Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma

Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011 rakentuu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004 sekä hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten ja tavoitteiden pohjalle.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Koska rakenteelliset toimenpiteet alkavat vaikuttaa vasta vuodesta 2008 lähtien, vähennetään puolustusvoimien toimintamenojen kasvupaineita vuosina 2005–2007 hallinnonalan sisäisillä toimenpiteillä toimintoja painopisteyttämällä ja rakennemuutosta jatkamalla. Vuosina 2008-2012 on rakenteellisilla toimenpiteillä tavoitteena saattaa toimintamenot vuoden 2004 tasolle keskimäärin 50 miljoonan euron vuotuisilla säästöillä, jotka kohdennetaan kehittämishankkeisiin. Tämä edellyttää pysyviä säästöjä henkilöstö- ja kiinteistömenoista.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa puolustusvoimien tavoitteeksi asetettu 50 miljoonan euron vuotuinen säästötarve kehittämishankkeiden rahoittamisessa on aikaansaatu lakkauttamalla kaksi varuskuntaa, vähentämällä palkattua henkilöstöä ja kohdentamalla kehittämisohjelmien tukemiseen 500 henkilötyövuotta. Lisäksi on luovuttu tarpeettomaksi käyneistä kiinteistöistä ja maa-alueista, ulkoistettu tukitoimintoja strategisten kumppanuuksien avulla, vähennetty esikuntia sekä uudistettu puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä.

Valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta käynnistynyt puolustusvoimien rakennemuutos ja sen toimeenpano ovat edenneet pääosin asetettujen tavoitteiden ja suunniteltujen aikataulujen mukaisesti. Pääosa puolustusvoimien rakennemuutokseen liittyvistä toimista saadaan valmiiksi vuoden 2008 alkuun mennessä. Edellä kuvatusta aikataulusta johtuen rakennemuutoksen tuottamat taloudelliset säästöt pystytään hyödyntämään asteittain toiminta- ja taloussuunnitelman suunnittelukauden 2008-2011 aikana. Tähän asti toimeenpantujen rationalisointitoimien perusteella ja suunnitelmien tarkentumisen ansiosta voidaan jo nyt arvioida, että osaa toiminnan ja talouden tasapainottamiselle asetetuista säästötavoitteista ei saavuteta suunnitellussa laajuudessa.

TTS  2008-2011 suunnittelukauteen vaikuttavat keskeiset tavoitelinjaukset

Suunnittelukauteen vaikuttavat keskeiset turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2004 tavoitelinjaukset voidaan suorituskykyjen ylläpitämisen ja toimintavalmiuden kehittämisen osalta kiteyttää kolmeen osakokonaisuuteen:

• Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle.

• Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat. Kykyä antaa virka-apua muille viranomaisille ja yhteistoimintaa viranomaisten välillä kehitetään edelleen.

• Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen omaksumista, nykyistä monipuolisempien ja suorituskykyisempien sotilaallisten voimavarojen kehittämistä ja aktiivista osallistumista monikansalliseen harjoitustoimintaan.

Ydintoimintoihin keskittymistä ja puolustusvoimien rakennemuutosta jatketaan suunnittelukaudella 2008-2011 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004 määritettyjen linjausten mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan keskeisenä tavoitteena on palauttaa vuodesta 2008 alkaen puolustusvoimien toiminnan taso takaisin rakenneuudistusta edeltäneelle vuoden 2005 tavoitetasolle reserviläiskoulutuksessa sekä alus- ja lentotoiminnassa. Toiminnan tason palauttamisella on erittäin suuri merkitys puolustusvoimien tehtävien edellyttämän suorituskyvyn ja toimintavalmiuden ylläpitämisen kannalta.

TTS 2008-2011 suunnittelukauden keskeiset haasteet

Edellä esitettyjen tehtävien täyttämiseen nähden suunnittelukauden 2008-2011 keskeiseksi huolenaiheeksi on muodostunut taloudellisten resurssien riittävyys. Tehdyistä rationalisointitoimenpiteistä ja saavutetuista säästöistä huolimatta hallinnonalan toiminnan ja talouden tasapainottamiseen tähdänneillä toimilla ei ole saavutettu kaikilta osin riittävää vaikutusta, jonka avulla resurssien riittävyys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin olisi kyetty varmistamaan.

Syyt resurssien riittämättömyyteen aiheutuvat vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisten suorituskykyvaatimusten ja käytettävissä olevien voimavarojen välisestä kuilusta, kustannustason noususta sekä puolustusvoimien kehittämisen kumulatiivisesta jälkeenjääneisyydestä, jonka pitkän aikavälin rahoituksellinen vaje on aiheuttanut. Hallinnonalan henkilöstön määrä ja infrastruktuurin volyymi on varautumisen ja toiminnan ylläpitovelvoitteiden vuoksi huomattavan suuri moneen muuhun hallinnonalaan verrattuna. Tästä syystä pienilläkin yksikköhinnan muutoksilla on suuret kerrannaisvaikutukset hallinnonalan toimintaan. Puolustusministeriön hallinnonalalle on osoitettu kompensaatiota hintojen nousun kattamiseen, mutta kompensaation avulla on kyetty kattamaan ainoastaan osa kokonaistarpeesta. Puuttuva osa joudutaan näin ollen kattamaan hallinnonalalle osoitetusta rahoituskehyksestä, mikä tarkoittaa sitä, että muista tavoitteista ja toiminnan sisällöstä on tingittävä.

Edellä kuvattujen osatekijöiden lisäksi paine rahoittaa puolustusvoimien materiaalin hankintaa ja ylläpitoa kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, koska puolustusmateriaalin kustannustaso nousee enemmän kuin yleinen hintataso.  Tämä johtuu siitä, että puolustusmateriaalin elinjakso lyhentyy ja uuden materiaalin ylläpitokustannukset kasvavat. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen ylläpito ja vanhenevan suorituskyvyn korvaaminen edellyttävät huomattavaa tasokorotusta puolustusmateriaalihankintamäärärahoihin ja toimintamenoihin.

Toteutetut säästötoimet ovat aiheuttaneet viime vuosikymmenen aikana puolustusjärjestelmän suorituskyvyn kehittämisen ja ylläpidon kumulatiivista jälkeenjääneisyyttä. Toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi puolustusvoimat on leikannut merkittävällä tavalla materiaalisen suorituskyvyn rakentamishankkeita vuosilta 2005-2011 ja supistanut ajoneuvohankintojen toteuttamista sekä vaatetuksen uusimista. Käytettävissä olevat resurssit eivät tällä hetkellä mahdollista resurssien osoittamista puolustusvoimien koko maan puolustamisesta vastuussa olevien alueellisten joukkojen kehittämiseen.

Mikäli suunnittelukauden rahoituskehykset jäävät merkittävästi reaalisen kehitystason alapuolelle, hallinnonalalla ei kyetä ylläpitämään tehtävien edellyttämää tavoitetasoa. Edellä mainittujen syiden perusteella puolustusministeriön hallinnonalan resurssien riittävyys tulisi varmistaa vuodesta 2008 alkaen riittävällä tasokorotuksella, joka ottaa huomioon menopaineiden lisääntymisen siten, että kyky toteuttaa hallinnonalalle asetetut tehtävät ei vaarannu.

Tarkempia tietoja asiasta antaa puolustusministeriössä vanhempi osastoesiupseeri Kari Aapro (puh. 09-160 88143 tai 040-503 1483).

Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011

Palaa otsikoihin