulee tukea. Kansalaisyhteisön ja kansalaisjärjestöjen merkitystä ei tule unohtaa, vaan niiden roolia avun antamisessa ja sen vastaanottamisessa tulee kehittää.
Muistettava on, että kokonaisvaltainen kriisinhallinta ei ole tavoite sinänsä vaan keino saavuttaa tavoite. Se on yhteistyön kulttuurin luomista ja yhteisten joustavien toimintamallien kehittämistä ja toteuttamista. Kokonaisvaltainen kriisinhallinta on haasteellinen prosessi, jossa organisaatioiden ja ihmisten oppiminen sekä osaamisen kumuloituminen vaatii aikaa. Tämä aika tulee käyttää tutkimukseen, kehittämiseen, arviointiin, koulutukseen panostamiseen ja ennen kaikkea asenteiden muuttamiseen. Kokonaisvaltainen kriisinhallinta vaatii erityisesti valmiutta ja kykyä ymmärtää kriisit ja konflikti kokonaisvaltaisesti ja halua vastata niihin kokonaisvaltaisesti.
Suomen kansallisesta lähestymistavasta kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan kertoivat tilaisuudessa ulkoasiainministeri Alexander Stubb, puolustusministeri Jyri Häkämies ja sisäasiainministeri Anne Holmlund. Tilaisuuden juhlapuhuja oli presidentti Martti Ahtisaari, vuoden 2008 Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
Lisätietoja antavat CMI ry:n ohjelmajohtaja Kristiina Rintakoski, puh (09) 4242810 sekä puolustusministeriössä tiedottaja Kristian Vakkuri, puh. (09) 160 88220 tai 050 554 9564.
Siirry julkaisuun