Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 225,3 milj. euroa, missä on vähennystä 48,8 milj. euroa (2,1 %) kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Puolustusministeriön pääluokan osuus bruttokansantuotteesta on noin 1,3 % (v. 2006 noin

1,4 %). Pääluokan määrärahojen osuus valtion kaikista määrärahoista on noin 5,5 % (v. 2006 noin 5,7 %). Hallinnonalan henkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan talousarviovuonna 17 110 henkilötyövuotta, missä on vähennystä vuoden 2006 talousarviossa esitettyyn verrattuna 410 henkilötyövuotta.

Keskeiset tavoitteet

Puolustusministeriön toimialan keskeisiä tavoitteita ovat uskottavan kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön haasteisiin ja vaatimuksiin, EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan edellyttämien sotilaallisten voimavarojen luominen sekä viranomaisyhteistyön tehostaminen kehittämällä puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille.

Puolustusmateriaalihankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja 580,9 milj. euroa, missä on vähennystä 62,4 milj. euroa (9,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennys aiheutuu puolustusmateriaalin hankintamäärärahoihin kohdistetuista menoleikkauksista sekä tilausvaltuuksien menojen ajoituksen myöhentämisistä. Esitetystä määrärahasta 433,5 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien maksuista, 70,4 milj. euroa kahden uuden tilausvaltuuden vuoden 2007 maksuosuuksista, 46,0 milj. euroa muista puolustusmateriaalihankinnoista ja 31,0 milj. euroa indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista. Puolustusmateriaalihankintoihin käytetään puolustusbudjetista noin 31 %, kun myös puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät arvonlisäveromenot otetaan huomioon.

Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen uudella tilausvaltuudella (PVKEH 2007), joka on yhteismäärältään 521,1 milj. euroa vuosina 2007 - 2011, luodaan puolustushaaroille yhteinen tiedustelu-, valvonta- ja johtamis- (TVJ) arkkitehtuuri, varustetaan maavoimissa suojelukomppaniat ja erikoisjääkäripataljoona, hankitaan ilmavoimissa torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys, korvataan nykyinen lähi-ilmatorjuntajärjestelmä, hankitaan sotavarusteajoneuvoja, taistelijan varustusta sekä logistiikan tilannekuvan kehittämiseen liittyviä palveluita ja materiaalia. Lisäksi tilausvaltuudella kehitetään puolustusvoimien ilmasta - maahan iskukykyä.

Uudella TTK-PROTO 2007 -tilausvaltuudella, yhteismäärältään 67,4 milj. euroa vuosina 2007 -2010, pyritään parantamaan tuleviin tilausvaltuuksiin sisältyvien hankintojen valmiutta tutkimus-, testaus- ja kokeilutoiminnalla.

Uudet tilausvaltuudet ovat puolustuksen kehittämisohjelman mukaisia, ja niitä valmisteltaessa on ollut lähtökohtana se, että hankintatilaukset voidaan tehdä valtuuden myöntämisvuonna.

Puolustusvoimien toimintamenot

Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja yhteensä 1 357,0 milj. euroa, josta palkkausmenojen osuus on 719,0 milj. euroa (53,0 %). Toimintamenomäärärahoissa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 28,2 milj. euroa (2,1 %). Lisäys johtuu pääosin palkkausten tarkistuksesta ja yleisestä kustannustason noususta. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmää kehitetään vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman ja hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti. Henkilöstön asemaan vaikuttavissa rakennemuutos- ja toimintamallien kehittämishankkeissa noudatetaan hyvän työnantajan menettelytapoja. Asevelvollisten taloudellis-sosiaalista asemaa edistetään asevelvollisten poikkihallinnollisessa yhteistyöfoorumissa. Puolustusvoimien kehittäminen edellyttää keskittymistä ydintoimintoihin ja rakennemuutoksen jatkamista. Kehittämisessä tarvittavien resurssien luomiseksi puolustusvoimissa toteutetaan johtamis- ja hallintojärjestelmän uusiminen, jatketaan rakennemuutosta ja parannetaan tukitoimintojen tuottavuutta kumppanuus- ja palvelukeskushankkeilla sekä oman toiminnan kehittämisellä. Puolustusvoimien taloutta joudutaan talousarviovuonna tasapainottamaan supistamalla puolustusvoimien toimintaa. Esimerkiksi vuoden 2007 kertausharjoituksissa kyetään kouluttamaan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa ainoastaan 5 000 reserviläistä, mikä on 17 % sodan ajan joukkojen koulutustarpeesta.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään 46,9 milj. euroa ja Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen kotimaan toimintamenoihin 3,5 milj. euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus 57,4 milj. euroa sisältyy ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Uudesta Libanonin kriisinhallintaoperaatiosta aiheutuvia lisämäärärahatarpeet ei ole ehditty sisällyttää talousarvioesitykseen. Libanonin operaatiosta aiheutuu vuonna 2007 sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin lisätarvetta puolustusministeriön hallinnonalalla 10,7 milj. euroa ja ulkoasiainministeriön hallinnonalalla 16,1 milj. euroa.

Lisätiedot:
Kansliapäällikkö Kari Rimpi, puh. (09) 160 88101
Ylijohtaja Eero Lavonen, puh. (09) 160 88107
Talousjohtaja Timo Norbäck, puh. (09) 160 88240