Asevelvollisuuslaki uudistetaan kokonaisuudessaan

Puolustusministeriö asetti 8.6.2004 toimikunnan valmistelemaan asevelvollisuuslain kokonaisuudistusta.

Toimikunnan puheenjohtajana toimi puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja, hallitusneuvos Seppo Kipinoinen. Toimikunta luovutti 12.4.2006 mietintönsä puolustusministeri Seppo Kääriäiselle.

Toimikunta ehdottaa asevelvollisuuslain säätämistä kokonaan uudelleen. Laki korvaisi vuoden 1950 asevelvollisuuslain. Uudistuksen tavoitteena on saattaa asevelvollisuuslaki kaikilta osiltaan perustuslain vaatimukset täyttäväksi sekä entistä ajanmukaisemmaksi ja toimivammaksi.

Asevelvollisuuslain soveltamisalaa ehdotetaan täsmennettäväksi ja osin laajennettavaksi niin, että laissa voitaisiin säätää asevelvollisten määräämisestä myös tehtäviin, jotka eivät perustu yksinomaan maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä koskevaan perustuslain säännökseen. Niitä olisivat muun muassa virka-aputehtävät. Lisäksi reserviläisiä voitaisiin poikkeuksellisesti määrätä palvelukseen suuronnettomuustilanteissa tai muissa vakavissa tilanteissa.

Reservissä olevia voitaisiin varsinaisten kertausharjoitusvuorokausien lisäksi määrätä kertausharjoitukseen suostumuksensa mukaisesti silloin, kun asianomainen on puolustusvoimille välttämätön joukon johtamisessa ja kouluttamisessa. Harjoituspäiviä voisi olla enintään 10 kalenterivuotta kohti.

Aseettomana palvelevan palvelusaikaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että palvelusaika voisi määräytyä annettavan koulutuksen mukaan kuten muillakin varusmiehillä. Palvelusaika olisi vähintään 270 päivää ja enintään 362 päivää. Nykyisin aseeton palvelee 330 päivää. Muihin palvelusaikoihin ei esitetä muutoksia.

Lakiin ehdotetaan nykyistä selkeämpää asevelvollisuuden määritelmää, joka kattaisi eri palvelusmuodot: varusmiespalveluksen, kertausharjoituksen, ylimääräisen harjoituksen ja liikekannallepanon aikaisen palveluksen sekä kutsunnat ja palvelusvelvollisuuden tarkastamisen. Lisäksi laissa säädettäisiin palvelusvelvollisuuden sisällöstä, johon kuuluisi velvollisuus palvella määrätyssä paikassa ja noudattaa sotilasesimiehen toimivaltansa mukaisesti antamia käskyjä.

Palveluskelpoisuuden käsite, joka on keskeinen asepalvelukseen määräämisen kannalta, määriteltäisiin laissa nykyistä selkeämmin, lähtökohtaisesti terveydentilan sekä fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn perusteella. Lisäksi huomiota voitaisiin kiinnittää palvelusturvallisuuteen liittyviin asioihin.

Lääkärintarkastusta ehdotetaan täydennettäväksi mahdollisuudella tehdä huumausainetesti. Koska huumausaineiden käyttö on lisääntynyt yhteiskunnassa, myös puolustusvoimissa on entistä suurempi tarve selvittää asevelvollisen huumausaineen käyttö. Nykyisin asiasta ei ole säännöksiä laissa. Kutsuntaa edeltävään ennakkoterveystarkastukseen ei nykyiseen tapaan osallistuisi koko ikäluokka, vaan ainoastaan ne kutsuntavelvolliset, joiden tarkastamiseen olisi erityinen peruste esimerkiksi asevelvollisen oman ilmoituksen mukaan.

Ulkomailla asuva Suomen kansalainen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, jätettäisiin viran puolesta kutsumatta kutsuntaan ja määräämättä palvelukseen rauhan aikana. Tämä edellyttäisi, että hän on asunut ulkomailla viimeksi kuluneet seitsemän vuotta ja asuisi siellä edelleen. Lisäksi käytössä olisi mahdollisuus myöntää vapautus hakemuksesta kuten nykyisin.

Lisätietoja asiasta antavat lainsäädäntöjohtaja Seppo Kipinoinen (puh. 09-1608 8109) ja vanhempi hallitussihteeri Timo Turkki (puh. 09-1608 8112) puolustusministeriöstä sekä apulaisosastopäällikkö Hanna Nordström (puh. 09-1812 3017) pääesikunnasta.

Palaa otsikoihin